Oletko törmännyt biohiileen kaupan puutarhaosastolla? Innokkaimmat viherpeukalot ovat jo voineet testata tuotetta kotipuutarhassa, mutta käyttö leviää myös julkisessa rakentamisessa.
Väylärakentajana tunnettu GRK investoi biohiilituotantoon Suomessa. Tuote auttaa sitomaan hiiltä viherrakenteisiin ja kasvattamaan rakentamisen positiivisia ilmastovaikutuksia.
”Biohiilellä on huokoisena materiaalina kymmeniä eri käyttötarkoituksia rakentamisessa. Samalla se toimii hiilinieluna ja hillitsee ilmastonmuutosta”, hehkuttaa GRK:n ympäristöteknologian liiketoimintajohtaja Anneliina Kupiainen.
GRK suunnittelee, rakentaa, korjaa ja kunnossapitää teitä, raiteita ja siltoja, mutta kehittää vauhdilla myös ympäristöteknologian osaamistaan. Yritys on perustanut biotuotteiden yksikön, ja biohiilen valmistamiseen tarkoitettuja laitoksia suunnitellaan rakennettavaksi myös Viroon ja Ruotsiin.
”Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on noin 20 miljoonan euron investoinnit vähintään viiteen laitokseen. Suomen ensimmäinen laitos valmistui viime vuonna Utajärvelle, ja siitä on saatu jo hyvä kokemuksia”, Kupiainen kertoo.
Aluksi omissa projekteissa
GRK aikoo käyttää biohiiltä etenkin hule-, jäte- ja prosessivesien hallintaan ja puhdistamiseen. Biohiilessä on paljon mahdollisuuksia erityyppisten vesien suodatukseen – jopa rehevöitynyttä Itämerta ajatellen.
Toistaiseksi itse tuotettu biohiili menee omiin projekteihin.
”Vastuullisuus on keskeinen tekijä strategiassamme, jonka mukaan GRK aikoo olla hiilineutraali omassa toiminnassaan 2030 mennessä. Biohiili on yksi tuotteista, joilla oman toiminnan päästöjä voidaan laskea.”
Hiiltä on käytetty maanparannusaineena, suodatinratkaisuissa sekä väyläprojektien viheralueviimeistelyissä. Kohteina ovat olleet esimerkiksi Vaasan pyöräilyallianssi ja Kalasatamasta Pasilaan -hanke.
Tavoitteena on olla Suomessa ja myöhemmin myös Pohjoismaissa merkittävä biohiilituottaja.
”Kiinnostus ja kysyntä markkinoilla kasvavat koko ajan. Helsingin kaupunki on ollut biohiilen käytössä edelläkävijä, Ruotsissa sitä taas on käyttänyt paljon heidän väylävirastonsa Trafikverket.”
Sienten viljelystä jätevesien puhdistukseen
Lohjan Munkkaan jätekeskuksen yhteisprojekti on mielenkiintoinen esimerkki perinteisen rakentamisen ja bioteknologisen tutkimuksen kohtaamisesta.
Hankkeessa luodaan jätekeskukseen kokonainen kiertotalouden ekosysteemi GRK:n, Rosk’n Rollin, Kiertoravinteen ja Redonon yhteistyönä.
MunBio-hanke tähtää paikalliseen ravinteiden kierrätykseen ja vesienhallintaan sekä puhtaampien biomassojen, lähiruoan, maanparannusaineiden ja elintarvikeraaka-aineiden tuotantoon.
Samalla etsitään uusia keinoja kaatopaikka-alueiden vesienhallinnan parantamiseksi sekä kaupungin jätevedenpuhdistamon kuormituksen vähentämiseksi. Hankkeessa pilotoidaan muun muassa jäteveden suodatusta biohiilellä.
Biohiiltä valmistetaan pyrolyysissä, jossa biomassaa kuumennetaan hapettomassa tai vähähappisessa tilassa. GRK:n Utajärven tuotantolaitoksen raaka-aine on läheisen sahan sivutuotteena syntyvä hake. Prosessin ylijäämälämpö hyödynnetään pelletin valmistuksessa. Tulevaisuudessa raaka-aineena voidaan käyttää myös muun muassa kierrätyspuuta, pajua ja hevosen kuivikelantaa.
Biohiilen etuja
- Yksi biohiilitonni sitoo noin kolme tonnia hiiltä ilmasta.
- Biohiili parantaa maa-aineksen vedenpidätyskapasiteettia ja ravinteiden sidontakykyä.
- Biohiili sitoo maaperän kosteutta ja raskasmetalleja sekä lisää sen huokoisuutta ja ilmavuutta.
Juttu on tiivistelmä aiemmin Jokka-verkkolehdessä julkaistusta jutusta.
