Aalto-yliopistossa kehitetty Kalvomuovilaskuri löytyy nyt rt.fi-sivustolta. Laskuri mahdollistaa uudiskerrostalohankkeessa syntyvän kalvomuovijätteen määrän arvioinnin. Lähtötietoina tarvitaan vain bruttoala ja asuntojen lukumäärä. Näiden tietojen pohjalta laskuri antaa arviot kalvomuovijätteen jakautumisesta työvaiheittain.
“Koska kalvomuovijäte syntyy pakkauksista ja suojauksista, on helppo ymmärtää, että sisävaihe on hankkeissa suurin kalvomuovijätettä synnyttävä työvaihe”, kertoo Rakennustuoteteollisuus RTT:n standardointipäällikkö Tuuli Kunnas.
Laskurin mukaan esimerkiksi bruttoalaltaan 5 000 neliömetrin ja 70 asunnon kohteessa kalvomuovia syntyy yhteensä noin 1 750 kiloa. Lähes 60 % tästä syntyy sisävaiheen rakennusteknisistä töistä. Rungon ja vesikaton osuus on noin 20 %, putkitöiden ja sähkötöiden 13 %. Valmistumisvaiheessa kalvomuovijätettä syntyy alle 10 %. Perustusten ja alapohjan osuus jää alle 3 prosenttiin.
Ympäristön kannalta kalvomuovin erilliskeräys kannattaa, jos sitä kerätään yli 21 kiloa.
“Esimerkkikohteessamme kalvomuovia syntyy yli 80-kertainen määrä. Joskus keräysastioiden sijoitteluun liittyy haasteita eikä erilliselle kalvomuovilavalle tai -puristimelle löydy tontilta sopivaa tilaa koko hankkeen ajaksi. Tällöin on toivottavaa erilliskerätä kalvomuovia vähintään sisävaiheen ajan. Jätehuoltotoimijat tarjoavat erilaisia keräysvälineitä ja tyhjennysvälejä”, toteaa Kunnas.
Kalvomuovi on kevyttä, joten suhteellisen suuriakin määriä voidaan helposti liikutella käsivoimin kerroksista ulos pihalle. Yksinkertaisimmillaan kalvomuovia voi erilliskerätä kasalle eli sisävaiheessa työskentelypisteen viereen lattialle, josta se viedään pihalla olevalle lavalle tai astiaan.
“Valitse keräyspaikka kaikkien työmaalla toimivien työturvallisuus huomioiden. Lisäksi on tärkeä muistaa, että tismalleen samat keräysratkaisut eivät yleensä ole optimaalisia koko työmaan ajan”, Kunnas muistuttaa.
Tuuli Kunnas
Standardointipäällikkö, tuotepäällikkö
tuuli.kunnas@rt.fi +358 40 172 0073Rakennustuoteteollisuus RTT ry