Betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali. Se on lujaa ainetta, jolla on painava merkitys myös päästövähennystalkoissa. Päästöjen saamiseksi alas tarvitaan niin teollisuuden sivuvirtoja, vanhoja autonrenkaita kuin hiilidioksidin talteenottoakin.
Betonin valmistaminen muodostaa jopa seitsemän prosenttia maailman kasvihuonekaasuista, Suomessa osuus on kaksi ja puoli prosenttia.
Ominaisuuksiensa vuoksi betonia käytetään laajalti paitsi talojen runkorakenteissa myös esimerkiksi rakennusten perustuksissa ja infrarakenteissa, kuten silloissa. Koska betonia ei pystytä laajamittaisesti korvaamaan muilla materiaaleilla, ratkaisu päästöjen vähentämiseen on löydettävä betonista itsestään.
Hyvä uutinen on se, että betonin valmistuksen parissa on tehty Suomessa vähähiilisyystyötä jo pitkään. Hiilidioksidipäästöjä on onnistuttu vähentämään merkittävästi.
Finnsementillä iso vastuu maan ainoana sementinvalmistajana
Hiilidioksidipäästöt ovat pääosin peräisin betonin pääasiallisen raaka-aineen eli sementin valmistuksesta.
Suomen ainoa sementinvalmistaja Finnsementti on leikannut päästöjä muun muassa korvaamalla paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia sementin ainesosia vähäpäästöisemmillä sekä hyödyntämällä polttoprosessissa jätteitä polttoaineena.
Yhtiö on myös aktiivisesti tutkinut mahdollisuuksia ottaa talteen ja varastoida tuotannossa syntyvää hiilidioksidia uuden teknologian avulla.
Finnsementin vastuullisuusjohtaja Ulla Leveelahden mukaan yhtiö tavoittelee jo tämän vuosikymmenen aikana peräti 30 prosentin vähennystä suorista hiilidioksidipäästöistä vuoden 2021 tasoon verrattuna.
Tavoite on kova jo siksi, että yli puolet prosessin hiilidioksidipäästöistä muodostuu raaka-aineena käytettävästä kalkkikivestä, eikä kalkkikivelle ole teknistä korvaajaa.
Paljon on kuitenkin tehtävissä. Leveelahti nimeää yhdeksi onnistumiseksi seossementtien kehittämisen.
”Olemme tuoneet markkinoille ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, joissa käytetään seosaineina terästeollisuuden sivuvirtaa masuunikuonaa ja kalkkikiveä. Näiden sementtien hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienempiä kuin perinteisten rakennussementtien”, Leveelahti sanoo.
Sementtiuuni kuumaksi rengasrouheella
Leveelahti korostaa, että päästöjen vähentämisessä keskitytään tällä hetkellä ennen kaikkea polttoaineiden vähähiilisyyteen.
”Polttoprosessissa voidaan edelleen vähentää fossiilisten polttoaineiden osuutta korvaamalla niitä bio- ja kierrätyspolttoaineilla. Myös energiatehokkuutta voidaan yhä parantaa.”
Kierrätyspolttoaineiden käyttö on jatkumoa sementinvalmistusalan pitkälle historialle teollisten sivuvirtojen hyödyntäjänä. Tänä päivänä Finnsementin tuotantolaitoksessa on mahdollista parhaimpina päivinä korvata jopa 90 prosenttia kivihiilestä kierrätyspolttoaineella.
”Kaikki sementtiuunin kierrätyspolttoaineet ovat syntypaikkalajiteltuja, erilliskerättyjä, prosessoituja ja niiden tasalaatuisuus varmistetaan ennen kuin ne saapuvat sementtitehtaalle. Nämä jätteet ovat muuhun uudelleenkäyttöön kelpaamattomia”, Leveelahti toteaa.
Esimerkkinä Leveelahti mainitsee ajoneuvojen romurenkaat, joista tehtävä rengasrouhe pystytään hyödyntämään sementtiuunissa sataprosenttisesti. Jäljelle ei jää lainkaan jätettä.
Kierrätyspolttoaineen lisääminen on vaatinut innovoinnin lisäksi investointeja. Muun muassa Finnsementin Paraisten tuotantolaitokseen tekemä arinajäähdyttäjäinvestointi vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 000 tonnia vuodessa.
”Päästövähennys vastaa peräti 18 000 bensiiniauton korvaamista täyssähköautolla”, Leveelahti kuvaa käyttäen laskennassa Ilmastopaneelin laskuria.
Päästöt nollaan hiilidioksidin talteenoton avulla
Ulla Leveelahti katsoo tulevaisuuteen ja puhuu hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista. Sen parissa tehdään tutkimustyötä ja teknologia kehittyy, mutta tarkkaa aikataulua ratkaisujen käyttöönotolle ei voi tässä vaiheessa antaa.
Norjassa avataan ensi vuonna ensimmäinen hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin mahdollistava teollinen laitos. Laitoksen avaaminen on tärkeä virstanpylväs koko toimialalle.
Hiilidioksidin talteenotolle ei ole Suomessa Leveelahden mukaan teknisiä esteitä, mutta logistiikkahaasteet ovat melkoisia.
”Hiilidioksidi tulisi kuljettaa Norjanmerelle öljy- ja kaasukentille. Aluksen matka Norjaan kestää kymmenen päivää. Nykyisillä tuotantomäärillä se tarkoittaisi, että Paraisilta lähtisi hiilidioksidia kuljettava alus noin kolmen päivän välein.”
Leveelahti muistuttaa teknologian kehityksen olevan jo nyt nopeaa ja nopeutuvan tulevina vuosina.
”Uskon, että sementtiteollisuuden tavoite olla hiilineutraali vuonna 2050 on realistinen. Kaikki maat eivät tule olemaan samassa pisteessä samaan aikaan, vaan muutos etenee vaiheittain. Pohjoismaissa tavoitteessa saatetaan olla jo vuosien 2030 ja 2040 välillä.”
Finnsementti on ollut aktiivisesti mukana laatimassa rakennusalan päästövähennystiekarttaa ja päivittämässä sitä.
Leveelahti toimi Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan työryhmässä puheenjohtajana. Hän iloitsee siitä, että rakennusteollisuuden yrityksillä on selkeästi aito halu leikata alan päästöjä – ja tehdä merkittävää ympäristötyötä.
Kuvat: Finnsementti
