Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin 27. Rakentajaseminaarissa Nilsiän Tahkolla pohdittiin maan hallituksen sekä rahoittajien toimenpiteitä yhä matalasuhdanteessa riutuvan rakennusalan toimintaedellytysten kohentamiseksi. Uuteen rakennuslakiin on tulossa korjaussarja ennen vuoden vaihdetta. Muutakin rakentamisen normistoa uudistetaan ja hienosäädetään.
Kuopiolainen kansanedustaja Karoliina Partanen kertoi, että vuoden 2025 alusta voimaan astuvaan uuteen rakennuslakiin on tulossa tänä syksynä korjaussarja, jolla aiotaan sujuvoittaa rakentamista ja vähentää byrokratiaa. Rakentamisluvan käsittelyn aikatakuu määritettäisiin kolmeen ja poikkeuksellisen vaativissa tapauksissa kuuteen kuukauteen. Ilmastoselvitysvaatimus poistettaisiin pientaloilta ja korjaushankkeista. Valitusoikeutta kavennettaisiin ja rakentajien hallinnollista taakkaa kevennettäisiin erilaisten tietojen toimittamisessa. Lisäksi rakennuspurkamisen sääntelyä ollaan selkeyttämässä ja joustavoittamassa.
Valmistelussa on myös rakennuslain asetuksia. Ne koskevat ilmastoselvitystä, rakennuspurkumateriaali- ja -jäteselvitystä, asuin-, majoitus- ja työtiloja, rakennusten raja-arvoja sekä useiden tehtävien vaativuusluokituksia. Käynnistymässä ovat myös kaavoitukseen vaikuttavien alueidenkäyttö-, yhdyskuntarakentamis- ja yhdyskuntakehittämislain uudistukset.
Karoliina Partasen mukaan talon- ja erityisesti asuntorakentamisen peruslähtökohtana on edelleen vapaarahoitteinen tuotanto, mutta täydentävää valtion tukemaa ARA-rakentamista valmistaudutaan vauhdittamaan tarvittaessa. Hallitus on jo vauhdittanut sitä suhdanneperusteisesti nostamalla tämän vuoden lainavaltuuden 2,25 miljardiin euroon. Valtion asuntotuotantotuen uudistamista selvitetään Valtion asumis- ja kehittämiskeskus ARAn rahoituksen lisäksi siksi, että valtion tuki asumisoikeusasuntojen rakentamiseen loppuu.
”ARA-rahoitusta ohjataan jatkossa selkeämmin erityisryhmien ja muiden huonossa asemassa olevien asuntotuotantoon. Samalla valtion asuntorahoituksen riskejä halutaan hallita paremmin”, Partanen summasi.
Lakkautuvan ARAn rahoitus on romahtamassa lähivuosina
ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti kertoi, että ARAn rahoitusvaltuudet ovat vähenemässä romahdusmaisesti. Tämän vuoden 2,25 miljardista eurosta ne supistuvat ensin 1,75 miljardiin ja edelleen kahtena seuraavana vuonna 1 miljardiin euroon. Rossilahden mukaan ARAn pitkälle korkotukilainalle ja siihen liittyvälle investointituelle, lyhyelle korkotukilainalle sekä takauslainalle on niin hyvää kysyntää että myöntövaltuudet ovat täyttyneet.
”Tänä vuonna ARA-rahoituksella valmistuu yli 9000 asuntoa, kun vuosien 2013-2023 keskiarvo on 7 700 asuntoa. Määrä putoaa vuonna 2026 noin 4 000 asuntoon”, Rossilahti listasi. ”Pulmallista on, että erityisryhmien asuntotuotannon investointiavustukset ovat vähenemässä vuoden 2023 119 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan. Leikkaus osuu etenkin ikäihmisten ja opiskelijoiden asuntotuotantoon. Kysyntää olisi huomattavasti suurempaan rahoitukseen.”
ARAn avustusvaltuudet putoavat tänä vuonna noin 80 miljoonaan euroon viime vuoden yli 350 miljoonasta. Seuraavina vuosina taso on enää noin 30 miljoonaa. Myös korjausavustuslain perusteella myönnetyt avustukset vähenevät reilusti jo tänä vuonna. Avustusprosenttien supistuminen kohdistuu muun muassa esteettömyysparannuksiin kuten hissien rakentamiseen.
Itä-Suomessakin ARAn rahoitustilanne on haasteellinen, sillä tukivarauksia ja -hakemuksia on parhaillaan yhteensä 270 milj. euron edestä, mutta rahoitusvaltuutta ei ole lähelläkään tätä määrää. Kahdelta viime vuodelta lainapäätöksiä on tehty 24, ja ne koskevat 1 326 asuntoa. Osapäätöksiä ja lainavarauksia on kumpiakin neljä. Hakemuksia on vireillä yksitoista.
Rossilahden mukaan positiivista on rakennuskustannusten kasvun tasaantuminen. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla kustannukset ovat nousseet vain 0,5 prosenttia. Edellisvuosina moni ARAlle tullut rahoitushakemus hylättiin rakennushankkeen liian korkean hinnan vuoksi. Kuopion alueella ARAn tukemien hankkeiden rakennuskustannukset ovat pudonneet jopa 11,2 prosenttia, mikä on Suomen kärkipäätä. Koko maan keskiarvo on 6,5 prosenttia.
ARAn tehtävät siirtyvät ensi vuonna 2025 ympäristöministeriöön ja noin 60 henkilön virasto lakkautetaan. Viraston missiona on ollut edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää asumista, jotta jokaisella olisi mahdollisuus hyvään asumiseen.
Rahoitushalua ja -kykyä Itä-Suomeen löytyy
Rakennusala on nostanut julkisuuteen etenkin korjausrakentamisen rahoitusongelmia, kun pankit eivät ole myöntäneet rakentajille, taloyhtiöille tai yksityisille kansalaisille lainaa. Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttosen haastattelema OP Pohjois-Savon pankinjohtaja Antti-Jussi Pitkälä kertoi, ettei ainakaan osuuspankkiryhmä ole tehnyt lainahanojen kiristämispäätöksiä pankkien säätelyn kuten vakavaraisuussäädösten muutosten vuoksi tai muutenkaan. Korkomarginaalitkaan eivät ole olennaisesti nousseet.
”Rahoituspäätökset tehdään edelleen tapauskohtaisesti. Tietysti niihin vaikuttaa rakentajien, taloyhtiön tai kansalaisten nykyinen ja arvioitu tuleva taloustilanne realiteettien pohjalta. Korkojen aleneminen on alkanut vaikuttaa esimerkiksi asuntolainojen kysynnän viriämiseen”, Pitkälä totesi. Hän suositteli omarahoituksen keräämistä hyvissä ajoin ennen korjaushankkeita, koska se helpottaa pankeilta haettavan täyterahoituksen saantia. Syrjäisempien seutujen ja asuinalueiden ongelmiin asuntojen ja taloyhtiöiden vakuusarvon alenemisesta ei hänelläkään ollut ”viisastenkiveä”.
Uudistuva ja osaava Itä-Suomi
Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoituspäällikkö Timo Ollila kertoi Euroopan Unionin osarahoittamasta 3,16 miljardin euron Uudistuva ja osaava Suomi 2021-27 -ohjelmasta, jonka on määrä edistää alueiden työllisyyttä ja hyvinvointia. Rakennusalaa ohjelma voi koskea rakennetun ympäristön tuen muodossa: Tuki voi koskea uusia innovaatioita ja osaamisen kehittämistä esimerkiksi energiatehokkuuden, kiertotalouden ja puurakentamisen saralla. Ollila peräänkuulutti rakennusalalta aktiivisuutta, koska rahoitusta on yhä hyvin myönnettävissä Itä-Suomeen. Tähän mennessä käynnistyneissä hankkeissa odotetaan syntyvän lähes 7 000 uutta työpaikkaa ja 336 uutta tuotetta tai menetelmää. Varsinkin Euroopan sosiaalirahasto tarvitsee yrityslähtöisiä hankkeita.
Kimmo Anttosen mukaan Itä-Suomessa on tiivistettävä laaja-alaista yhteistyötä rakennusalan sisällä sekä julkishallinnon virkamiehistöön ja päättäjiin päin. Yhä jatkuva matalasuhdanne vaatii uusia ja erityisiä toimia työpaikkojen sekä yritysten tulevaisuuden turvaamiseksi. Rakentaminen ei lopu koskaan, mutta on tärkeää saada se viriämään, koska alan positiivinen säteilyvaikutus muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan on poikkeuksellisen suuri.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi