Merkittävänä raaka-aineiden ja energian kuluttajana sekä maankäyttäjänä rakennusalalla on suuria vaikutuksia luontoon. Systemaattisilla muutoksilla koko rakentamisen arvoketjulla alan on kuitenkin mahdollista uudistua niin, että se tuottaa luonnolle enemmän hyötyjä kuin haittoja.
Kolmasosa luonnosta uhkaa tuhoutua vuoteen 2050 mennessä. Massasukupuutto on jo käynnissä ja miljoona lajia katoamisvaarassa. Luontokadosta on tullut systeeminen riski koko yhteiskunnalle, myös elinkeinoelämälle.
Kansainvälinen biodiversiteettisopimuksen mukaan luonnon tila tulee saada palautumisen uralle vuoteen 2030 mennessä. Suomikin on allekirjoittanut sopimuksen. Meillä on enää muutamia vuosia aikaa muuttaa elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan toimintamalleja luontoa heikentävistä luontoa tukeviksi.
Rakennusalalla on keinoja pysäyttää luontokato
Rakennusalan toimintamallien uudistamisella on suuri vaikutus. Ala on viidenneksi suurin maankäyttöön ja kuudenneksi suurin luontokatoon vaikuttava toimiala Suomessa. Se käyttää yli puolet Suomessa kulutetuista raaka-aineesta ja aiheuttaa puolet metsäkadostamme. Alan toimilla on suuri tai melko suuri vaikutus yli viidesosaan uhanalaisista luontotyypeistämme.
Pelkkä ennallistaminen ja luonnonsuojelu eivät johda Suomen ja EU:n biodiversiteettitavoitteiden täyttymiseen. Lukuisissa rakennusalan yrityksissä kehitetäänkin jo konkreettisia ratkaisuja, joilla luontoa voidaan tukea ja elvyttää myös jo rakennetussa ympäristössä. Keinoja on paljon.
Kiertotalouden keinoin neitseellisiä materiaaleja korvataan sivu- ja jätevirroilla. Lajistoltaan köyhtyneeseen rakennettuun ympäristöön on mahdollista tuoda erilaisia luontotyyppejä ja sitä kautta lisää lajikirjoa. Runsastuneita sateita voidaan ohjata luonnon kiertokulkuun ja tuottaa ratkaisuja kuivuuteen. Biohiiltä on alettu hyödyntää viheralueilla, hulevesien käsittelyssä, maanparantamisessa sekä maaperän ja vesistöjen puhdistamisessa.
Tiekartta kuvaa muutostarpeet rakentamisen arvoketjulla
Rakennusteollisuus RT laati syksyllä 2023 rakennusalalle biodiversiteettitiekartan näyttämään suuntaa alan luontopositiiviselle siirtymälle. Luontopositiivisuus tarkoittaa paitsi luonnolle aiheutettujen haittojen välttämistä, myös luonnon tukemista ja elvyttämistä. Tiekartan vision mukaan ala on saatava laajasti mukaan muutoksiin, jotta luonto olisi näkyvästi ja mitattavasti elpymässä vuonna 2030.
Uudistuksia tarvitaan koko rakentamisen arvoketjulla. Yritysten tulee ottaa luontovaikutukset osaksi päätöksentekoaan ja liiketoimintaansa. Niiden on kyettävä luomaan lisää uudistavia ratkaisuja, joilla parannetaan paikallisia luontoarvoja lähtötilanteeseen verrattuna. Jotta ratkaisut saadaan laajasti käyttöön, myös toimintaympäristön on muututtava. Tiekartta yksilöi konkreettisia toimia myös lainsäätäjille, kaavoittajille, rahoittajille, tilaajille ja lähitoimialoille sekä mittarit luontopositiivisen siirtymän seuraamiseksi.