Hallitus esitteli kesäkuun alussa neljännen lisätalousarvionsa Suomen talouden elvyttämiseen. Valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotettiin 340 miljoonan euron korkotukivaltuuksien korottamista, lisäksi MAL-sopimuksen myötä kunnallistekniikkaa ja valtion tukemaa asuntotuotantoa avustetaan 180 miljoonalla eurolla lähivuosien aikana. Uudisrakentaminen ja infrahankkeet saivat ansaitsemaansa tukea, mutta
valitettavasti korjausrakentaminen jäi tyhjin käsin.
Lisätalousarvion tavoitteena on lisätä kysyntää, parantaa Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymiä ja torjua ilmastonmuutosta. Hallituksen kannanoton 2.6.2020 mukaan uusien työpaikkojen luominen on entistäkin tärkeämpää. Hallitus on myös nostanut työllisyystavoitettaan.
Korjausrakentaminen työllistää ja ylläpitää
Suomen asuntokannasta valtaosa on rakennettu vuosina 1960–1980, joten suuri osa on nyt korjausrakentamisvaiheessa. Kiinteistökantaan kohdistuva ns. korjausvelka ei ole kuitenkaan pienentynyt viime vuosina, sillä huomio on ollut uudisrakentamisessa. Korjaushankkeiden aloittaminen vaikuttaisi nopeasti työllisyyteen, asuntojen turvallisuuteen, sisäilman laatuun sekä kiinteistöjen energiatehokkuuteen
– Muutaman vuoden takainen ympäristöministeriön arvio reilun 50 miljardin arvoisesta tekemättömien taloteknisten järjestelmien uusimistarpeen määrästä pitänee vieläkin paikkansa. Tehtyjen putkiremonttien päälle kertyy koko ajan uusia korjausiän saavuttaneita kohteita, toimitusjohtaja Mika Hokkanen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.
– Hallituksen on nyt aika suunnata tukea korjausrakentamisenkin edistämiseen ja parsia korjausvelkaa pienemmäksi, esimerkiksi tukemalla taloteknisten järjestelmien modernisointeja, putkiremontteja ja märkätilojen esteettömyysremontteja. Se, jos mikä, olisi investointi kestävän kehityksen Suomeen, Hokkanen sanoo.
Energiatehokkuus suunniteltava kokonaisuutena
Kasvihuonepäästöistämme yli 30 prosenttia tulee rakennusten lämmityksestä. Talotekniikalla on merkittävä rooli Suomen tavoitellessa hiilineutraaliutta vuonna 2035, sillä erityisesti olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta on parannettava tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätalousarviossa ehdotetaan määrärahoja muun muassa avustuksiin öljylämmityksestä luopumiseksi. Kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ei ole kuitenkaan käytännössä yksioikoinen toimenpide.
– Energiatehokkuus ei parane yksittäisen komponentin vaihtamisella. Rakennusten LVIS-järjestelmät ovat monimutkaisia ja niiden toiminnan tehokkuuden parantamisessa on aina huomioitava kokonaisuus. Yksittäisen öljykattilan poisvieminen ei vielä pelasta maailmaa tai pienennä perheen energialaskua, ellei sen tilalle rakenneta oikeasti toimivaa ja säädettyä järjestelmää, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n hallituksen puheenjohtaja, Are Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pesu sanoo.
– Hallituksen sinänsä oikean suuntaista päätöstä tukea öljylämmityksestä luopumista tulisi jalostaa siten, että tuen saamiseksi tulisi olla suunnitelma koko järjestelmän energiatehokkuuden armistamiseksi.
Nyt on aika tehdä investointeja korjausrakentamiseen ja varmistaa työpaikat talouden ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi. Yksi vaihtoehto voisi olla kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiön remontteihin.
Kuvat
Are Oy, Asennustyön tarkastus
Are Oy, Heikki Pesu
LVI-TU, Mika Hokkanen
Lisätietoja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
Toimitusjohtaja Mika Hokkanen p.050 448 1411, mika.hokkanen@lvi-tu.fi
Viestintäpäällikkö Pipsa Hiltunen p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen@lvi-tu.fi
