Valtion tukema asuntotuotanto on hyytynyt rakennuskustannusten ja korkojen nopean nousun seurauksena. Samaan aikaan myös vapaarahoitteinen asuntorakentaminen on vähentynyt voimakkaasti. Rakennusteollisuus RT esittää Ara-järjestelmään nopeita korjausliikkeitä, jotta kasvukeskuksissa saadaan pidettyä yllä välttämätöntä uudisasuntorakentamista.
Valtion tukema Ara-asuntotuotanto romahti viime vuonna 37 prosentilla. Korkotukilainaa saaneet 5 600 asuntoa olivat vain 15 prosenttia koko vuoden asuntoaloituksista. Se on alhaisin osuus sitten vuoden 2007 ja prosenttiyksikköinä puolet vähemmän kuin mitä hallitusohjelmassa, sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksissa on asetettu tavoitteeksi pääkaupunkiseudulle.
Ara-järjestelmä on ajautunut ennen kokemattomiin vaikeuksiin Venäjän Ukrainassa käynnistämää hyökkäyssotaa seuranneen rakennuskustannusten ja korkojen poikkeuksellisen nousun seurauksena.
”Ara-tuotannolla on perinteisesti ollut myös suhdannepoliittinen rooli riittävän asuntotuotannon turvaamisessa, mutta nyt Aran käytössä olevasta vuosittaisesta rahoitusvaltuudesta jää iso osa käyttämättä, kun hankkeiden rakentamiskustannukset eivät läpäise tiukkaa seulaa ja prosessit kestävät liian pitkään”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Tilanteen korjaaminen edellyttää Rakennusteollisuus RT:n mukaan nopeita muutoksia järjestelmään ja prosesseihin, jotta valtio tukema tuotanto saadaan uudelleen käyntiin.
RT esittää neljää nopeaa keinoa Ara-tuotannon vauhdittamiseksi
- Hyväksytään kohonnut kustannustaso poikkeustilanteessa
Tällä hetkellä etenkin pääkaupunkiseudun uusia Ara-hankkeita halvaannuttaa epäselvyys siitä, voidaanko nykyisenlaisessa poikkeustilanteessa sallia normaaleja Ara-ehtoja korkeammat kustannukset. Ympäristöministeriön on tehtävä viipymättä tulkinta, mahdollistaako lainsäädäntö rahoituspäätösten tekemisen korkeammilla kustannuksilla tavanomaiseen tasoon ja markkinavuokriin nähden.
- Korkotuen omavastuuosuuden alentaminen
Korkojen kivuttua vauhdilla ylöspäin korkotuella on entistä suurempi merkitys asuntotuotannon mahdollistajana. Korkotuen määräaikaista omavastuuosuuden alennusta tulee kasvattaa ja määräaikaa jatkaa vuoden 2024 loppuun. Samalla Aran korkotukivaltuuden riittävyys tulee varmistaa.
- .Rahoitusvaltuuden joustavampi käyttö eri tukimalleille
Aralla on eri momentit lyhyille ja pitkille korkotukilainoille sekä asumisoikeusasuntojen ja erityisryhmien vuokra-asuntokohteiden korkotukilainoitukselle. Aran tulisi voida tarvittaessa siirtää rahoitusvaltuutta hankemuodolta toiseen sen mukaan, mille on eniten tarvetta. Asuntojen kokonaistarjonnan kannalta ei ole mielekästä, jos valtuutta jää käyttämättä esimerkiksi sen vuoksi, että pitkä korkotukimalli ei vetäisi, mutta lyhyelle olisi kaavailtua enemmän kysyntää.
Lisäksi Aran olisi hyvä mahdollistaa useampia urakkamuotoja rakennuttajien harkintaan perustuen ja tehostaa rahoituksen hyväksymisprosesseja.
- Korjausavustuksiin työkalut ja malli rahoituksen varmistamiseen
Vallitseva kustannus- ja korkotaso hyydyttää uudistuotannon lisäksi myös perusparannushankkeita ja energiaremontteja niin Ara-asuntokannassa kuin muissakin asuinrakennuksissa. Aralla on näihin erilaisia tukimuotoja, kuten korkotuki- ja takauslainoja sekä suunnittelu- ja energia-avustuksia. Nykyisellään nekään eivät poista rahoitusongelmaa, vaan työkalupakkia pitää uudistaa, jotta välttämättömät remontit eivät jää rahoituksesta kiinni.
Asumiselle ja rakennetulle ympäristölle oma ministeri
Asuntorakentaminen ja asuntotarjonnan riittävyys vaikuttavat suuresti koko talouden dynamiikkaan, työllisyyteen ja verokertymään. Uusia asuntoja on valmistumassa tänä ja ensi vuonna selvästi vähemmän kuin mikä on pitkän aikavälin tarve, noin 35 000 asuntoa vuodessa. Tänä vuonna aletaan rakentaa uusia asuntoja arviolta 27 000 ja määrä voi jäädä tämänkin alle. Se tekee hallaa talouden elpymiselle. Edes asuntoaloitusten edeltävät ennätykselliset vuodet eivät ole kyllästäneet markkinaa, sillä koko 2000-luvun keskimääräinen tuotanto on ollut 33 000 asuntoa vuodessa.
Jotta asuntopolitiikalle saataisiin valtionhallinnossa selkeämpi vastuutaho, Rakennusteollisuus RT on yhdessä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin neljäntoista muun yhteisön kanssa esittänyt, että Suomi tarvitsee asumisesta ja laajemmin koko rakennetusta ympäristöstä vastaavan ministerin. Ensi hallituskaudella on kyettävä viemään läpi myös ne kaavoitusta ja luvitusta sujuvoittavat lain muutokset, jotka jäivät kokonaan toteutumatta maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa. Vihreän siirtymän investointien varmistaminen edellyttää nykyistä parempaa ja ennakoitavampaa investointiympäristöä.
Lisätietoja
Aleksi Randell, toimitusjohtaja, puh. 0400 500 822
Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, puh. 040 587 2642
