Rakennusala kipuilee. Konkurssiaalto niittää satoaan säästämättä isojakaan yrityksiä. Ala kamppailee koronan jälkimainingeissa, kohonneiden rakennuskustannusten ja korkeiden korkojen myrskyissä. Inflaatio laukkaa, asuntomarkkinat ovat jähmettyneet. Uusia hankkeita ei käynnistetä, eikä rakennuslupia juuri haeta.
Rakennusalan suhdanteet heikentyneet
Vielä vuonna 2021 uutisoitiin, että rakennusala oli selättänyt pandemian ennustettua paremmin. Valtiovarainministeriön RAKSU-ryhmäkin hehkutti talouskasvua ja sen kiihdyttävää vaikutusta rakentamiseen. Luottamusindikaattorit näyttivät plussaa – ei paljon, mutta kuitenkin.
Talonrakentamisen liikevaihto pysytteli tasaisen kasvun vauhdissa, kunnes Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan kohdistamat sotatoimet romahduttivat talouden korttitalon perustukset ympäri Eurooppaa. Raaka-aineiden ja energian hinnat kohosivat. Pankit tiukensivat lainahanojaan. Kuluttajien ja yritysten tulevaisuudenusko valui rantahiekkaan ja rakennusalan tuotanto alkoi sakata.
Tiedostettiin, että jotain olisi vielä tehtävissä ja kehityksen suunta muutettavissa, jos vain yhteistä tahtoa riittäisi. Moni rakennusalalla toivoi valtiolta elvyttäviä toimia. Marinin hallitus käänsi kuitenkin kasvonsa kentältä kuuluville huolille. Sitä vastoin se keskittyi rakentamislain uudistamiseen.
On ennustettu, että kurimus jatkuu pitkälle ensi vuoteen. Tämä on kuin pahaa unta.
Nykyhallitus etsii keinoja rakennusalan tukemiseen
Kesäkuussa työnsä aloittanut Orpon hallitus on huolestunut rakennusalan tilanteesta. Pääministeri Petteri Orpo on kertonut hallituksen pyrkivän löytämään rakennusalan tukemiseen keinoja, sellaisia, jotka mahtuvat budjettiraamiin. Niitä pohditaan parhaillaan valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä.
Yksi julkisuudessa esillä olleista keinoista on joidenkin infrahankkeiden pikainen käynnistäminen. Päätöksiä on luvassa syksyn budjettiriihessä.
Mitalin toinen puoli
Julkisuus maalaa alaa mustaksi. On helppo mennä mukaan tuntematta realiteetteja. Konkurssiaalto on todellista, mutta vain osa totuudesta. Ei rakentaminen ole loppunut, eikä se koskaan tule loppumaan. Ei kaikilla mene huonosti.
Kriiseissä on omat mahdollisuutensa. Se joka niistä selviää, on entistä vahvempi jatkossa. On tärkeää pitää pää kylmänä ja ajatukset kirkkaina.
Asuntomarkkinat ovat hyytyneet
”Keski-Euroopan suuret maat vetävät inflaatiota ylöspäin”, tietää Lujabetoni Oy:n toimitusjohtaja Mikko Isotalo. ”Euroopassa inflaatio ei ole hidastunut niin paljon kuin on kuviteltu tai toivottu, ja niin kauan kuin isoissa talouksissa inflaatio ei hellitä, ei EKP:llä ole syytä laskea korkoja”, Isotalo pohtii. ”Heijastukset ulottuvat Suomen maaperälle.”
”Tilanne on tosi synkkä.”
”Korkotaso on tähän suurin syy”, Isotalo toteaa. ”Se on hyydyttänyt asuntomarkkinoilla ostoaikeet, erityisesti sijoittajakysynnän. Sijoittajien osalta korkoyhtälö ei enää toimi.”
”Kohonneiden korkojen ja kallistuneiden asuntolainojen takia kuluttajien ostovoima asuntojen hankintaa kohtaan on huonontunut. Kuluttajat jopa peruvat jo tehtyjä kauppoja, ja siihen heillä toki on lainmukainen oikeus.”
Mikko Isotalo arvioi, että tämän vuoden lopussa asuntorakentaminen tulee voimakkaasti hidastumaan. Hän kertoo, että rakenteilla olevat kohteet kyllä tehdään valmiiksi, mutta uusia hankkeita ei juurikaan aloiteta. Ennakkomarkkinointi ei vedä. Ennakkovarauksia tulisi olla selkeästi enemmän.
”Ostovoimaa ei yksinkertaisesti enää ole.”
Tarvitaan luottamuksen palautumista.
Korjausvelka kasvaa
Korjausrakentamiseen erikoistuneen kuopiolaisen rakennusliike KUMONI Oy:n toimitusjohtaja Pasi Pitkänen on ollut keskusteluissa kollegoidensa kanssa ympäri Suomen: ”Tunnelmat ovat samat joka paikassa.”
”Tulevasta talvesta ja ensi vuodesta on tulossa tosi haasteellinen rakentajille.” Pitkänen arvioi, että sen jälkeen kun uudistuotannon rakentajat saavat valmiiksi nykyiset työn alla olevat hankkeensa, uudistuotanto pysähtyy. ”Samalla realisoituvat todelliset työllisyysluvut.” Ne eivät Pitkäsen mukaan ole kovin kaunista katsottavaa. ”Konkursseja tulee järkyttävä määrä.”
Pasi tyrmää väitteet, että Suomeen olisi rakennettu liikaa asuntoja, tai sen, että vallitseva tilanne olisi jotenkin rakennusalan omaa syytä. ”Se ei pidä paikkaansa. Kyllä kaikki on rakennettu tarpeeseen”, Pitkänen jyrähtää. ”Jos nyt ajaudutaan sellaiseen ajanjaksoon, että Suomessa ei rakenneta juurikaan mitään pariin vuoteen, kärsitään sen jälkeen muuttovoittoalueilla valtavaa asuntopulaa”, hän ennustaa.
”Ajat ovat olleet rakennusalalla haasteelliset. Koronasta ja Ukrainan tilanteesta alkunsa saanut hintaralli, inflaatio ja korkotason nousu ovat sulattaneet rakennusliikkeiden katteet”, hän muotoilee.
Pasi Pitkäsen mielestä nyt olisi oikea aika käynnistää ne julkisen sektorin rakennushankkeet, jotka joka tapauksessa on korjattava, tai rakennettava tilalle uutta. ”Myös asunto-osakeyhtiöiden saneeraukset on aika saada käyntiin.”
”Korjausvelkaa on uskomaton määrä Suomessa”, Pitkänen sanoo ja pelkää, että ilman elvyttäviä toimenpiteitä korjausvelka kasvaa hallitsemattomaksi.
”Finanssikriisin aikaan toteutettu korjausavustus olisi hyvin nopeasti käyttöön otettavissa oleva työkalu, jos vaan tahtotilaa löytyy.” Hän muistaa korjausavustuksen vauhdittaneen taloyhtiöiden hankkeiden käynnistymistä. ”Silloin se pelasti Suomen massatyöttömyydeltä.”
Myös korkotukimallit olisi Pitkäsen mielestä hyvä keino helpottamaan asunto-osakeyhtiöiden rahansaantia.
Pasi ei toivo näkevänsä sitä, kun kokonaisia kortteleita puretaan pois. ”Ihmisten omaisuus siinä haihtuu kuin tuhka tuuleen. Tullaan vielä näkemään surullisia tarinoita, kun taloyhtiöt eivät saa rahaa ja ne menevät konkurssiin.”
”Tulevaisuutta on vaikea ennakoida”
A-Insinöörien Itä-Suomen yksikönjohtaja Jaakko Karjula uskoo, ettei rakennusala ole vielä nähnyt taantuman pohjalukemia.
”Suhdannenäkymät alalla ovat heikot. Tulevaisuutta on vaikea ennakoida. Nykyinen investointien lainakorko on korkea ja lainan hakijasta riippuen se voi nousta jopa kaksinkertaiseksi.” Karjula näkee negatiivisen uutisoinnin vain lisäävän varovaisuutta kautta linjan.
”Yleisesti ottaen tuntuu, ettei kukaan oikeastaan osaa nähdä kirkkaasti lähitulevaisuuteen.”
Jaakko Karjula katsoo, että hankesuunnittelussa ja hankkeiden käynnistämisissä edellytetään nyt aiempaa kovempaa osaamista kustannuksiin, tuottavuuteen sekä vihreän siirtymään liittyen. ”Se tukee osaavien konsulttipalvelujen kysyntää.”
Infra on tärkeä elinvoimatekijä
A-Insinöörien Jaakko Karjula toivoo valtiovallan ottavan käyttöön keinoja, joilla se osaltaan pystyy aktivoimaan rakentamista, esimerkiksi vauhdittamalla julkisia rakennushankkeita tai tukemalla taloyhtiöiden korjaushankkeita.
”Kansallisvarallisuudestamme 83 prosenttia on sidottu rakennettuun ympäristöön. Tästä omaisuudesta on huolehdittava. Korjaamista ja ylläpitoa ei saa laiminlyödä heikompinakaan aikoina”, Karjula painottaa.
Hän korostaa infran merkitystä taloudellista elinvoimaisuutta ylläpitävänä tekijänä. ”Itäsuomalaisena olen huolissani alueemme tieväylien, ratojen, lentoliikenteen sekä muun muassa sähköverkkojen ylläpidosta ja näitä koskevista investoinneista. Tällä on suora yhteys myös alueella tapahtuvaan rakentamiseen ja sen tasoon”, Karjula painottaa. ”Mielestäni valtion pitäisi infran osalta turvata Itä-Suomen kilpailukyky, kun neuvotellaan tärkeistä teollisuusinvestoinneista.”
”ARA-hankkeet liikkeelle”
Lujatalo Oy:n toimialajohtaja Heikki Jalkanen on huolissaan rakennusalan suhdannenäkymistä: ”Rakentaminen ei ole kokonaan loppunut, mutta kyllä me nyt elämme aika heikkoa suhdannetta. Pelkään sen vielä heikkenevän entisestään.”
”Itä-Suomen suhdanne heikentyy pienellä viiveellä kasvukolmioon nähden. Myös elpyminen lähtee meillä viiveellä”, Jalkanen toteaa. Hän arvioi, että ensi vuodesta tulee tätä vuotta heikompi. ”Vuoden 2025 aikana voisi olla nousua näkyvissä.”
Moni rakennusalan toimija perää julkisilta toimijoilta vastuuntuntoisia päätöksiä ja elvyttäviä toimia valtiolta.
Myös Heikki Jalkanen ottaisi tässä suhdannetilanteessa erilaisia keinoja käyttöön rakennusalan suhdannesukelluksen katkaisemiseksi, kuluttajien luottamuksen palauttamiseksi sekä työllisyyden pelastamiseksi.
”Asuntorahaston ARA-hankkeiden hintatason tulisi seurata rakennuskustannusten tasoa”, Jalkanen toivoo. ”ARAn pitäisi nostaa hyväksyttävää alarajaa, jotta saataisiin hankkeita liikkeelle.”
Rakennusteollisuus on yhteiskunnassamme tärkeä taloutta ylläpitävä moottori. ”Kun tukijalka kaatuu, sillä on monia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja isot heijastukset talouteen”, Heikki Jalkanen summaa ja patistaa julkiset toimijoita rohkeasti laittamaan rakennushankkeita liikkeelle.
”Nyt on ammattitaitoista työvoimaa saatavana.”
Mitä osaamiselle ja kokemukselle tapahtuu?
Heikki Jalkanen on huolissaan myös rakennusalan koulutuksesta ja alan kiinnostavuudesta. ”Nyt kun olemme haastavassa ajassa, miten rakennusalan oppilaitokset pystyvät kehittämään vetovoimaa ja pitovoimaa yhteistyössä yrityselämän kanssa?” Jalkanen kysyy. ”Nyt sitä punnitaan ihan oikeasti.”
Parhaillaan rakennusalalta eläköityy valtava määrä kokeneita osaajia. Mitä osaamiselle ja kokemukselle nyt tapahtuu? ”Vaikka rakennusala kiinnostaisi, nuori saattaa kysyä, että onko alalla töitä.”
”Mitä jos vetovoima ei riitäkään? Tai entä jos ihmiset hakeutuvat muualle? Mistä silloin löydämme osaavat tekijät?”
Kaikesta huolimatta Heikki Jalkanen on toiveikas. Hän jaksaa uskoa, että terveet yritykset säilyvät ja jatkavat huonoista ajoista huolimatta.
Yhteistyössä on voimaa
”Nykyisessä tilanteessa resurssiviisaus korostuu: viimeistään nyt pitäisi tarttua yhteistoimintaan kaikissa hankkeissa”, sanoo A-Insinöörien yksikönjohtaja Jaakko Karjula. ”Vastakkainasettelulla emme enää pärjää, vaan kaikkien hankeosapuolien täytyy antaa parhaansa hankkeen hyväksi. Uskon vahvasti siihen, että yhteistoiminnalliset elementit auttavat hankkeita menestymään, vaikka maailma ympärillä myllertäisikin. Käytettävissä olevalla investointirahalla täytyy saada mahdollisimman hyvin tilaajan ja käyttäjän hanketavoitteita vastaava lopputuote aikaiseksi.”
Yhdeksi lääkkeeksi taantumasta selviämiseen Karjula tarjoaa vahvaa otetta mm. kustannusohjaukseen, ymmärrystä ympäristövaatimuksiin vastaamisesta sekä etenkin yhdessä tunnistettuja resurssiviisaita suunnitteluratkaisuja.
”Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa luotu integraatio kaikkien osapuolten kesken on tärkeää. Kaikki hankeosapuolet on saatava saman pöydän ääreen pohtimaan suunnitteluratkaisuja tai esimerkiksi niihin liittyvää työmaatekniikkaa.”
Jaakko Karjulan mielestä peli ei ole vielä menetetty. Hän näkee vihreässä siirtymässä paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia rakennusalalle.
”Kun katsoo historiaan, niin aina aallon pohjalta on noustu”, Karjula uskoo. ”Niin tulee käymään nytkin.”
”Rakentaminen ei lopu.”
Teksti ja kuvat: Heikki Luukkonen
