Norjalaisyrityksen mahdollinen miljardi-investointi Inkoossa voi osoittautua laajemman investointiaallon ensi airueeksi. Rakennusteollisuus RT:n hallituksen johdossa aloittanut Kreaten Timo Vikström toivoo niin valtiojohdolta kuin elinkeinoelämältäkin onnistumista ennakoinnissa ja kisakunnon ylläpidossa, jotta sijoittajakiinnostus ei törmää esteisiin.
RT sai keulakuvan maarakennusalalta: hallituksen puheenjohtaja Timo Vikström on siviilissä infrarakentamiseen keskittyvän Kreaten toimitusjohtaja.
Norjalainen Blastr Green Steel tiedotti vastikään miljardiluokan terästehdassuunnitelmista Inkooseen. RT:n hallituksen puheenjohtaja Timo Vikström suhtautuu mediakohun nostaneisiin kaavailuihin vielä varauksella.
”Tässä voi käydä kuten Vaasan akkutehtaalle; ensin nähdään hirmuinen rumba julkisuudessa, sitten asia haudataan kaikessa hiljaisuudessa. Suomessa on valitettavan monta vastaavaa esimerkkiä.”
Voi käydä myös hyvin. Isossa kuvassa Vikström pitää sitä jopa todennäköisenä.
”Suomeen, kuten muihinkin Pohjoismaihin, on vihreän siirtymän ja teollisuuden rakennemuutoksen kautta tulossa niin paljon investointeja, ettei niiden kaikkinaista laajuutta edes vielä Suomessa tunnisteta”, hän arvelee.
”Suomessa tulee uskoakseni käymään kuten Ruotsissa; investointeja virtaa maahan yhä lisää. Ruotsalaiset kärvistelevät tällä hetkellä resurssien kanssa. Selvitettävää riittää siinä, kuka ne investoinnit ihan konkreettisesti rakentaa, kun työvoimapula on valtava.”
Ruotsissa esimerkiksi Bodeniin rakennetaan jo vastaavaa laitosta, mitä Inkooseen suunnitellaan. Tarvittavat rahat löytyivät, kun taas Suomessa rahoitus on vielä auki. Blastr Green Steelin pitäisi kerätä vielä neljä miljardia private equity -markkinalta ja pankeilta.
”Toivon silti todella, että tämä temppu onnistuu myös meillä.”
Suomessakin varauduttava
Timo Vikström painottaa, että Suomessa on nyt huolehdittava siitä, että investointiympäristö on suotuisa ja osaaminen sekä resurssit investointien toteuttamiseen kunnossa. Toistaiseksi todellisia tekoja investointien onnistumisen varmistamiseksi on nähty hänen mukaansa verraten vähän.
Kansallisena haasteena on suunnitelmien vieminen käytännön toteutukseen. Esimerkiksi Liikenne 12 -suunnitelman piti naulata liikenteen rahoituksen suunta yli hallituskausien, mutta toisin kävi.
”Tarvitsemme järjestelmätason muutoksen liikennepolitiikassa, jolla muun muassa varmistettaisiin keskeisten liikenneinvestointien läpivienti. Olen asunut Ruotsissa ja Norjassa muutaman vuoden, ja nähnyt siellä, että asioita voidaan tehdä niin kuin ne suunnitellaan. Suomessa siihen ei edelleenkään kyetä.”
Houkuttelevan investointiympäristön rakentamisen sijaan Suomi saattaakin sopeuttaa itseään henkihieveriin.
”Tuntuu, että tällä hetkellä mietitään pelkkää säästämistä. Emme kuitenkaan voi vain leikata, leikata ja leikata – Suomi ei sillä pääse jaloilleen. Julkisen tahon on tajuttava, että investointi ei ole kulu, vaan sillä on aina tuotto, joka tulee lopulta myös yhteiseen eikä vain investorin kassaan.”
Rakentajat kiikarikauppaan
Mitä Vikström tarkalleen ottaen odottaa päättäjiltä investointien toteutumisen varmistamiseksi?
”Keskeisimmät toimet liittyvät teollisuuden investointien edellytyksiin kuten energian hintaan. Päättäjän keinovalikoimassa on myös kasvua tukeva kaavoituspolitiikka sekä sujuvat lupakäytännöt.”
Rakennusalan yrityksiltäkin voidaan odottaa enemmän. Yksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista alalla on ennakoinnin parantaminen. Ilman sitä rakennusala ei pysty vastaamaan huutoonsa eikä hyödyntämään vihreän siirtymän avaamia liiketoimintamahdollisuuksia.
”Saamme rahoittajilta tänä päivänä vastuullisuuteen ja vihreään siirtymään liittyviä kysymyksiä, joihin ainakaan minä en osaa vastata. Sivistyksen taso tuntuu olevan tällä hetkellä asiakaspuolella korkeampi kuin meillä teollisuudessa, ja tämä epäsuhta on korjattava. Meidän pitää alana kypsyä niin, että osaamme vastata.”
Vikströmin mukaan rakennusalan yritykset ovat perinteisesti reaktiivisia. Toimitaan vasta, kun on pakko.
”Hyvin harva yritys pystyy tunnistamaan kauempana tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia ja käytännön toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi sekä tähän liittyviä tulevia osaamistarpeita. Ilman näitä kykyjä tulevaisuuden mahdollisuudet eivät toteudu.”
Jotta osaavaa ja monimuotoista työvoimaa riittäisi, toimialan pitää myös itse terhistyä.
”Meidän pitää tunnistaa, että rakentamisen ala on yhteinen, eikä olla huolissaan vain omasta kakusta. Puhutaan yhdessä hyvää kaikista rakentamisen osa-alueista, osaajista ja ammattitaidosta ja keskitytään tarjoamaan kiinnostavia urapolkuja ja mahdollisuuksia. Voimme myös lisätä vertikaalista kumppanoitumista alan sisällä. Ei kaiken osaamisen tarvitse olla juuri itsellä; palvelun voi myös ostaa muualta.”
Vikström haluaa, että rakennusala oppii pois reaktiivisesta toimintatavasta.
Nöyrä mutta ylpeä
Timo Vikström on siviilityössään infrarakentamiseen keskittyvän Kreaten toimitusjohtaja. RT sai siis keulakuvan maarakennusalalta, ja se voi auttaa liittoa pitämään jalat maassa tulevaisuuden tarpeiden ristivedossa.
”Toiminta infra-alalla on hyvin käytännönläheistä. Olemme olleet kauan pikkuveljen roolissa, ja meillä on tietynlaista nöyryyttä, jonka lisääminen koko rakennusalalla on aika hieno periaate. Se ei tarkoita sitä, ettei oltaisi silti ylpeitä osaamisesta tai hienoista ja toimivista luomuksistamme.”
Vikströmillä riittää ylpeyden aihetta myös kotona. Uusioperheen seitsemän lasta ovat jo täysi-ikäisiä, mutta kun perhe palaa yhteen, meinaa pöytä loppua kesken. Lempipuuhaa vapaa-ajalla onkin kaikki perheen kanssa vietetty aika, mutta myös omat rakennusprojektit sekä urheilu: jääkiekko, uinti ja kuntosali.
Vaikka pääkaupunkiseutu on ollut koti jo 30 vuotta, juuret vetävät synnyinseudulle Turun suuntaan. Juuret näkyvät arvostuksena maakuntien elämää ja erikoisosaamista kohtaan, mutta Vikströmille juurista huolehtiminen tarkoittaa myös kirveen kanssa heilumista.
”Paraisille valmistui viime kesänä jo toinen mökkiprojekti. Minulla on kirvesmiestaustaa todella kaukaa, ja tykkään tehdä omilla käsillä. Joku projekti on aina käynnissä”, puheenjohtaja paljastaa.
Teksti: Anu-Liina Ginström
