Rakennusalan ketjuuntuminen asettaa haasteita turvallisuudelle. Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piirin vuoden 2025 työturvallisuuskilpailussa ketju piti, kun sama työmaa otti voiton peräti kolmessa kilpailusarjassa.
Elielinaukio 5:n korjaushankkeessa Holiday Inn -hotelli päivitettiin Scandic-hotellin tarpeisiin. Pintojen uusimisen lisäksi tehtiin muitakin korjaustöitä. Työmaa voitti parhaan aliurakoitsijan, isojen yritysten työmaasarjan sekä rakennuttajan palkinnot. Lisäksi kilpailussa jaettiin palkinnot isojen ja pienten yrityssarjassa sekä pienten yritysten työmaasarjassa.
Parhaalla aliurakointiyrityksellä pitkiä työsuhteita
Elielinaukion korjaushankkeen ketjun loppupäästä löytyy parhaan aliurakoitsijan palkinnon napannut Laatta- ja kivirakenne Suorsa, joka korjasi Elielin hankkeessa kylpyhuoneet ja teki muut laatoitustyöt. Laatoitustyö on 30-vuotiaan perheyrityksen ominta osaamista. Se kattaa kolme neljäsosaa myynnistä, lisäksi tehdään korjausrakentamista ja pienimuotoista urakointia.
Kilpailumenestystä ei yritykselle ole tätä ennen tullut, mutta hyvä kisatulos ei toimitusjohtaja Juha Suorsaa päässyt silti yllättämään.
”Tätä turvallisuuden tasoa meillä on nähty työmaamittauksissa yleisestikin”, hän toteaa.
Sitten Suorsa koputtaa varmuuden vuoksi puuta ennen kuin jatkaa, että yrityksessä ei ole tapahtunut yhtään työtapaturmaa viiteen vuoteen, jos laastareita ei lasketa.
Työt tehdään yrityksen omilla työntekijöillä, joita on tällä hetkellä runsas 20. Työntekijöiden työsuhteiden pituudet ovat yrityksessä poikkeuksellisia.
”Vanhimmalle laatoittajalle tulee keväällä 30 vuotta täyteen”, Suorsa kertoo ylpeänä työntekijöistään.
”Uskoisin, että meillä henkilökunta jaksaa ja voi hyvin. Lomien ja palautumisten kohdalla joudutaan pienessä yrityksessä vuorottelemaan, mutta ne sovitaan yhdessä. Viikonlopputöitä pyrimme välttämään”, Suorsa kertoo.
Pienelle aliurakointiyritykselle päätoteuttajan puolelta tulevat turvallisuuskäytännöt ja työmaalla vallitseva turvallisuuskulttuuri ovat tärkeitä omien työtekijöiden turvallisuudelle. Yksi tapaturman aiheuttama poissaolopäivä maksaa yritykselle noin tuhat euroa.
”Horjahtaminen pukilta, erilaiset rasitusvammat kuormittavassa fyysisessä työssä ovat meidän työssä turvallisuuden kipukohtia. Välillä voi joutua olemaan kontillaan, selkä ja polvet joutuvat kovaan rasitukseen”, Juha Suorsa pohtii.
Laatoitustyössä sekoitetaan paljon pölyäviä laasteja.
”Sekoitukset pyritään tekemään aina alipaineistetussa tilassa. Kvartsipöly on laatoittajan työn iso riesa, joka voidaan kuitenkin hoitaa aika hyvin pois.”
Laatta- ja kivirakenne Suorsan tämän vuoden tilauskirja näyttää täyttä jo alkuvuodesta rakennusalan vaikeasta suhdanteesta huolimatta. Se kertoo, että turvallisesti toimiva yritys on myös tuottava ja menestyvä.
Rakennuttaja mukana turvallisuustyössä
Elielinaukion työmaan ketjun alkupäästä löytyy rakennuttajana toiminut kiinteistösijoitusyhtiö Exilion.
”Meidän näkökulmasta kyse oli hotelliosan merkittävästä ja rakennuksen talotekniikan kattavasta korjauksesta. Korjaustyömaa oli käynnissä 12 kuukautta”, kertoo Exilionin kiinteistöjohtaja Jussi Ojamo.
”Omassa toiminnassamme vastuullisuus ja riskienhallinta ovat keskeisiä periaatteita. Niin työmaa-aikainen työturvallisuus kuin terveelliset ja turvalliset valmiit tilat ovat ensisijaisia tekijöitä toiminnassamme, ja samalla osa meidän vastuullisuusohjelmaa”, Ojamo kertoo.
”Turvallisuuden pitää tulla aina ennen muita kriteereitä. Vasta sen jälkeen tulevat aikataulut, laatu, kustannukset ja muut tekijät”, hän korostaa.
”Turvallisuusaspekti huomioidaan jo tarjous- ja sopimusvaiheessa. Urakoitsijoiden tulee esitellä meille turvallisuusjohtamisen käytännöt ja mittarit ja ylipäänsä turvallisuusasioiden järjestäminen”, hän vakuuttaa.
Exilionilla oli kohteessa rakennuttajakonsultti, joka hoiti myös turvallisuuskoordinaattorin tehtävät. Se ei kuitenkaan vähentänyt tilaajan omaa vastuuta tai mielenkiintoa .
”Työn tilaajana osallistuttiin kaikkiin työmaakokouksiin. Hankkeen ohjausryhmässä käytiin pääurakoitsijan ja muiden oleellisten sidosryhmien kanssa hankkeen etenemistä läpi. Työturvallisuus oli mukana aina agendalla työmaakokouksissa ja ohjausryhmän kokouksissa”, Jussi Ojamo kertoo voittoisan työmaan turvallisuuskäytännöistä.
Isojen sarjan voittajatyömaa eteni tahdissa
Elielin työmaalta kolmas voitto meni NCC:lle, joka toimi kohteen pääurakoitsijana.
Liikerakennuksen korjaustyömaalla oli käytössä tahtituotanto. Siinä rakennustyöt jäsennellään suunnilleen saman kestoisiksi työpaketeiksi, joille määritellään tarkka aikataulu ja tuotantotavoitteet. Se sopii hyvin työmaalle, missä on samanlaisia toistuvia kohteita. Sen vaikutusta työmaan hyvään turvallisuustulokseen voi myös pohtia.
”Tahtituotanto sopii hyvin tällaiseen hotellikohteeseen. Meillä oli tahtina saada valmiiksi kolme hotellihuonetta työpäivässä. Asiat olivat silloin aina kolmen hotellihuoneen kokoisia eikä kokonaisen kerroksen kokoisia. Silloin asioilla on parempi seurattavuus, töitä saadaan vietyä tasaisesti eteenpäin ja pystytään tekemään valvontaa pienemmissä osa-alueissa”, kertoo NCC:n Mika Mensalo, joka toimi Elielin korjaustyömaan vastaavana työnjohtajana.
”Kaikki lähtee ennakkosuunnittelusta. Jo tarjousneuvotteluvaiheessa käydään työturvallisuutta läpi. Sitten kun päästää kauppoihin, lähtee turvallisuudenkin suunnittelu kunnolla käyntiin”, Mensalo kertoo.
”Turvallisuussuunnitelmat tehdään yhdessä urakoitsijoiden kanssa heidän nokkamiehensä osallistuessa. Käydään läpi se miten työt tehdään, miten tavarat kuljetetaan paikoilleen ja pidetään paikat kunnossa. Ja mitä riskejä näihin kaikkiin sisältyy, miten niitä poistetaan tai niihin varaudutaan”, voittajatyömaan Mikan Mensalo kertoo.
Pk-yritysten työmaasarjan voittaja korostaa välittämistä
Pienten yritysten työmaasarjan voitti NHK Rakennus. Kilpailutyömaana oli Hösmarinpuiston koulun muutostyö, jonka valmistuttua koko rakennus tulee palvelemaan vain päiväkotilapsia. NHK Rakennus toimii edelleen käynnissä olevan työmaan pääurakoitsijana. Koko muutostyön ajan osassa rakennusta toimii päiväkoti normaalisti.
”Sopimukset, palaverit ja vastuuttamiset ovat asioita, joilla turvallisuutta ohjataan, mutta viime kädessä hyvä työturvallisuus syntyy välittämisestä”, sanoo NHK Rakennuksen toimitusjohtaja Kalle Nurmi.
”Kun työmaalla on hyvä ilmapiiri ja välitetään kaverinkin työstä, pysyy turvallisuus hyvällä tasolla ja työn jälkikin on parempi.”
Nurmen mukaan turvallisuus pitää integroida yrityksen kaikkeen toimintaan.
”Työskentelyn pitää olla sellaista, että kaikki toimivat asiallisesti. Työntekijätasollakin ajatellaan, että halutaan tehdä näille töitä, että meillä on tässä yhteinen projekti, jonka kaikki haluavat saada turvallisesti ja laadullisesti kunnialla maaliin”, Nurmi sanoo.
Viime aikoina yrityksessä on keskitytty kehittämään riskienarviointia ja proaktiivista toimintaa. Hankkeen alussa tehtävää riskienarviointia on ryhdytty katsomaan avoimimmin silmin, tavoitteena on löytyy sellaisiakin riskejä, joita ei ole aiemmin huomattu.
NHK Rakennuksella on aikaisempia voittoja työturvallisuuskilpailuista vuosilta 2016 ja 2021.
”Kyllä tästä taas iso kiitos menee työmaahenkilöstölle. Voitto kertoo siitä, että olemme onnistuneet saavuttamaan niitä työturvallisuuden tavoitteita joita olemme toiminnalle asettaneet”, Kalle Nurmi sanoo.
Voittajatyömaan henkilöstölle toimitusjohtaja lupaa lounaan talon piikkiin. Sekin on sitä välittämistä.
Paras pk-yritys haluaa pölyttömät työmaat
Turvallisimman pk-yrityksen pokaalin nappasi EKE-Rakennus.
”Meidän tunnetaan siitä, että emme rakenna vain taloja, vaan kehitämme kokonaisia aluekehityshankkeita”, kertoo EKE-Rakennuksen rakennuttamisjohtaja Hannu Niemi.
Oman sarjan työturvallisuuskilpailun voitto oli Niemelle iloinen yllätys.
”Ensinnäkin jokaisella pitää olla oikeus turvalliseen työpaikkaan. Ja kun satsaa turvallisuuteen, vaikuttaa se positiivisesti myös rakentamisen laatuun”, hän toteaa.
Niemen mukaan peruspalikat pitää olla koko ajan kunnossa, jotta niiden päälle voidaan rakentaa hyvää turvallisuuskuluttuuria. Laadukas työmaaperehdytys, yhteisistä pelisäännöistä kiinni pitäminen tai valvonta ja seuranta eivät riitä.
”Miten saada vaikka yhteiset pelisäännöt perille aliurakoinnille niin, että se näkyy joka päivä työmaalla, siinä se varsinainen haaste on”, Niemi sanoo.
Tällä hetkellä EKEn työmailla panostetaan etenkin pölynhallintaan ja siisteyteen. Kaikilla työmailla on oma työnjohto viemässä asioita eteenpäin.
”Yksittäinen työntekijä on lopulta meidän tärkein tekijä työturvallisuudessa. Motivoitunut ja ammattiylpeyttä tunteva henkilö haluaa myös työskennellä turvallisesti”, Niemi uskoo.
Turvallisuutta pitää trimmata joka päivä, siihen avuksi Niemi kaipaa työntekijöiltä lisää turvallisuushavaintoja.
NCC kahmi sijoituksia
”Hyvän tason saavuttaminen TR-mittauksessa on työmaan johtamisesta kiinni. Olosuhteet turvalliselle työnteolle pitää olla kunnossa joka päivä kaiken aikaa. Ja sitten kun TR-mittaus tulee, saadaan myös hyviä mittaustuloksia”, kertoo NCC:n turvallisuuspäällikkö Arto Huhtanen.
Yksinkertaiselta kuulostava asia on aivan ytimessä, kun jahdataan työturvallisuuden huipputulosta. Ja sellaiseen NCC ylsi, kun se otti kilpailussa työmaasarjan sekä isojen yrityssarjan voitot. Työmaasarjassa se otti norjalaistyyliin neljä kärkisijaa.
Miten olosuhteet sitten pidetään kunnossa joka ikisenä päivänä alati muuttuvissa työmaaolosuhteissa?
”Osallistava johtaminen on sitä, että tunnistetaan erilaisia vastuita ja tehtäviä. Mikä kuuluu pääurakoitsijalle, mikä aliurakoitsijalle, että tästä hommasta pitää huolta työnjohtaja, ja tästä työntekijä. On todella tärkeää saada kaikki mukaan rakentamaan yhteistä turvallista työmaata”, Huhtanen vastaa.
Kaikkien osallistamiseen on NCC:llä vuosien varrella kehitetty monia hyviä käytäntöjä.
”Esimerkiksi Daily Safety Briefing on päivittäinen, vain muutamia minuutteja vievä vapaamuotoinen menettely, jonka aliurakoitsijat tuottavat itse osallistumalla työmaan kunnossapitoon aktiivisesti ja itsenäisesti. Siinä käydään työporukassa yhdessä läpi ennen aloitusta työtehtävän luonne, onko sovitut asiat ja mesta kunnossa, tunnistetaan vaaran paikkoja, voidaanko työtä jatkaa vai tarvitaanko jotain toimenpiteitä”, hän luettelee.
Menettely on ollut NCC:ssä jo pitkään käytössä, mutta viime vuosina sitä on päivitetty ja nostettu esiin. Sitä mikä toimii ei tarvitse keksiä uudestaan.
Proaktiivisuus on Huhtasen lempisanoja, kun turvallisuutta kehitetään. Ennakoiva, itseohjautuva ja aloitteellinen toimintatapa sen sijaan, että tapatumiin reagoitaisiin vasta jälkikäteen.
”TR-mittari on hyvä ja puolustaa paikkaansa olosuhdemittarina, mutta se on silti reaktiivinen mittari. Kaikki toimenpiteet on jo tehty ja sitten mittaus kertoo mikä on olosuhteiden taso.”
Arto Huhtanen haluaa painottaa ammattimaisen yhteistyön merkitystä turvallisuuden eteenpäin viemisessä.
”Se lähtee ihan tavarantoimittajista, yhteistyökumppaneista, jopa työmaalla vierailevista, että kaikki tietävät oman vastuunsa. Se edellyttää asioiden läpikäyntiä aliurakoitsijoiden kanssa meidän puolelta, mutta se vaatii myös aliurakoitsijan puolelta oman tason nostoa työturvallisuudessa. Niin, että pääurakoitsijan ei tarvitse kaikkea kertoa ja vahtia, vaan jokainen toimija tuntee omat vastuunsa ja keinot niiden kantamiseen. Ja toimii sitten sen mukaisesti ihan omasta tahdostaan.”
Teksti: Tommi Ahlberg