Vuoden 2023 alussa astuu voimaan useita säädöksiä ja lakimuutoksia.
Vihreän siirtymän investoinneille etusijamenettely
Vihreän siirtymän hankkeita edistetään ja nopeutetaan lupakäsittelyssä ja muutoksenhaun käsittelyssä. Joillekin vihreän siirtymän hankkeille annetaan aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä ja hallintotuomioistuinten muutoksenhaun käsittelyssä etusija eli hankkeet käsitellään kiireellisinä suhteessa muihin lupa- ja muutoksenhakuasioihin. Etusijamenettelyllä nopeutetaan irtautumista fossiilisesta energiasta ja edistetään energian omavaraisuutta.
Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan ratkaisuja, joissa siirrytään kohti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja. Edellytyksenä on, että hankkeet kuuluvat laeissa lueteltuihin etusijahankkeisiin (mm. akkutehdas, vedyn valmistus jne.). Lisäksi edellytetään hakijan osoittavan kirjallisessa selvityksessä, ettei hanke aiheuta merkittävää haittaa (”ei merkittävää haittaa” -periaate, NSH-periaate). Hakijan tulee etusijan saamiseksi pyytää etusijaa luvanhakemisen tai muutoksenhaun yhteydessä.
Säätely on määräaikainen ja koskee aluehallintovirastojen lupakäsittelyä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028. Säätelyssä muutetaan useita lakeja, mm. vesilakia ja ympäristönsuojelulakia (HE 128/2022). Lait tulevat voimaan 1.1.2023.
Ilmoittajansuojelulaki voimaan – väärinkäytöksistä ilmoittaville vahvempaa suojaa
Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta tulee voimaan 1.1.2023 (HE 147/2022). Ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön Euroopan unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva direktiivi (Whistleblowing-direktiivi). Lain tavoitteena on, että ilmoittaja, joka työnsä yhteydessä havaitsee tai epäilee yleisen edun vastaista rikkomista erikseen määritellyillä EU:n oikeuden aloilla, voi ilmoittaa asiasta turvallisesti.
Säätelyn tarkoituksena on tukea väärinkäytösten ilmituloa sekä korruption ja petosten torjuntaa. Jos henkilö havaitsee tai epäilee työnsä yhteydessä väärinkäytöksiä, säätelyllä pyritään varmistamaan turvallinen tapa ilmoittaa niistä. Säätelyllä myös varmistetaan väärinkäytösten ilmoittajille yhdenmukainen suoja kostotoimia vastaan sekä heidän henkilötietojensa salassapito ja luottamuksellinen käsittely.
Direktiivin velvoite koskee yli 50 henkilöä työllistäviä organisaatioita, sekä yksityistä että julkista sektoria, joilla on velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava, jonne ilmoitukset ensisijaisesti tehdään.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnalle uusi verokannustin
Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa luo Suomeen uuden T&K-toiminnan verokannustimen. Tasavallan presidentti vahvisti lain 29.12.2022 (LA 70/2022), joka tuli vireille kansanedustajien aloitteen pohjalta, koska hallituksen valmistelema esitys ei edennyt eduskuntaan. Yritykset voivat tehdä verotuksessa lisävähennyksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen perusteella.
Malliltaan verokannustin on verotuksessa tehtävä lisävähennys: verovelvollinen saa vähentää aiheutuneet T&K-toiminnan menot toteutuneita menoja suuremmasta määrästä. Kannustin on niin sanottu yhdistelmävähennys, eli siihen sisältyy T&K-toiminnan menoihin perustuva yleinen lisävähennys sekä menojen lisääntymiseen perustuva ylimääräinen lisävähennys.
Yleistä lisävähennystä voi saada ensimmäisen kerran verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa. Ylimääräistä lisävähennystä voi saada ensimmäisen kerran verovuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa. Verohallinto julkaisee ohjeistuksen verokannustimesta mahdollisimman pian.
Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän ehdot paranevat
Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän (ASP-järjestelmä) ehdot muuttuvat paremmiksi APS-lain sekä eräiden muiden lakimuutosten myötä (HE 45/2022). Säästösopimuksen teon yläikäraja nousee nykyisestä 39 vuodesta 44 vuoteen. Aviopuolisoiden tavoin myös avopuolisot voivat avata ASP-tilin, vaikka toinen puoliso on täyttänyt 45 vuotta, jos heillä on yhteinen lapsi. Kahden asuntosäästäjän yhdessä hankkiman asunnon ASP-lainan enimmäismäärää korotetaan 50 prosentilla.
Valtion takausvastuun enimmäismäärä nousee 50 000 eurosta 60 000 euroon. Lisäksi 1.4.2023 voimaan tulevalla asetusmuutoksella korotetaan ASP-talletusten enimmäismäärää 3000 eurosta 4500 euroon.
Korkolain muutos – viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.2023 välisenä aikana
Korkolain muutoksella viitekorko 1.1.–30.6.2023 välisenä aikana on 2,5 %. Viivästyskoron määrittämisessä käytettävä viitekorko määräytyy korkolain 12 §:n perusteella. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on 9,5 % vuodessa eli viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla. Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 10,5 % vuodessa eli viitekorko lisättynä korkolain 4 a §:n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla.
Yrityskauppavalvontaa koskevat kilpailulain säännökset muuttuvat – yrityskauppojen ilmoituskynnys alenee
Yrityskauppoja koskevaa ilmoituskynnystä alennetaan kilpailulain muutoksella. Muutos lisää sellaisten Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) ilmoitettavaksi tulevien yrityskauppojen määrää, jotka eivät nykyisen ilmoituskynnyksen perusteella tule ilmoitettavaksi, mutta jotka voisivat johtaa tai todennäköisesti johtaisivat markkinoiden haitalliseen keskittymiseen ja kuluttajahaittaan.
Muutoksen johdosta kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkittavaksi tulisivat jatkossa yrityskaupat, joissa osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittäisi 100 miljoonaa euroa, ja vähintään kahden osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittäisi kummankin osalta 10 miljoonaa euroa voimassa olevan lain 20 miljoonan euron sijasta.
Osapuolten yhteenlasketun liikevaihdon osalta ehdotettu ilmoituskynnys olisi Suomesta kertynyt 100 miljoonan euron liikevaihto voimassa olevan lain 350 miljoonan euron maailmanlaajuisen liikevaihdon sijasta. Lisäksi laki sisältää selvennyksiä ja korjauksia myös muilta osin. Lakimuutos tulee 1.1.2023 (Laki 1297/2022, HE 172/2022).
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan useita muitakin rakennusalan
kannalta tärkeitä lainsäädäntöhankkeita kuten esimerkiksi rakentamislaki ja taloyhtiölainoja koskeva säätely.
Tiedotamme niiden tilanteesta myöhemmin.
Lisätietoja
Anu Kärkkäinen
Johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
Puh. 050 337 6699, anu.karkkainen(@)rt.fi
Juha Terho
Asiamies
Puh. 050 548 1610, juha.terho(@)rt.fi
