Rakennusmateriaalien kierrätys – myös niiden ehjänä kierrättäminen – on saanut kiristyvien hiilijalanjälkivaatimusten myötä tuulta alleen, mutta jatkossa vauhdin on oltava roimasti nykyistä parempi. Se edellyttää purkukohteiden entistä tarkempaa ennakkoseulontaa, sähköisiä markkinapaikkoja, säädösten keventämistä sekä koko rakennusalan tiivistä yhteistyötä.
Rakennusmateriaalien paremmasta kierrätysasteesta on puhuttu jo pitkään ja alalla onkin viime vuosina otettu selkeitä kehitysaskeleita oikeaan suuntaan. Purkukohteissa käyttökelpoiset rakennusosat ja materiaalit pyritään ottamaan murskaamisen sijaan ehjinä talteen ja niille haetaan uusiokäyttöä muualtakin kuin vain infrarakentamisesta.
Materiaalia onkin tarjolla riittämiin, mutta rakentamisen kiertotalousmarkkinat ovat vielä monelta osin lapsenkengissä.
Rakentajilla ja suunnittelijoilla ei ole aina riittävän tarkkaa tietoa siitä, millaista tavaraa, missä päin Suomea ja kuinka paljon kulloinkin on tarjolla. Purkualan yritysten on puolestaan vaikea ennakoida rakentajien tulevia tarpeita, mikä tekee kierrätysmateriaalien laajamittaisesta varastoinnista kannattamatonta.
Uusia ideoita innovaatiokisasta
Tähän muna-kana -pulmaan haettiin viime kesänä ratkaisua myös Helsingin kaupungin, KIRA-kasvuohjelman, NCC:n, Skanskan, SRV:n ja YIT:n yhteisellä Rakentamisen kiertotalousratkaisut palveluna -innovaatiohaasteella.
Kilpailun tavoitteena oli löytää palveluja ja ratkaisuja, jotka helpottavat rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä ja auttavat rakennusalan yrityksiä viemään kiertotaloutta käytännön toimiksi.
Palkintosijoille nousivat Sweco Finlandin Material Harvester -palvelu, Spolia Designin avaimet käteen -kierrätysratkaisu, sekä Lotus Demolitionin yhdessä Revisolin kanssa kehittämä palvelukonsepti, jolla tehostetaan purkutiilien uudelleenkäyttöä.
Kaikissa oli kyse sähköisistä alustatalouden ratkaisuista, joilla kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan nykyistä paremmin ja rakennusmateriaalien kierrätykseen löydetään uutta vauhtia.
KIRA-kasvuohjelman johtajan Mia Toivasen mukaan kisa nosti esiin paitsi kierrätysmarkkinan kehittymättömyyden myös rakennusalan sisäisen yhteistyön merkityksen. Ilman kunnollista tilaajavolyymia markkinat eivät pyörähdä riittävällä vauhdilla eteenpäin – toisaalta yksi toimija ei myöskään voi vastata koko toimialan kysyntään.
”Muutosta tarvitaan, sillä rakennussektoria ei saada riittävän vähähiiliseksi ilman kierrätysmateriaaleja”, Toivanen toteaa.
Vihreitä vaatimuksia myös asiakkailta
Purkutiilipalvelua yhdessä Revisolin kanssa rakentaneen Lotus Demolitionin toimialapäällikkö Olli-Pekka Itälän mukaan kysyntä kasvaakin nyt tasaisesti, sillä kierrätysmateriaalien käyttöä ovat alkaneet vaatia myös rakennusliikkeiden asiakkaat.
Esimerkiksi Nokialla vanhan terveysaseman julkisivutiilet käytetään uudelleen muilla työmailla. Hanoille ja oville on puolestaan löytynyt uusiokäyttöä kaupungin muista kiinteistöistä.
”Myös Helsingin kaupungin Kannelmäen koulun ja Länsisataman purkutiilet pannaan tilaajan vaatimuksesta kiertoon”, Itälä kertoo.
Haastekisaan osallistunut palvelukonsepti toimii periaatteella, jossa Lotus Demolition tekee kohteiden ennakkokartoituksen, vastaa purkutöistä sekä erittelee ja pakkaa purkumateriaalit varastoitavaan kuntoon. Revisol puolestaan vastaa logistiikasta, käytännössä varastonnista ja kuljetuksista asiakkaalle.
”Vaikka kierrätysasteessa on edelleen petrattavaa, on alalla menty muutamassa vuodessa isoin askelin eteenpäin. Puu, metalli, tiili, kipsilevyt ja villat menevät jäteaseman sijaan uusiokäyttöön eikä yhtään kohdetta pureta ilman ennakkokartoitusta”, Itälä toteaa.
Käytetystä tulee vielä kysytympi vaihtoehto
YIT:n kehitysjohtaja Benjamin Kalliolan mukaan yksi kiertotalouden keskeinen pulma on rakennusalan nykyinen normisto, joka monessa kohtaa estää kierrätysmateriaalien käytön.
Ilmasto- ja vastuullisuussyistä asioita on kuitenkin pakko miettiä toisin. Vanha ja käyttökelpoinen pitää nostaa valinnoissa etusijalle, jos se vain on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Myös uudet rakennusmateriaalit on tuotettava entistä ekotehokkaammin.
”Jokainen innovaatio, markkina-alusta ja kauppapaikka on askel oikeaan suuntaan. Jatkossa kiertotalousalustoista tulee rakennusliikkeille täysin normaaleja hankintakanavia”, Kalliola ennustaa.
Materiaalista ei hänen mukaansa tule pulaa, siitä pitävät huolen kauan tyhjillään olleet ja ikääntyvät toimitila-alueet ja muuttotappiokunnissa tyhjilleen jäävät kiinteistöt. Perinteisten ovien, ikkunoiden, tiilien, ontelolaattojen ja betonielementtien lisäksi kiertoon kelpaavat myös muun muassa tekstiilimatot, alakattolevyt, lasiseinät ja keittiöt.
Uusiotuotteista Kalliola nostaa esimerkiksi kiertotaloustiilen. Sen käyttöä sovellettiin tiiviissä yhteistyössä YIT:n, Yrjö ja Hanna -säätiön, ARK-house arkkitehtien, A-Insinöörien, Iittalan ja Wienerbergerin kanssa Elinikäisen oppimisen kiertotalouskortteli -hankkeeseen Helsingin Jätkäsaaressa.
Kierrätysmateriaalit ohjaavat jo hankintoja
Skanskan johtavan asiantuntijan Miro Ristimäen mukaan haastekisa tarjosi kurkistusikkunan kiertotalousratkaisujen nykyiseen repertuaarin ja mahdollisuuden niiden jatkokehitykseen.
”Tämän pohjalta on hyvä lähteä edistämään konkreettisia toimenpiteitä. Pyrimme Green deal -sitoumuksen mukaisesti lisäämään erityisesti massoiltaan merkittävien tuotteiden kuten ontelolaattojen, pilareiden, palkkien, seinäelementtien, teräsrakenteiden ja tiilien uudelleenkäyttöä”, Ristimäki kertoo.
Linja on sama myös SRV:ssä. Elinkaarihankkeista vastaavan johtajan Jani Kuivamäen mukaan haastekisan toimijoiden kanssa etsitään hankkeita, joissa esiteltyjä palveluja voitaisiin jatkossa hyödyntää.
”Kierrätysmateriaalit ovat yksi materiaalihankintoja ohjaava tekijä. Esimerkiksi uudelleen käytettävät tiilet, teräsrakenteet ja osin myös betonirakenteiden uudelleenkäyttö tulevat olemaan tavoitekohteita”, Kuivamäki listaa.
Teksti: Timo Sormunen
