Yli kymmenen vuotta järjestettyä talonrakennusalan Itä-Suomen työturvallisuuskilpailua ei järjestetä tänä vuonna. Vielä on kuitenkin liian varhaista todeta, että se on siirtynyt kokonaan historiaan. Koko rakennusalan valtakunnallinen työturvallisuuskilpailu pyörii normaalisti, mutta sen tuloskriteerit ovat erilaiset kuin yhä tiukemmaksi kehittyneellä Itä-Suomen järjestäytyneiden talonrakennusyritysten kilpailulla.
”Vaikka kilpailussa on välivuosi, toivon, ettei työturvallisuus heikkene yrityksissä, koska silloin menisi hukkaan monen vuoden erittäin ansiokas kehitystyö. Nyt kysytään vastuullisuutta työturvallisuustyön jatkuvuudeksi kaikilta asianosaisilta eli yritysten johdolta, esihenkilöiltä, työntekijöiltä turvallisuuden ammattilaisilta. Unohtaa ei pidä uuden Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluyksikköä, jolla toivottavasti riittää voimavaroja tarkastustoimintaan Itä-Suomessa. Uuden tilanteen vaikutukset työturvallisuuteen ilmenevät loppuvuodesta tapaturmatilastoissa, toivottavasti ei synkkänä”, kertoo Rakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen.
Itä-Suomen työturvallisuuskilpailua järjestivät Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rakennusalan yrityksiä edustava Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piiri, työntekijäjärjestö Rakennusliitto sekä Itä-Suomen Aluehallintovirasto AVI työsuojeluviranomaisineen. Aluehallintoviraston lakkauttamisen myötä tämän vuoden alusta työsuojelun valvonta keskitettiin valtakunnallisesti uuteen Lupa- ja valvontavirasto LVV:hen.
Lupa- ja valvontaviraston ylitarkastaja Janne Hokkanen kertoo, ettei virastouudistus vaikuta työsuojeluvalvonnan toteuttamiseen olennaisesti.
”Toimintatapoja edelleen yhtenäistetään valtakunnallisesti ja voimavarojen käyttöä pyritään tehostamaan. Niiden ei pitäisi lähtökohtaisesti muuttua valtakunnallisesti eikä ehkä alueellisestikaan, mutta valtionhallinnon säästöpaineiden vuoksi tulevaisuus on hämärä”, toteaa Hokkanen.
”Rakennusala on työsuojelussa korostetussa asemassa moneen muuhun toimialaan nähden, koska rakennusalalla työturvallisuuteen ja sen valvontaan on ammattitautien sekä työtapaturmien suhteellisen suuren määrän vuoksi kiinnitettävä erityishuomiota. Itsessään jo alan oma lainsäädäntökin velvoittaa tähän. Siksi valvontaresursseja ei pitäisi supistaa tai siirtää pois rakennusalan valvonnasta. Huolta kuitenkin herättävät säästöpaineet ja työsuojelutarkastajien eläköityminen”, sanoo Hokkanen.
Hän muistuttaa, että kun rakennusalalla on isot erot yritysten kesken työturvallisuudessa, olisi voimavaroja suunnattava painotetummin sinne, missä ongelmia ilmenee eniten.
”Isoilla konserneilla ja järjestäytyneillä yrityksillä työturvallisuusasiat ovat keskimäärin paremmin hallinnassa kuin muilla. Sama koskee ammattimaisia rakennuttajia, jotka urakkasopimuksissakin edellyttävät työturvallisuudesta huolehtimista. Rakennuttajien ja rakentajien joukko on kuitenkin niin kirjava, että kaikilla työturvallisuus ei ole samalla tasolla. Tähän on valvonnassa kiinnitettävä enemmän huomiota, koska eriytyminen näyttää vain kasvaneen”, korostaa Hokkanen.
Hänen mukaansa hyvän työturvallisuuden säilyminen Itä-Suomessa kilpailun päätyttyä on rakennusalan etu, jotta sen maine ja houkuttavuus eivät heikkene onnettomuuksien vuoksi. Kun rakennusalan suhdanteet kääntyvät nousuun, on uusien työntekijöiden rekrytoinnissa maineella merkitystä. Myös työtuntien ja -tekijöiden määrän lisääntyessä olisi tärkeää, että tapaturmat eivät nouse. Siihen vaikutetaan hyvän työturvallisuuskulttuurin ja -asenteen säilymisellä.
Kuopiolaisen korjausrakentamiseen erikoistuneen Kumoni Oy:n hallituksen sekä Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin puheenjohtaja Pasi Pitkänen muistuttaa, että työturvallisuuteen on panostettava yrityksissä yhtä paljon ellei enemmänkin kuin kilpailun aikana.
”Turvallisuudesta ei ole varaa tinkiä, kehittyypä työsuojeluvalvonta mihin suuntaan tahansa. Järjestäytyneiden rakentajayritysten työturvallisuuden taso on kehittynyt etenkin kärjen mutta muidenkin osalta erinomaiseen suuntaan kilpailun myötävaikutuksella eikä saavutettu taso saa hiipua. Pelkona on myös työturvallisuuserojen kääntyminen kasvuun. Työmailla on jatkossakin turvallisuuspuutteita ja epäkohtia. Niiden löytämiseen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn on panostettava kannustavasti. Kaikki lähtee yrityksissä turvallisuusjohtamisesta”, tähdentää Pitkänen.
Rakennusliike Lapti Oy:n Itä- ja Keski-Suomen aluejohtaja Noora Sokero painottaa, että arvostetun kilpailun päättyminen on harmillinen takaisku. Turvallisuuden tekeminen kuitenkin alkaa työmailla joka aamu ja jatkuu seuraavina, olipa kilpailuja tai ei.
”Kaikkien tavoitteena on tulla terveenä kotiin joka päivä. Kilpailun jääminen jäähylle ei vähennä työtämme turvallisuuden eteen. TR-mittaukset ja turvallisuushavainnot jatkuvat aiempaan tapaan ja tavoitteenamme on säilyttää kilpailun aikana korkealle saatu työturvallisuuden taso, ellei jopa vielä parantaa sitä”, toteaa Sokero.
”TR-mittauksia tekevät jatkossa myös asianomaisten työmaiden ulkopuoliset tahot. Yritysjohdon turvallisuuskävelyt työmailla jatkuvat vähintään kerran vuosineljänneksellä. Hyvästä työturvallisuudesta eli muun muassa tapaturmattomuudesta sekä turvallisuushavainnoista palkitsemme edelleen työntekijöitä”, summaa Sokero.
”Vaikka työturvallisuuskilpalu päättyi, uskon, että sen aikana hyvin kehittynyt turvallisuuskulttuuri säilyy lujana, kunhan asialle annetaan edelleen huomiota ja merkitystä. Entisille laakereille ei saa jäädä lepäämään. Pelkkä valvontaviranomaisen pelko ei ole turvallisuuden alku. Turvallisuus lähtee jokaisen asenteesta”, tähdentää Sokero.
Rakennusliiton pohjoisen palvelualueen päällikkö Marko Niskanen on myös harmissaan työturvallisuuskilpailun päättymisestä. Hän toivoo, että kyseessä on välivuosi, koska kilpailun lähes jatkuvasti parantuneet ja jopa erinomaisiksi nousseet tulokset kertovat sen hyödyllisyydestä. Kilpailua pystyttiin kehittämään ja siihen sitoutui hyvin niin yritysjohto kuin henkilöstökin.
Niskanen myös toivoo, että hyvä kolmikantayhteistyö Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piirin, Rakennusliiton ja valvontaviranomaisten kesken säilyy ja että Lupa- ja valvontavirastolla olisi voimavaroja työturvallisuuden valvontaan tarpeeksi. Rakentamisen nousun alkaessa olisi voimavaroja lisättävä, koska alalle tulee silloin kokematonta työvoimaa ja uusia yrittäjiä.
Elintärkeitä turvallisuuskäytäntöjä rakennustyömaille
Rakennusteollisuus RT julkaisi Elintärkeät turvallisuuskäytännöt turvallisuusviikolla 4.5.2026.
”Elintärkeitä turvallisuuskäytäntöjä toteuttamalla estämme riskien toteutumisen jo ennalta. Jos riskialtista saati vaarallista työtä havaitaan työmailla, pitää se keskeyttää heti. Kymmenen viime vuoden aikana on rakennustyömailla menehtynyt 52 henkilöä eli keskimäärin yli puolenkymmentä vuodessa. Se on hirvittävä määrä”, korostaa Rakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen.
Hän muistuttaa, että rakennusalan on estettävä entistä tehokkaammin vaarat ja riskit, jotka aiheuttavat kuolemaan johtavia ja muut vakavia työtapaturmia:
- Putoaminen
- Nostettavan taakan putoaminen henkilön päälle
- Isojen työkoneiden alle jäänti
- Kaatuvien elementtien/kappaleiden alle tai väliin jääminen
- Kaivannon sortuminen henkilön päälle
- Energian hallitsematon purkautuminen
Elintärkeät turvallisuuskäytännöt määritelevät toimenpiteet, jotka ovat sisällytettävissä johtamisjärjestelmiin ja turvalliseen työnkulkuun.
- Estä ihmisten ja esineiden putoaminen – torju uhat jo ennakkoon
- Nosta hallitusti – suunnittele ja toteuta nostotyöt turvallisesti
- Irti energiasta – irrota työkohteen tarpeettomat energialähteet sähköverkosta ennen töiden aloitusta ja niiden lopettamisen jälkeen
- Hallitse työmaan liikenne ja koneet
- Tunnista ja rajaa työmaan vaara-alueet ja poistu sekä poista henkilöt vaaravyöhykkeeltä