Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin työturvallisuuskilpailu oli tänä vuonna kärkiyrityksillä kisahistorian kovatasoisin. Ne nostivat tasoaan edellisvuosista. Toisaalta heikot yritykset eivät parantaneet edellisvuosien tavoin vaan niiden tulokset huononivat. Kokonaistulos oli kuitenkin kohtalaisen hyvä.
Työturvallisuuskisan työmaatarkastuksista vastaavan Itä-Suomen alushallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastaja Arto Liukkonen kertoo, ettei ole selkeää syytä, miksi tuloshajonta kääntyi kasvuun. Talonrakentamisen lama ei hänen mielestään sitä ainakaan suoraan selitä. Tuloshajonnan lisääntyminen on huolestuttavaa. Tapaturmariskit kasvavat, jos työturvallisuuden taso heikkenee.
”Positiivista on, että kärkiyritykset eivät ole jääneet lepäämään laakereillaan. Kärkiyrityksiin on tullut jonkin verran muutoksia ja niihin on ilahduttavasti noussut uusia yrityksiä. Kymmenenä viime vuotena kilpailutulokset ovat kokonaisuutena parantuneet huimasti, vaikka kriteerejä on kiristetty.”
”Työturvallisuuskilpailun runkona olevan TR-mittauksen keskiarvo oli tänä vuonna 94 prosenttia, mikä on kisahistorian parhaita lukemia. Hajonta oli 100-76 prosenttia ja 20 parhaan yrityksen TR-mittausten keskiarvo oli hieman yli 98 prosenttia”, kertoi Liukkonen.
Työtapaturmissa ei yhtään kuolemaa Itä-Suomessa
Poissaolopäiviä aiheuttaneita tapaturmia sattui 16 kisaan osallistuneiden Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin jäsenyritysten työmailla. Se on neljä viime vuotta enemmän, mutta ei poikkeuksellisen suuri määrä. Turmissa ei ollut yhtään kuolemantapausta eikä vakavaa vammautumistakaan. AVI antoi toimintaohjeita 255 ja -kehotuksia 26 epäkohtien korjaamiseksi 71 rakennustyömaan tarkastuksessa.
”Kilpailu tähtää juuri työturvallisuuden tason lisäämiseen siellä, missä siihen on eniten aihetta. Siksi kisaankin on viime vuosina tullut kaksi uutta sarjaa, eniten työturvallisuutta parantanut yritys ja paras alihankkijayritys”, kertoi kisaa organisoivan Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen.
YIT Rakennus Oy ja Rakennusliike Konttinen Oy sarjojensa voittajiksi
Työturvallisuuskilpailun konsernisarjan voitti YIT Rakennus Oy / YIT Housing. Lujatalo Oy sijoittui viime vuoden tapaan toiseksi. Pienten ja keskisuurten yritysten ykkönen oli kuopiolainen Rakennusliike Konttinen Oy ennen kärkijoukkoon noussutta tulokasta, pieksämäkeläistä Rakennusliike Pilar Oy:tä. Kolmas oli Rakennustoimisto K. Tervo Oy Joensuusta.
Työmaakohtaisesti konsernisarjan paras perustus/runkotyömaa oli Rakennusliike Lapti Oy:n Minna Canthin koulu Kuopiossa. Myös Laptin Rajavartiolaitoksen Onttolan koulutus- ja varastorakennus -työmaa palkittiin parhaana korjausrakentamistyömaana. Sisävalmistustyömaiden ykkönen oli YIT Housing Oy:n urakoima TA Asumisoikeus Oy:n Joensuun Tulliportinkatu 7 B ja C -kohde.
Pk-yritysten sarjassa paras perustus/runkotyömaa oli Savo-Karjalan Eristys- ja Saneeraus Oy:n hanke Penttilänkatu 47 A Joensuussa. Sisävalmistustyömaiden voittajaksi nousi Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n Hammaslahden koulu. Paras korjausrakentamistyömaa oli Rakennusliike Konttinen Oy:n Kuopion Pelastusopiston E-rakennuksen muutostyöprojekti.
Eniten työturvallisuustasoaan nosti Rakennusliike Konttinen Oy, joka on monena vuotena saavuttanut työmaiden ykköspalkintoja ja jakoi viime vuonna parhaan alihankkijayrityksen tittelin. Paras aliurakoitsija oli muun muassa viemärihuoltoon suurtehoimurointiin sekä asbestitöihin purku- ja korjausrakentamisurakoissa erikoistunut Mukira Oy.
YIT Rakennus Oy:n alue/tuotantopäällikkö Jari Huttunen kertoo, että konsernissa on otettu entistäkin tiukempi ote työturvallisuuden kohentamiseen.
”Tavoitteena on konsernitasolla alle viisi poissaoloa aiheuttanutta työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Siihen tähdätään muun muassa tapaturmien ennaltaehkäisyä tehostamalla, TR-mittauksin sekä henkilöstön työturvallisuushavainnoin. Myös työnjohdon valvontavastuuta ja työmaiden riskienhallintaa on terävöitetty. Turvallisuusjohtamisella on tässä keskeinen merkitys.”
”Alihankkijoita evästämme puolen päivän road show -jalkautumisilla työturvallisuuden tehostamiseksi samalle viivalle konsernimme kanssa. Aliurakkasopimuksissa on kriteerit työturvallisuudelle. Alihankkijoissa on yhä potentiaalia työturvallisuuden parantamisessa.”
YIT Itä-Suomen alueella on työturvallisuusvuosi sujunut Jari Huttusen mukaan erinomaisesti.
”Talonrakennussegmentillä meillä ei ole sattunut yhtään poissaoloa aiheuttanutta työtapaturmaa, kun vuosikymmenen alussa niitä oli jopa yli 50 yhtä miljoonaa työtuntia kohti. Housing-asuntorakentamisyksikössä niitä on pari lievää. Työturvallisuuskisan voitto kertoo onnistumisesta.”
Hän antaa erityistunnustusta parhaana sisävalmistustyömaana palkitun YIT Housingin Tulliportinkatu 7 B ja C -työmaan työturvallisuustiimille ja koko työporukalle. – He ovat aiemminkin olleet kärkisijoilla ja toimivat esimerkkinä koko YIT-konsernissa. Heille normaali työskentely tuottaa työturvallisuudessakin priimaa hyvän toimintakulttuurin ansiosta.
Jari Huttusen mukaan pölynhallinta on oiva esimerkki, miten nopeasti on edistytty lainsäädännöllä, asennemuutoksilla ja kehittyneillä suojavälineillä. Kokonaisuutena työturvallisuus on pitkäjänteistä toimintaa ja se kulkee rinnan laadun sekä tuottavuuden kohentamisen kanssa.
Rakennusliike Konttinen Oy:n toimitusjohtaja Janne Pääkkönen iloitsee paitsi pk-yrityssarjan voitosta myös eniten työturvallisuustasoa nostaneen yrityksen palkinnosta, vaikka toteaa, etteivät työturvallisuusasiat ole olleet edellisvuosinakaan rempallaan.
”Taisi olla kuudes vuosi perättäin, kun voitimme työturvallisuuskisassa jonkin sarjan. 2010-luvulla aloimme konsernissa kiinnittää työsuojeluun huomiota ja olemme painostaneet siihen viime vuosina vielä lisää, muun muassa suojavälineisiin. Esimerkiksi viiltosuojahanskat vähensivät työtapaturmia.”
”Seuraamme, ruodimme ja tiedotamme tehokkaasti koko henkilöstölle läheltä piti -tapahtumista samoin kuin työturvallisuushavainnoista, jotka ovat lisääntyneet pienten ”porkkanoiden” ja ketterämmän ilmoittamisen ansiosta. Nyt ne tehdään kännyköillä koonti- ja palautejärjestelmään. Se on madaltanut ilmoittamiskynnystä”, kertoo Pääkkönen.
Työpäällikkö Erkki Hakkarainen on nähnyt etenkin kymmenenä viime vuotena työturvallisuuden huiman kehityksen koko talonrakennusalalla. Hänen mukaansa arkiset asiat kuin myös työnteon suunnitelmallisuus, turhan kiireen vähentäminen sekä työmaiden siisteys ovat parantaneet työturvallisuutta.
”Viime kädessä kuitenkin henkilöstön asenne ja esihenkilöiden turvallisuusjohtaminen ratkaisevat. Joka päivä on jatkettava suunnitelmallista pyrkimistä nollaan tapaturmaan omassa henkilöstössämme sekä alihankkijoilla”, korostavat Pääkkönen ja Hakkarainen.
Rakennusliike Lapti Oy:n Itä- ja Keski-Suomen aluejohtaja Noora Sokero iloitsee työturvallisuuskisan kahden sarjan voitosta. Hän huomauttaa sen olevan yrityksen pitkäjänteisen ja vankan työturvallisuuskulttuurin tulosta eikä uusien tai erityisten toimenpiteiden ansiota.
”Ehkä hieman olemme vielä tehostaneet työturvallisuushavaintojen keruuta, käsittelyä ja epäkohtien korjausta. Sama koskee TR-mittaustuloksia. Tärkeintä silti on, että jokaisen perustekeminen on korkeaa tasoa ja turvallisuusasenne kunnossa. Joka aamu alkaa työtapaturmien torjunta nollasta eikä edellispäivän onnistuminen tai kilpailuvoitto takaa mitään.”
Noora Sokero kehuu parhaan perustus/runkovalmistustyön palkinnon voittaneen Minna Canthin koulu-urakan vastaavaa työnjohtajaa, Petteri Ovaskaa samoin kuin koko työmaahenkilöstöä erinomaisesta sitoutumisesta turvallisuuteen. ”Työmaa on vaativa arkkitehtuurillisesti ja siellä oli käynnissä monia erilaisia työvaiheita samanaikaisesti.”
”Parhaan korjausrakentamistyömaan palkinnon saanut Rajavartiolaitoksen Onttolan koulutus- ja varastorakennus, jonka rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt, on myös haasteellinen kohde. Siihen on sisältynyt muun muassa paljon uudisrakentamisesta poikkeavaa purkamista ja pölynhallintaa. Vastaava työnjohtaja Panu Oravainen on saanut tiiminsä huolehtimaan työturvallisuudesta erinomaisesti. Muutenkin urakka sujuu hyvin.”
Parhaan alihankkijan työturvallisuuspalkinnosta saaneen Mukira Oy:n toinen yrittäjä Kai Venäläinen toteaa, ettei tittelin takana ole erityistoimenpiteitä vaan työntekijätasolle ulottuva turvallisen tekemisen pitkäjänteinen työkulttuuri.
”Olemme toimineet 28 vuotta aliurakoitsijana viemärihuoltoon, suurtehoimurointiin ja asbestitöihin erikoistuen, useimmiten purku- ja korjausrakennusurakoissa. Työturvallisuuden osalta toimimme vaativissa tehtävissä muun muassa asbestin ja muiden haitta-aineiden kanssa. Lisäksi timanttiporaus sekä suurtehoimurin käyttö on pölyistä. Keskeinen periaate on, etteivät eurot aja turvallisuuden edelle eli hankimme työntekijöillemme tarvittavat laadukkaat suojavarusteet sekä pölyn ja muiden haitta-aineiden torjuntalaitteet. Urakoiden kannattavuutta ei tehdä henkilöstön terveyden kustannuksella.”
”Noudatamme aina turvallisuusmääräyksiä ja teemme kaiken voitavan, jotta henkilöstömme ja yhteistyökumppaneidemme terveys, työkyky tai henki ei vaarannu. Toimeksiantajamme ovat tottuneet luottamaan siihen ja voivat luottaa jatkossakin. Meillä ei ole sattunut ainakaan kuuteen vuoteen yhtään sairauspoissaoloa aiheuttanutta työtapaturmaa. Toiminta työturvallisuuden eteen on jatkuvaa ja huominen tarjoaa aina uuden haasteen”, sanoo Venäläinen.
Katso myös
- Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin työturvallisuuskilpailun palkittujen yhteenveto 2025 (pdf)
Teksti: Ilpo Lommi / Kimmo Anttonen