Sipoossa avattiin syksyllä 2017 Maapörssin, Sitowisen ja Kuljetus- ja Maarakennus P. Salosen yhteisprojekti: ylijäämämaiden hyötykäyttökohde, jossa otetaan vastaan saven kaltaisia huonolaatuisia mutta puhtaita maita. Tällaisille kohteille on kova tarve: Sipoossa vastaanottoa jouduttiin jo pian rajoittamaan valtavan maa-ainestarjonnan vuoksi.
Teksti: Kaisa Salminen ja Anu Ginström
Kuvat: Kaisa Salminen ja 123RF
Sipoolaisen ampumaradan perällä puhdistetaan maa-aluetta haulien jäänteistä. Viereiset maavuoret ovat hautautuneet lumipeitteen alle. Niille johtava tienpätkä on liukas, märkä ja hiljainen.
Maapörssin perustaja Jari Nordström kertoo, että alun perin ylijäämämaita oli tarkoitus ottaa ampumaradalla vastaan koko vuoden, mutta syksyn jatkuvien vesisateiden vuoksi se jouduttiin keskeyttämään.
Kasat vaativat kuivatusta, koska savipitoisia maa-aineksia on tuotu liian nopeasti eivätkä maakerrokset kestäisi autojen painoa. Myös pilaantuneet maat pitää kaivaa tulevien rakenteiden alta pois.
Ylijäämämaita olisi pääkaupunkiseudulla tarjolla enemmän kuin tarpeeksi, koska lähinnä Espoolla ja Vantaalla on vastaanottopaikkoja – eivätkä ne huoli muiden kuntien maita.
Nordström kuvaa painetta valtavaksi.
”Ympäristölupia on myönnetty uusia loppusijoituspaikkoja varten, mutta ne ovat vasta rakenteilla. Kaikki vanhat ympäristöluvat ovat täyttyneet. Maa-aineksia kuskataan Helsingistä Hyvinkään ja Mäntsälän väliin sekä Loviisan taakse. Meiltäkin kysytään koko ajan, milloin tämä vastaanottopaikka avataan, vaikka se on ilmoitettu toistaiseksi suljetuksi.”
”Ympäristöluvan hakeminen oli pitkä prosessi mutta kannatti”, vakuuttivat Jari Nordström, Pasi Siikaluoma ja Sitowisen pima-valvoja Jyri Aho.
Työläs ympäristölupaprosessi
Ampumaradan Sipoossa omistaa Suomen Metsästysyhdistys eli SMY.
Kaikki rakennustyöt on tilattu yhteenliittymältä, johon kuuluvat maa-ainesten hankinnasta vastaava Maapörssi, rakennussuunnittelusta ja pilaantuneiden maa-ainesten eli pima-maiden valvonnasta vastaava Sitowise sekä maarakentamisesta ja kuljetuksesta vastaava Kuljetus- ja Maarakennus P. Salonen Oy.
”Kansankielessä puhutaan usein maankaatopaikoista, mutta tämä on kierrätystä parhaimmillaan. Ylijäämämaan ja purkubetonin vastaanotosta saatavalla rahalla rakennamme erilaisten ampumalajien pitkäaikaista harrastuspaikkaa ja teemme kaikki ympäristöluvan vaatimat rakennustyöt, esimerkiksi 150 metriä ääniseinää”, Nordström sanoo.
Aina kun maa-aineksia kipataan johonkin muualle kuin luvanvaraiselle maankaatopaikalle, on varmistettava, että lupa-asiat ovat kunnossa. SMY:n varapuheenjohtaja Pasi Siikaluoma kertoo, että ympäristöluvan haku kesti monta vuotta ja edellytti muun muassa melumallinnuksia ja ammunnan äänitason mittauksia eri vuodenaikoina.
”Olihan se työläs prosessi, mutta ampumaradan vanha ympäristölupa oli menossa umpeen ja rata olisi todennäköisesti pitänyt sulkea, jos emme olisi saaneet uutta ympäristölupaa. Meillä ei ollut yhdistyksenä rahaa ympäristöluvan vaatimia melusuojia ja muita rakenteita varten. Nyt pystymme rahoittamaan nämä rakenteet maa-ainesten vastaanottomaksuilla”, Siikaluoma toteaa tyytyväisenä.
Isoja hyötykäyttökohteita tarvitaan
Maapörssi tunnetaan nettipalvelua tarjoavana yrityksenä, joka auttaa maa-aineksia tarvitsevia ja niitä tarjoavia tahoja löytämään toisensa.
Tällainen suorakierrätys on Nordströmin mukaan kuitenkin rajallista, koska sopivia rakennuskohteita ei ole tarpeeksi tarjolla. Yhtiö onkin ottanut strategiakseen etsiä hyötykäyttökohteita, joissa voidaan hyödyntää kerralla isompia määriä kaikkein huonolaatuisimpia maa-aineksia.
Urakoitsijat voivat ostaa Maapörssin nettipalveluista lipukkeen, jota vastaan ne voivat tuoda ylijäämämassojaan hyötykäyttöpaikalle.
”Esimerkiksi SMY:n ampumaradan vallirakenteissa voimme hyödyntää savi- ja pintamaita – ja vastaavaa toimintaa on ollut aiemmin muillakin urheilupaikoilla. Nyt eletään nousukautta ja rakentaminen on niin kiivasta, että suorakierrätyksen rinnalle tarvitaan isompia kohteita hyötykäyttöä varten”, Nordström korostaa.
Maapörssin toiminta jatkuu hänen mukaansa ennallaan taannoisista yritysjärjestelyistä huolimatta.
”Sitowise osti meidät ja toimimme jatkossa omana yksikkönä, osana Sitowisen kiertotalousyksikköä. Toimipisteemme on nykyisin Sitowisen pääkonttorissa Espoon Tapiolassa.
Maarakentamisessa ylivoimaisesti isoin ympäristövaikutus saadaan ottamalla ylijäämämaat hyötykäyttöön ja vähentämällä niiden kuljettelua.
Betonikappaleillekin on käyttöä
Sipoon ampumaradalle on kuskattu ylijäämämaiden lisäksi purkubetonia sekä jalostettuna betonimurskeena että työmaalta irrotettuina betonikappaleina. Ely-keskukselta on saatu lupa hyödyntää 0–300 millimetrisiä purkubetonikappaleita meluvallin stabiliteetin varmistukseen.
”Alun perin oli ajatus tukea meluvalleja kivellä ja louheella, mutta ajatus hylättiin, koska betonijäte ajaa saman asian ja tukee alkuperäistä ajatusta vallin rakentamisesta kierrätystuotteilla. Ei ole järkeä haudata ampumaradan valleihin hyvää suomalaista graniittikalliota, jos voidaan käyttää kierrätysmateriaaliakin”, Nordström pohtii.
Purkubetonia ei hänen mielestään kannattaisi kuljettaa murskattavaksi, jos jossain on tarvetta kokonaisille betonikappaleille.
”Me tarvitsemme betonikappaleita, koska voimme sijoittaa niiden reunoille vallirakenteissa huonompilaatuisia savimaita, jotka muuten leviäisivät”, Nordström sanoo. ”Tällaisessa hankkeessa kannattaa miettiä myös kustannuksia ja tehdä rakenteet halvimmalla mahdollisella tavalla”, Siikaluoma täydentää.
Siikaluoma pitää tärkeänä myös pilaantuneiden maiden minimointia.
”Tarkoitus on rakentaa vallin päälle – todennäköisesti savesta – tiiviskalvo, joka pysäyttäisi haulit ja estäisi niitä tunkeutumasta puhtaisiin maa-aineksiin. Kalvorakenteen voi tarvittaessa myöhemmin puhdistaa, jolloin vältytään häiritsemästä vallirakenteita.”
Alkumetreillä mennään
Sipoon ampumaradalle oli haastattelua tehtäessä marraskuussa tuotu jo 130 000 tonnia ylijäämämaita. Ympäristölupa sallii yhteensä 450 000–500 000 tonnin vastaanoton, joten projekti on vasta alkumetreillä. Nordström arvioi projektin valmistuvan vuoden 2019 loppuun mennessä.
Suorakierrätys on edustanut aikaisemmin noin 50 prosenttia Maapörssin liikevaihdosta, mutta meneillään olevan Sipoon ison hyötykäyttöprojektin myötä suorakierrätyksen osuus on putoamassa 30 prosenttiin.
Tarkkaa tietoa Maapörssin nettipalvelun kautta suoraan kiertävien maa-ainesten määrästä ei ole, mutta onnistumisia arvioidaan tapahtuvan suhteellisen paljon. Ilmoituksia on tehty ja maa-aineksia kysytty yhteensä noin 4,5–5 miljoonan kuution edestä vuosittain.
”Varsinkin hyvälaatuiset materiaalit pääkaupunkiseudulla löytävät aina paikan; esimerkiksi moreenista ja muista vanhoista rakennekerroksista on jatkuva pula.”
TAUSTA:
Lisää harrastemahdollisuuksia Uudenmaan 31 000 metsästäjälle
Sipoon ampumaradalla on nyt neljä haulikkorataa. Rakennustöiden ansiosta tarjonta laajenee.
”Saammesporting-ammunnan harrastajille vielä yhden uuden compak-radan ja vihdonkin oman radan myös kivääriampujille, joille meillä ei ole ollut ennen tarjota suorituspaikkaa. Lisäksi pystymme järjestämään aiempaa isompia kansallisen tasojen kilpailuja”, SMY:n Pasi Siikaluoma iloitsee.
Sipoon rataa käyttävät haulikkolajien harraste- ja kilpa-ampujat sekä ampumataitojaan ylläpitävät metsästäjät. Helsingin riistanhoitoyhdistys vuokraa sitä aloittelevien metsästäjien koulutuksiin.
”Ammutuissa kiekkomäärissä laskettuna Sipoo lienee Uudenmaan kolmanneksi suosituin haulikkorata”, Siikaluoma arvioi.
Suomen Metsästysyhdistys SMY on Suomen vanhin ampumaseura. Sen historia alkaa vuodesta 1865. Seuralla on talvisin harjoituksia Maunulan urheiluhallin ja Helsingin urheilutalon ampumaradoilla. Sipoon, Hollolan, Hyvinkään, Mäntsälän ja Santahaminan radoilla on kesätoimintaa. Vallilassa voi harjoitella ilmapistooli- ja riistamaaliammuntaa.
SMY:n harrastajista valtaosa metsästää.
Metsästäjäliiton mukaan Uudellamaalla metsästetään paljon ja monipuolisesti. ”Hirveä ja valkohäntäpeuraa, vesilintuja, rusakkoa, metsäkaurista, sepelkyyhkyä, supikoiraa ja kettua, merialueilla jonkin verran harmaahyljettä ja lähinnä Itä-Uudellamaalla villisikaa ja siellä täällä kanalintujakin. Suurpedoista ainoa säännöllisesti metsästetty on ilves”, tiedottaja Kai Tikkunen luettelee.
Ampumaratojen tilanne on liiton mukaan haastava koko maassa. Harrastajia riittäisi, mutta ympäristölupahakemus on vaikea täyttää ilman apua ja prosessi on pitkä.
Lue lisää Sitowisen ja Maapörssiin yhteistyökuvioista >
Juttukokonaisuus on julkaistu aiemmin Infra-lehdessä 1/2018
Lehti on INFRAn jäsenten jäsenetu >
