Avoimen kommunikaation kulttuuri luo rohkeutta tuoda ilmi organisaatiossa piileviä ongelmia ja haasteita hyvissä ajoin. Arctic Infran toimitusjohtajan Petri Alatalon blogiteksti on seitsemäntenä sarjassa, jossa yritysjohdon edustajat pohtivat, mistä rakentuu turvallinen ja hyvinvoiva rakennusala.
Kun ongelmatilanteisiin pystytään tarttumaan ajoissa, on sillä suuri vaikutus myös kokonaisturvallisuuteen ja toiminnan jatkokehittämiseen. Läpinäkyvyyden ja avoimen kommunikaation kulttuuri ei ole itsestäänselvyys, vaan avoimuus jalkautuu johtotasolta.
”Jahas, virhe sattui. Taitaakin olla sitten tänään viimeinen työpäivä.”
Moni työntekijä on saattanut kokea kyseisen tilanteen. Virheen sattuessa on saatu tukkapölly ja pahimmassa tapauksessa potkut persuuksille. Puolustukselle ja korjaaville toimenpiteille ei ole ollut sijaa ja työntekijästä on tehty vain pelottava esimerkki työyhteisöön. Asioista ei uskalleta puhua ja virheet lakaistaan maton alle. Eletään osittain pelon ilmapiirissä.
Nykypäivänä johtamisen trendit, aiempaa pehmeämmät arvot ja monimuotoisuus ovat nostaneet päätään. Työntekijöiden tietoisuuden lisääntyminen on kannustanut myös johtoa kehittämään uusia toimintamalleja. Yksi niistä on avoimen vuorovaikutuksen kulttuurin luominen. Avoin kommunikointi ei ole meille kaikille suomalaisille sisäänrakennettu taito, jonka vuoksi avoimen kulttuurin luomisen tueksi vaaditaan muitakin panostuksia ja erilaisia työkaluja. Meillä Arctic Infrassa on käytössä helppokäyttöinen turvallisuushavaintojen raportointijärjestelmä sekä anonyymi Whistleblower-ilmoituskanava väärinkäytöksille.
Johdon rooli avoimen kulttuurin rakentamisessa
Johto on avainasemassa avoimen viestintäkulttuurin luomisessa. Valitettavasti monesti käy niin, että johto saattaa kuvitella toimivansa avoimesti, mutta todellisuudessa työntekijöiden palautetta ei kuulla tai oteta vakavasti. Avoimen viestinnän ja turvallisuuden kehittäminen vaatii, että johto sitoutuu kuuntelemaan työntekijöitä ja toimimaan palautteen pohjalta.
Tämä ei tarkoita vain mukavan palautteen vastaanottamista. Vaikeiden asioiden käsittely on yhtä tärkeää. Avoin vuorovaikutus vaatii kypsyyttä sekä johdolta että työntekijöiltä: kykyä antaa rakentavaa kritiikkiä ja rohkeutta ottaa se vastaan. Tämä on kriittistä, jotta työyhteisö voi kasvaa ja kehittyä yhdessä, ja samalla luoda ympäristön, jossa jokainen tuntee olevansa turvassa.
Jokainen on vastuussa turvallisuudesta ja viestinnästä
Työpaikan turvallisuus on yhteisöllinen vastuu. Jokainen meistä kantaa vastuun omasta ja muiden turvallisuudesta – mutta tämä ulottuu myös kommunikointiin. Avoin kommunikointi tarkoittaa sitä, että asioista uskalletaan puhua suoraan ja rehellisesti, niin ongelmista kuin onnistumisista. Turvallisuus rakentuu yhteistyössä, ja ilman avointa kommunikaatiota yhteistyö on mahdotonta.
Jos yksikin henkilö jättää kertomatta havaitsemastaan vaaratilanteesta tai jättää noudattamatta yhteisiä pelisääntöjä, voi koko työpaikan turvallisuus vaarantua. Tästä syystä on tärkeää, että jokainen tuntee velvollisuudekseen olla avoin ja rehellinen viestiessään, koska yksi pieni lipsahdus voi heijastua laajalle koko työyhteisöön.
Turvallisuus on muutakin kuin fyysistä hyvinvointia
Vaikka fyysinen turvallisuus – kuten tapaturmien estäminen – on tärkeää, turvallisuus on myös psykologista. Hyvin toimivassa työyhteisössä työntekijä tuntee olonsa turvalliseksi henkisesti. Hän voi luottaa siihen, ettei tule kritisoiduksi epäoikeudenmukaisesti, eikä hänen tarvitse pelätä esihenkilöiden tai kollegoiden reaktioita. Työpaikalla, jossa avoin viestintä toimii, virheistä voi puhua ilman pelkoa ja ongelmiin puututaan rakentavasti. Kun kaikki tietävät, että heidän mielipiteitään arvostetaan, niitä uskalletaan tuoda paremmin myös ilmi.
Avoin viestintä ja turvallisuuskulttuuri vaativat kypsyyttä koko työyhteisöltä. Kyse on siitä, että jokainen osaa sekä antaa että vastaanottaa rakentavaa palautetta. Tällaisen ilmapiirin luominen edistää organisaatiota kohti yhteistä tavoitetta: työpaikkaa, jossa turvallisuus ja luottamus ovat kaikkien yhteinen vastuu.
RT:n turvallisuusryhmä päätyi haastamaan rakennusalan johtotehtävissä toimivia henkilöitä kertomaan oman näkemyksensä ja kokemuksensa siitä, miksi turvallisuutta on johdettava, millaisin keinoin, ja mitä hyvää se tuo mukanaan. Haasteen kautta halutaan viestiä koko rakennusalalle, että hyvä johtaminen on ratkaisevassa asemassa työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin edistämisessä.
Haasteeseen kuudentena tarttui Consolis Parman toimitusjohtaja Hannu Tuukkala.
Aiemmat blogikirjoitukset:
- Ensimmäinen haaste: Bonava Suomi Oy:n toimitusjohtaja Riku Patokoski
- Toinen haaste: Hartelan maanhankinnan ja asuntokehityksen johtaja Johanna Palosaari
- Kolmas haaste: Constin toimialajohtaja Risto Kivi
- Neljäs haaste: YIT:n Infra-segmentin johtaja Aleksi Laine
- Viides haaste: Lujatalon toimitusjohtaja Mikko Hollmén
- Kuudes haaste: Consolis Parman toimitusjohtaja Hannu Tuukkala
Kirjoita kommentti