Kaupungit ovat koko Suomen kasvun moottoreita. Asuntojen puute ei saa muodostua niiden kehittymisen esteeksi. Kaikilla pitää olla mahdollisuus tarpeitaan vastaavaan, järkevän hintaiseen asumiseen.
Tavoitteemme
- Varmistetaan asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen parantamalla ensiasunnon ostajien ja omistusasumisen asemaa sekä valmistelemalla vuokra-asuntojen rakennuttamiseen toimivampia rahoitusmalleja.
- Ei tiukenneta asuntomarkkinoiden sääntelyä tai siihen liittyvän rahoituksen sääntelyä. Seurataan taloyhtiölainoituksen kiristämisen vaikutuksia ja tarvittaessa tehdään siihen muutoksia.
- Palautetaan korkovähennysoikeus, joka kannustaa pitkäaikaissäästämiseen omistusasumisen muodossa. Muissa Pohjoismaissa tämä on käytössä.
- Poistetaan varainsiirtovero, joka kasvattaa muuttokustannuksia ja tutkimusten mukaan vähentää sekä työmarkkina-alueiden sisäisiä että niiden välisiä muuttoja.
- Hyödynnetään Ara-asuntotuotantoa vastasyklisesti tasaamaan rakennusalan suhdanteita. Varmistetaan valtion tukemalla asuntotuotannolla pienituloisten ja erityisryhmien asumistarpeiden toteutuminen.
- Kehitetään MAL-sopimuksista valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteinen kasvuvisio, jossa kaupungit velvoitetaan tehokkaampaan maankäyttöön ja valtio investoimaan kaupunkiseutujen sisäisiin ja niiden välisiin liikenneyhteyksiin.
Rahoituksen saatavuus
Niin sanotun Basel III -standardin täytäntöönpanon vaikutukset olivat kiristäviä kiinteistö- ja rakennusalalle, eikä suomalaisen asuntorahoitusjärjestelmän erityispiirteitä huomioitu. Kotitalouksien velkaantumista rajoittava laki puolestaan rajoittaa asuntoluottojen enimmäispituutta sekä taloyhtiölainan käyttöä uudisrakentamisessa.
Rahoituksen saatavuus on muodostunut yhdeksi pullonkaulaksi sekä uudisasuntotuotannolle että korjausrakentamishankkeille. Pankkisektoria ja asuntoluottoja koskeva EU-tason ja kotimainen sääntely on lisääntynyt voimakkaasti. Rahoituksen saatavuutta ja ehtoja on kiristetty useilla eri toimilla, joiden vaikutukset kohdistuvat perustajaurakointia suorittaviin rakennusliikkeisiin, taloyhtiöihin, kuluttajiin ja sijoittajiin.
Taloyhtiölainat vähentävät rakennusyhtiöiden pääomatarvetta ja mahdollistavat hankkeiden käynnistämisen. Ne ovat lisänneet kilpailua ja mahdollistaneet pienten ja keskisuurten rakennusyritysten tulon esimerkiksi pääkaupunkiseudun markkinoille. Kuluttajille taloyhtiölaina madaltaa kynnystä asunnon vaihtamiseen ja uuden asunnon ostoon, kun asuntoon pääsee kiinni pienemmällä omarahoitusosuudella.
Asuntoluototukseen vaikuttaa lisäksi Fivan suositus lainanhoitorasituksen ylärajasta.
Valtion tukema asuntotuotanto (ARA)
Parhaimmillaan valtion tukemaa asuntotuotantoa voidaan käyttää rakennusalan suhdannetilanteen tasaajana. Korkeasuhdanteessa ARA-tuotanto tulisi pitää maltillisena, koska resursseista on pulaa, kustannukset nousevat ja asuntotarjonta kasvaa markkinaehtoisesti. Rakentamisen laskusuhdanteessa ARA-tuotannolla voidaan paikata asuntoaloitusten vähenemistä, kun markkinoilla ei ole edellytyksiä vapaarahoitteiselle tuotannolle
ARA:n rahoituspäätökset ovat monipolvisia ja käsittely on liian hidasta. Hakemusten käsittelynopeus on kriittinen varsinkin silloin, kun toimintaympäristö ja kustannustasot muuttuvat nopeasti. Rahoituksen hyväksymisprosesseja tulisi tehostaa ja nopeuttaa.
Kaavoitus- ja lupaprosessien sujuvoittaminen
Kaupunkien maankäytöllä ja kaavoituksella on merkittävä rooli asumiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Asuntojen saatavuuteen vaikuttavat suuresti kuntien kaavoitus- ja lupaprosessit, joiden tulisi olla sujuvia ja ennakoitavia. Riittävä ja tarpeenmukainen tonttitarjonta on edellytys asuntohankkeiden käynnistymiselle. Tonttipula on yksi suurimmista asuntotuotantoa jarruttavista tekijöistä.
Katso myös
Lisätietoja
Anu Kärkkäinen
Johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
anu.karkkainen@rt.fi +358 50 337 6699Talonrakennusteollisuus ry
