Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajana aloittanut Kreaten Timo Vikström haluaa jäsenten löytävän itsensä RT:n strategiasta ja saavan siitä kipinän uudistuksiin. Vapaalla uusi puheenjohtaja innostuu pipolätkästä, mutta tulevaisuuden isoista linjoista ei pukukopeissa tai pelien jälkilöylyissä päätetä; kapteenina Vikström haluaa luotsata alaa kohti yhä suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
RT sai keulakuvan maarakennusalalta: hallituksen puheenjohtaja Timo Vikström on siviilissä infrarakentamiseen keskittyvän Kreaten toimitusjohtaja.
Vuosi 2023 alkaa hämmentyneissä ja sumuisissa merkeissä. RT:n hallituksen uutena puheenjohtajana vastikään aloittanut Timo Vikström ei kehu omistavansa kristallipalloa, mutta suunnan hänkin tietää.
”Olemme menossa kohti selkeästi vaikeampaa ja heikosti ennustettavaa markkinaa. Tarkka kulmakerroin ei ole kenelläkään tiedossa, mutta ennusteet rakennusalalla ovat nyt rumia. Koko maailma elää moniongelmaisessa tilanteessa, jossa ollaan enemmän matkustajan kuin kuskin paikalla. Edessä olevat iskut on vain otettava ja yritettävä sopeutua.”
Yksi on silti varmaa: iskut on turvallisempaa ottaa vastaan yhdessä kuin yksin.
Epävarmuuden keskellä investointien merkitys kasvaa
Rakennusala on Suomen taloudessa Vikströmin sanoin ”järkyttävän suuri peluri”. Kun ala tuo yhtenä rintamana näkemyksiään julki, sitä myös kuunnellaan. Yhteisillä, johdonmukaisilla viesteillä alan kolhuja on mahdollista pehmentää.
Vikström kiteyttää alan viestin päättäjille yhteen sanaan: investoinnit.
”Tuntuu, että tällä hetkellä mietitään pelkkää säästämistä ja leikkaamista. Epävarmuuden keskellä kuitenkin juuri investointien tärkeys kasvaa. Emme voi vain leikata, leikata ja leikata – Suomi ei sillä pääse jaloilleen.”
Etenkin julkisen tahon pitäisi viimein tajuta investointien tärkeys: ”Investointi ei ole kulu, vaan sillä on aina tuotto, joka tulee lopulta myös yhteiseen eikä vain investorin kassaan.”
Suomessa julkisen vallan toimia investointien saamiseksi näkyy Vikströmin arvion mukaan todella vähän. Sen sijaan meillä on vaikkapa Ruotsiin verrattuna paljon esimerkkejä sivu suun menneistä investoinneista. Päättäjillä on silti yhä avaimet niiden houkuttelemiseksi, eikä avaimen pyöräyttäminen lukossa ole edes salatiedettä. Samat mahdollisuudet ovat avoinna myös Suomelle.
”Pitää vain luoda tarvittavat edellytykset. Keskeisin niistä liittyy teollisuuden investointien edellytyksiin kuten energian hintaan. Keinovalikoimaan kuuluu myös kasvua tukeva kaavoituspolitiikka sekä sujuvat lupakäytännöt.”
”Salamyhkäisyys ja saunan lauteilla sopiminen pois”
Mistä Timo Vikström haluaa tulla muistetuksi, kun kahden vuoden pesti hallituksen johdossa aikanaan päättyy?
”Toivon että minut muistetaan samasta, mistä minut jo nyt tunnistetaan: avoimesta ja läpinäkyvästä toiminnasta. Tässä on menty hirveästi eteenpäin RT:ssä ja koko toimialalla, mutta toivon, että tietystä salamyhkäisyyden ja saunanlauteilla sopimisen leimasta päästään alalla lopullisesti eroon”, Vikström linjaa.
Vikström kaipaa alalle myös aiempaa selkeämpää yhteistä suuntaa. Vaikeiden aikojen keskellä organisaatioissa nostaa päätään osaoptimointi, jossa tavoitteena on haalia hyötyä itselle. Rakennusalalla ei ole sen aika.
Hyvät eväät alan yksituumaiseen toimintaan ja viestintään tarjoaa RT:n tuore strategia. Se jakautuu kolmeen osa-alueeseen: osaaminen ja vastuullisuus, kasvun edellytysten varmistaminen sekä vihreän siirtymän mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Miksi juuri näiden painopisteiden pitäisi olla jäsenyrityksille tärkeitä?
”Kääntäisin asian ehkä niin päin, että kun RT:n jäsenillä on riittävä ammattitaito ja osaaminen ja kun he toimivat vastuullisesti, se johtaa automaattisesti toimivaan markkinaan ja alan kasvuun, eli strategian toteutumiseen.”
Vikströmin mukaan onnistunut strategia on sellainen, josta jokainen sen piirissä toimiva löytää itsensä. RT:n liitoissa jäsenyritysten pitäisi siis tunnistaa RT:n strategiasta jotain omaa – itselle tärkeitä tavoitteita ja teemoja tai asioita, joissa itsellä on parannettavaa.
”Strategioita tiivistetään aivan liian huonosti, mutta RT:n strategia on kohtuullisen hyvin tiivistetty. Uskon että jokainen jäsen sieltä itsensä löytää. Tärkeintä on nyt se, miten strategia viedään käytännön toimenpiteisiin. Tässä meidän pitää ottaa ryhtiliike jäsenkunnassa.”
Rakentajien onnistuttava tulevaisuuden ennakoinnissa
Vikströmin mainitsema ryhtiliike voisi tarkoittaa esimerkiksi ennakoinnin parantamista yrityksissä. Se on erityisen tärkeää nyt, kun myös rakennusalalla pitäisi osata hyödyntää vihreän siirtymän avaamia liiketoimintamahdollisuuksia.
”Saamme rahoittajilta tänä päivänä vastuullisuuteen ja vihreään siirtymään liittyviä kysymyksiä, joihin ainakaan minä en osaa vastata. Sivistyksen taso tuntuu olevan tällä hetkellä asiakaspuolella korkeampi kuin meillä teollisuudessa, ja tämä epäsuhta on korjattava. Meidän pitää alana kypsyä niin, että osaamme vastata.”
Strategia tehtiin RT:ssä jäsenyritysten ohjauksessa ja sidosryhmiä kuullen. Sen toteuttamisessa RT:n asiaosaaminen, verkostot ja tuki jäsenille on ratkaisevaa, mutta lisäksi tarvitaan aktiivisia toimia itse yrityksissä.
Rakentajien on aika lähteä ainakin kiikarikaupoille.
”Perinteisesti alan yritykset ovat hyvin reaktiivisia. Toimitaan vasta, kun on ihan pakko. Hyvin harva yritys pystyy tunnistamaan kauempana tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia ja käytännön toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi sekä tähän liittyviä tulevia osaamistarpeita. Ilman näitä kykyjä tulevaisuuden mahdollisuudet eivät toteudu.”
Ryhtiliike voi olla myös sitä, että alan sisäiset toimintatavat selkeytetään ja niihin sitoudutaan porukalla.
”Tarvitsemme alalle yhteisesti ymmärretyt ja sisäistetyt toimintaperiaatteet, jotka pitää saada jalkautettua organisaatioihin. Tähän liittyy myös yleisten sopimusehtojen tarkistaminen – nehän ovat oikeasti 1990-luvulta. Maailma on muuttunut 30 vuodessa paljon ja muuttuu kiihtyvään tahtiin.”
Vikström haluaa, että rakennusala oppii pois reaktiivisesta toimintatavasta.
Kolme asiaa tekemällä seitsemän muuta vauhtiin
Vikström on ollut jo aiemmin RT:n hallituksen varapuheenjohtajana sekä INFRAn hallituksen jäsenenä. Luottamustehtävien antamalla perspektiivillä hän arvioi RT:n tekevän organisaationa paljon enemmän mitä jäsenet tai kumppanitkaan aina tietävät.
”Jatkossa sekä viestintää että itse tekemistä on varaa kiteyttää ja harventaa – sen sijaan, että tehdään kymmenen asiaa, tehdään kolme, ja tehdään ne kunnolla. Kun ne kolme isoa asiaa on saatu kuntoon, edellytykset seitsemän muun tekemiselle myöhemmin ovat paremmat.”
Strategiaprosessi oli kokeneellekin luottamushenkilölle silmiä avaava: ”Ymmärsin paremmin toimintakehyksemme laajuuden ja sen, miten monipuolisesti RT vaikuttajana toimii. Myös ymmärrys jäsenkunnan valtavasta laajuudesta ja heterogeenisyydestä kasvoi. Se näkyy RT:n hallituksessakin. Isoilla ja pienillä yrityksillä voi olla hyvin eri huolet, tai samat huolet nähdään eri tavalla.”
Yksi strategiaan kirjatuista tavoitteista on erilaisten jäsenten ja toimialojen intressien yhteensovittaminen. Vikströmillä ei ole ihmelääkettä sen toteuttamiseen, mutta hän palaa aiempaan vastaukseensa: ”Jokaisen jäsenen pitäisi kyetä löytämään itsensä strategiasta. Sen jälkeen tavoitteet tulevat yhteisiksi ja intressien yhteensovittaminen helpottuu. Millään yrityksellä ei voi olla kahta agendaa.”
Nöyrä mutta ylpeä
Vikström on itse toimitusjohtajana infrarakentamiseen keskittyvässä Kreatessa. RT saa siis keulakuvan maarakennusalalta, ja se voi auttaa liittoa pitämään jalat maassa erilaisten tarpeiden ristivedossa.
”Toiminta infra-alalla on hyvin käytännönläheistä. Olemme olleet kauan pikkuveljen roolissa, ja meillä on tietynlaista nöyryyttä, jonka lisääminen koko rakennusalalla on aika hieno periaate. Se ei tarkoita sitä, ettei oltaisi silti ylpeitä osaamisesta tai hienoista ja toimivista luomuksistamme.”
Vikströmillä riittää ylpeyden aihetta myös kotona. Uusioperheen seitsemän lasta ovat jo täysi-ikäisiä, mutta kun perhe palaa yhteen, meinaa pöytä loppua kesken. Lempipuuhaa vapaa-ajalla onkin kaikki perheen kanssa vietetty aika, mutta myös omat rakennusprojektit sekä urheilu: jääkiekko, uinti ja kuntosali.
Vaikka pääkaupunkiseutu on ollut koti jo 30 vuotta, juuret vetävät synnyinseudulle Turun suuntaan. Juuret näkyvät arvostuksena maakuntien elämää ja erikoisosaamista kohtaan, mutta Vikströmille juurista huolehtiminen tarkoittaa myös kirveen kanssa heilumista.
”Paraisille valmistui viime kesänä jo toinen mökkiprojekti. Minulla on kirvesmiestaustaa todella kaukaa, ja tykkään tehdä omilla käsillä. Joku projekti on aina käynnissä”, puheenjohtaja paljastaa.
Teksti: Anu-Liina Ginström
Timo Vikström (s. 1968)
Insinööri (YAMK), Turun ammattikorkeakoulu; eMBA, Teknillinen korkeakoulu
- 2017 Kreaten toimitusjohtajaksi
- 2015–2017 yrityssuunnittelusta, yritysostoista ja erikoispohjarakentamisen liiketoiminnasta vastaavana johtajana Destialla
- 2001–2014 Lemminkäisellä mm. päällystysliiketoiminnasta ja Skandinavian infra- & talonrakentamisesta vastaavana johtajana
- Uran alussa tuttuja yhteysvälejä parantamassa: lamavuosina Turun tiepiirissä Turun ohikulkutien projektinjohdossa, 2000-luvun alussa Kerava–Lahti-oikoradan projektipäällikkönä.
KUMMAN OTAT X 7
1. Tammikuu vai heinäkuu? – Heinäkuu
2. Nizza vai Naantali? – Nizza
3. Kiikarit vai suurennuslasi? – Kiikarit
4. Suorinta tietä vai maisemareitti? – Maisemareitti, ehdottomasti
5. Retkiluistelu vai pipolätkä? – Pipolätkä
6. Lapio vai lumilinko? – Lapio
7. Kotikokkailu vai wolttaus? – Kotikokkailu
Teksti: Anu-Liina Ginström
