Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin perinteinen Rakentajaseminaari käsitteli Joroisissa ilmastonmuutoksen vuoksi yhä tärkeämpää ja ajankohtaisempaa teemaa, rakentamisen vihreää siirtymää. Seminaarin avannut tapahtumaisäntä, aluepäällikkö Kimmo Anttonen korosti, että vihreä siirtymä ja vastuullisuus ovat rakennusalallekin ennemmin miljardien eurojen mahdollisuus kuin haitta tai pakottava velvoite. Siitä hyötyvät parhaiten ajoissa muutoksiin ryhtyvät yritykset. Toisaalta on varauduttava myös, että Suomen ja Euroopan Unionin lainsäätäjät vaikuttavat vihreään siirtymään laajentuvin sekä kiristyvin normein.
Talonrakennusteollisuus ry:n johtaja Ville Wartiovaara selvitti rakennusalan vuonna 2023 käynnistynyttä vastuullisuusohjelman valmistelutyötä. Hänen mukaansa vastuullisuudessa on kyse rakentamisen koko arvoketjua koskevasta, yhdessä tehtävästä normaalista toiminnasta, jota pitää edistää monella rintamalla. Vihreän siirtymän vastuullisuustyö tarjoaa uusia bisnesmahdollisuuksia kustannusten vastapainoksi sekä kohentaa rakennusalan mainetta esimerkiksi alan houkuttavuuden tukemiseksi.
– Vuoden 2024 lopulla valmistunut Rakennusteollisuuden vastuullisuusohjelma käsittää koko toimialan vuosittain seurattavan vastuullisuusanalyysin. Siitä nousee viisi keskeistä strategiateemaa: ilmastoasiat kuten vähähiilisyys, biodiversiteettiä eli luontoa huomioon ottava rakentaminen, elinkaarilähtöinen kiertotalous, sosiaalinen vastuullisuus kuten työvoiman hyvinvointiin ja turvallisuuteen panostaminen sekä liiketoiminnan läpinäkyvyys eli reilu arvoketju osapuolille.
– Eniten kirittävää rakennusalalla lienee sosiaalisessa vastuullisuudessa. Tiedostava työmaa -konsepti on hyvä ohjenuora asiassa. Ennallistamisasetus on alallemme ehkä pieni ”kuuma peruna” ja kiertotaloudessakin voi olla ”kuplintaa”. Rakennusteollisuus ry on laatinut vastuullisuuden tietopankki- ja opastusaineistoa sekä järjestää koulutusta, totesi Ville Wartiovaara.
Talonrakennusteollisuus ry:n asiantuntija, DI Jani Kemppainen kannusti myös yrityksiä vihreän siirtymän haltuunottoon kertoen siihen vaikuttavasta lainsäädännöstä ja lähivuosien näkymistä. Hänen mukaansa kuluvan vuoden alusta on tullut voimaan rakennusalaa koskeva ilmastoselvitysvaade – pientalot poislukien. Se koskee 1.1.2026 jälkeen uudistarakentamislupaa hakevia yrityksiä.
Rakentamisluvan jättöpäivä ratkaisee, mitä lainsäädäntöä sovelletaan. Tarkkana kannattaa olla, sillä lakeihin ja muihin vihreän siirtymän normeihin tulee vuosittain olennaisia muutoksia niin Suomen kuin Euroopan Unioninkin päättäjiltä. Esimerkiksi EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) päivityksessä kiinnitettäneen huomiota kasvavasti rakennusten tuloilman koneelliseen vii-lennykseen, aurinkoenergian käyttöönottoon ja taloautomaatioon, muistutti Kemppainen,
– Ilmastoselvitys on hänen mukaansa tehtävä ennen rakennuksen loppukatselmusta, mutta alustava rakennustuoteluettelo on oltava jo rakentamislupaa haettaessa. Asiasta on tulossa Euroopan Uni-onilta vuoden 2028 alusta uutta säädöstöä. Myös ilmastoselvityksen raja-arvot ovat kiristymässä merkittävästi nykyisestä 2029 alusta. Nyt on vajaa kolme vuotta aikaa opetella ja kehittää toimintaa hiilidioksidin vielä melko keveiden päästönormien mukaan ja varautua niiden kiristymiseen. Esi-merkiksi asuinkerrostalojen raja-arvoa lasketaan neljänneksellä 12 kg O2/m2:een.
– Rakennusbetonin vähähiilisyysvaatimukset kasvavat luokitusten kiristyessä. Käytännössä vuo-desta 2029 lähtien voidaan käyttää vain vähähiilistä betonia rakennusten maanpäällisissä osissa. Ilmastoselvityksessä on otettava huomioon rakennusten lisäksi rakennuspaikan hiilijalanjälki ja -kädenjälki 50 vuoden elinkaarella eli rakennuksen käyttöaika sen purkaminen mukaanlukien, ker-toi Jani Kemppainen.
– Koska ainakaan nyt alkuun ilmastoselvityksen tekijöille ei ole pätevyysvaatimuksia, voi niiden sisältö poiketa hurjasti riippuen laatijoiden osaamisesta. Myös lämmitysmuodoilla on eriarvoista kohtelua hiilijalanjäljen laskennassa. Esimerkiksi kaukolämmitys kärsii nykyisestä laskantatavasta. Kaukolämpöverkoille tosin pyritään saamaan omat todelliset päästömittaukset. Vielä ei ole tiedossa sanktioita selvityksen puutteista ja normien ylityksistä. Joka tapauksessa rakennusvalvonta tarkastaa rakennusten loppukatselmukseen mennessä jätettävät ilmastoselvitykset raja-arvojen alittamisen osalta. Rakennusvalvonta saattaa myöntää poikkeuslupia vähäisissä puutteissa, totesi Kemppainen.
Pieksämäen elinvoimajohtaja Karoliina Tilaeus kertoi kaupunkinsa ja laajemminkin Etelä-Savon vihreän siirtymän vastuullisuushankkeista ja -periaatteista. Ne on hänen mukaansa otettu hyvin huomioon Pieksämäen elinkeinopoliittisessa ohjelmassa esimerkiksi kaavoituksessa sekä julkisissa ja yksityisissä investoinneissa.
Puhtaan energian hankkeita on syntynyt ja syntymässä lupaavasti, jopa 1,5 miljardin euron edestä. Pieksämäki on tuulivoiman merkittävä keskittymä Itä-Suomessa. Alueella on valmistelussa myös aurinkovoima-, biometanoli- ja datakeskushankkeita. Myös Mikkelissä on datakeskus- ja aurinko-voimahankkeita vireillä. Savonlinnan vahva teollinen elinkeinorakenne on teknologiapuistoineen uudistumassa vihreän siirtymän suuntaan muunmuassa energiantuotannossa ja kiertotaloudessa.
Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa toimivan Savon Voiman sähköverkon asiakkuuspäällikkö Saku Särkkä selvitti konserninsa puhtaan siirtymän näkymiä energiantuotannossa. Hänen mukaansa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä korostuvat muun muassa lämpöpumput, sähkökattilat ja lämpöakut.
– Tavoitteenamme on yltää vuoteen 2030 mennessä kaukolämpötuotannossa hiilineutraalisuuteen turpeen käytön loppuessa. Kaukolämpötuotannon päästömme ovat pudonneet vuodesta 2018 jo neljännekseen. Samalla on parantunut hukkalämmön hyödyntäminen. Investoimme huomattavasti kaukolämpöverkkojen kehittämiseen sekä sähköverkkomme kapasiteetin ja liitettävyyden parantamiseen seuraavalla viisivuotiskaudella. Haemme myös kasvua ja kannattavuutta aurinko- ja tuulivoiman tuotannossa, kertoi Särkkä.
Teknologiayritys Carbonaide Oy:n perustaja, toimitusjohtaja Tapio Vehmas valaisi mahdollisuuksia hiilidioksidin parempaan varastoimiseen tulevaisuudessa. Hänen mukaansa betonilla on merkittävä osuus hiilidioksidin sitomisessa ja varastoimisessa.
– Samalla pystytään korvaamaan sementtiä betonin sideaineena. Hiilidioksidipäästöjen vähenemisen lisäksi betonin koveneminen paranee ja käyttömahdollisuudet kasvavat lujuustason pysyessä samallla tasolla. Eroa ei ole myöskään betonin sitoutumisessa teräkseen. Suomi on tässä asiassa maailmalla edelläkävijä. Karbonatisoitua betonia on jo tuotannossa ja käytössä. Ensi vuonna saattaa avautua vientiä Keski-Eurooppaan, muistutti Vehmas.
Carbonaide Oy keskittyy hiilidioksidin hyötykäyttöön ja varastointiin pohjautuvan teknologian valmistukseen betoniteollisuudessa.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi