Alkuvuosi petti odotukset ja rakennustuotanto on jäänyt ennakoitua heikommaksi. Tämän vuoden kasvu yltää vain niukasti nollan yläpuolelle. Vahvempaa toipumista on luvassa aikaisintaan vuonna 2027, mutta takeita kasvusta ei toistaiseksi ole.
Talouden nollakasvu ja kuluttajien heikkona pysynyt luottamus ovat hyydyttäneet rakentamisessa orastaneen elpymisen. Rakennusteollisuus RT laskee syksyn suhdannekatsauksessaan tämän ja ensi vuoden ennusteitaan. Tänä vuonna kasvu jää alle yhteen prosenttiin, ja ensi vuonna kasvun ennakoidaan jäävän 3,5 prosentin tuntumaan.
Uudistalonrakentamisessa ja etenkään asuntotuotannossa ei näy selvää käännettä. Aloitukset ja uudet rakennusluvat ovat pysyneet miinuksella.
Toipuva asuntomarkkina ei vielä tue uuden rakentamista
Kerrostalotuotanto on painottunut vuosikymmenen vaihteen molemmin puolin vuokra-asuntoihin. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen on viime vuodet ollut lähes seisahduksissa, ja ammattimainen sijoittajakysyntä on alamaissa. Nyt myös valtion tukema asuntotuotanto vähenee voimakkaasti. Kaikkiaan tuettu tuotanto on supistumassa vuodesta 2024 vuoteen 2027 peräti 7 000 asunnolla, mikä tarkoittaa noin 70 prosenttia.
Tänä vuonna asuntoaloitusten kokonaismäärän arvioidaan jäävän kahden edellisvuoden tavoin hyvin matalalle tasolle eli alle 18 000 asuntoon. Ensi vuodeksi ennustettu 20 000 asuntoa on edelleen kaukana asuntotarpeesta, mutta sekin edellyttää, että vapaarahoitteinen asuntotuotanto kaksinkertaistuisi tästä vuodesta, jotta se korvaisi tuetun tuotannon vähenemisen.
”Asuntomarkkinoiden toipuminen on yhä kesken. Vaikka vanhojen asuntojen kauppa ja asuntolainaaminen ovat piristyneet, vanhojen asuntojen hinnat ovat edelleen laskussa. Vapaarahoitteisen tuotannon taloudelliset edellytykset eivät täyty laskevassa markkinassa”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.
Asuntomarkkinoilla on mahdollisuus ripeäänkin käänteeseen, jos kotitalouksien kysyntä lähtee kasvuun ostovoiman parantuessa ja patoutuneen kysynnän purkautuessa. Uudisrakentamiseen se heijastuu kuitenkin viiveellä, vaikka valmiiden myynnissä olevien uusien asuntojen määrä ei enää jarruta aloituksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Tasaisemmasta asuntorakentamisesta hyötyisi koko talous
Asuinrakentamisen investoinnit ovat Suomessa supistuneet nykyisessä taantumassa kolme kertaa enemmän kuin keskimäärin muualla Euroopassa.
”Asuinrakentamisen liikkeet voimistavat koko talouden suhdanteita. Suomen talouden ennakoitua hitaampi kasvu johtuu pitkälti asuntomarkkinoiden ja rakentamisen alakulosta. Ennakoivalla asuntopolitiikalla ja oikea-aikaisilla toimilla myös yhteiskunnalliset päättäjät voisivat tehokkaammin tasata suhdannevaihteluita”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.
”Nykyisestä suhdannekriisistä ulospääsemiseksi tarvitaan yhteinen tilannekuva ja luottamusta vahvistavia toimia, jotta asuntomarkkinat ja -rakentaminen saadaan kunnolla käyntiin”, Randell sanoo.
Puhtaan siirtymän investoinnit alkavat realisoitua rakentamisessa
Kiinteistömarkkinoiden hiljaiselo ja kotimaisen pääoman puute jarruttavat toimitilarakentamista. Puhtaan siirtymän investoinnit alkavat vähitellen näkyä sekä talon- että infrarakentajien työkannassa. Ne kasvattavat maa- ja vesirakentamista jo kuluvana vuonna. Myös ratarakentaminen saa jälleen uutta vauhtia etenkin raitiotiehankkeista. Maa- ja vesirakentaminen pääseekin tänä vuonna neljän prosentin kasvuun.
Infrasektorilla nykyinen hallitus on panostanut tiestön kunnossapitoon korjausvelkapaketilla. Sen sijaan rakennusten kunnossapitoa painaa rahoituksen puute. Korjausrakentaminen on vähentynyt jo yhdeksällä peräkkäisellä vuosineljänneksellä, kun se normaalisti on edennyt tasaisella kasvu-uralla. Taloudellisia ja rahoituksellisia haasteita on niin kotitalouksien, taloyhtiöiden kuin toimitilojenkin korjaushankkeissa.
”Remontteja jää toteutumatta tai niiden laajuutta joudutaan karsimaan vain välttämättömimpään. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien hankkeiden määrä vähenee entisestään, vaikka niille olisi suuri tarve energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi”, Jouni Vihmo sanoo.
Aineistot
Lisätietoja
Aleksi Randell
Toimitusjohtaja
aleksi.randell@rt.fi +358 9 129 9201Rakennusteollisuus RT
Assistentti: Lotta Räty
Merja Vuoripuro
Johtaja, viestintä ja vastuullisuus
merja.vuoripuro@rt.fi +358 40 587 2642Rakennusteollisuus RT