Rakennuksesta purettavat tuotteet muuttuvat jätteeksi, jonka käyttö uusioraaka-aineena tulee kalliiksi. Euroopan komissio pyrkii vastaamaan muun muassa näihin haasteisiin uudella kiertotalousasetuksella, jonka valmistelu on nyt käynnissä.
Kiertotalousasetuksen tavoitteena on parantaa EU:n taloudellista turvallisuutta ja kilpailukykyä ja edistää samalla kestävämpää tuotantoa ja kiertotalouden tuotantomalleja sekä hiilestä irtautumista. Komissio pyrkii helpottamaan uudelleen käytettävien tuotteiden, uusioraaka-aineesta valmistettujen tuotteiden ja jätteen vapaata liikkuvuutta. Tarkoituksena on lisätä myös korkealaatuisten kierrätysmateriaalien tarjontaa ja luoda niille kysyntää sisämarkkinoilla.
EU on riippuvainen monista tuontiraaka-aineista, resurssitehokkuus on riittämätöntä eivätkä lineaaritalouden ympäristövaikutukset sisälly hintoihin. Kiertotalouteen siirtymin on kuitenkin ollut kovin hidasta ja kierrätysaste on pysynyt noin 11 prosentissa viimeiset 15 vuotta.
Uusioraaka-aineen kysyntä on vaatimatonta sekä määrän että laadun suhteen. Syitä löytyy sekä lainsäädännöstä että taloudesta. Hyvin usein uusioraaka-aineiden hinta on kalliimpaa ja laatu heikompaa, joten ne eivät pysty kilpailemaan neitseellisten raaka-aineiden kanssa. Uusioraaka-aineiden käytön lisäämiseksi tarvittaisiin taloudellisia kannustimia, lainsäädännön muutoksia ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmiä. Sisämarkkinat ovat uusioraaka-aineiden ja jätteiden osalta sangen pirstaloituneet, mikä johtaa siihen, ettei kiertotalouteen saada mittakaavaetuja.
Pyrkimyksenä vähentää niin kustannuksia, päästöjä kuin luonnonvaroja käyttöä
Haasteita aiheuttavat ensinnäkin jäsenvaltioiden erilaiset tulkinnat EU-lainsäädännön sisällöstä, mikä johtaa siihen, että esimerkiksi rakennuksesta puretut tuotteet muuttuvat jätteeksi, mutta jätteen muuttaminen juridisesti takaisin arvokkaaksi uusioraaka-aineeksi tulee yrityksille kalliiksi. Toisekseen uusioraaka-aineiden korkeampi hinta ei korreloi alhaisempien ympäristövaikutusten kanssa. Sen enempää myyjät kuin kuluttajatkaan eivät voi täysin luottaa saamaansa informaatioon eivätkä vertailla eri lähteistä saatavissa olevaa tietoa.
Sekalaiset jätevirrat johtavat siihen, että poltettavaksi päätyy myös käyttökelpoista materiaalia. Komissio pyrkii ratkomaan kiertotalousasetuksellaan näitä ongelmia. Kiertotalouden edistäminen auttaa saavuttamaan ilmastotavoitteet ja luo talouskasvua uusien työpaikkojen myötä.
Komissio on arvioinut, että kiertotalouteen siirtyminen vähentäisi valmistajien kustannuksia, joista materiaalit aiheuttavat suuremman osan kuin työvoima ja energia.
Komission laskujen mukaan kiertotalous leikkaisi 20–25 prosenttia niistä kasvihuonekaasupäästöistä, jotka tarvitaan vuoden 2050 ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Vähennys kohdistuisi erityisesti maankäytön, energian ja teollisuuden päästöihin ja vähentäisi tarvetta hiilidioksidin talteenottoon. Kuluttajat hyötyisivät korjaamisen ja kestävämpien tuotteiden myötä laskeneista elinkustannuksista.
Kiertotalousasetus koskee mitä suuremmassa määrin myös rakentamista. Rakennusalalla on suuri potentiaali hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen EU:n tasolla. Rakennusalan osuus on 11 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, mikä tekee siitä EU:n suurimman teollisuudenalan. Rakentaminen aiheuttaa 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, ja EU:ssa arviolta vain 40 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään tai käytetään uudelleen.
Julkinen kuuleminen on käynnissä – nyt kannattaa ottaa kantaa
Komission ehdotus uudeksi asetukseksi on tarkoitus antaa ensi vuonna. Asetusvalmisteluun liittyvä julkinen kuuleminen on nyt avoinna 6.11. saakka.
Nyt on aika vaikuttaa! Millaista lainsäädäntöä me haluaisimme Brysselistä? Mikä saisi rakentajat innostumaan kiertotaloudesta ja mikä edistäisi kierrätetyn materiaalin käyttöä tuotteiden valmistuksessa? Millaista lisäsääntelyä emme ainakaan halua komission laativan? Meillä on nyt mahdollisuus käydä keskustelua tulevan sääntelyn suunnasta. Kommentoi suoraan tai laita viestiä vastuullisuusjohtaja Kirsi Martinkaupille.
Lisätietoja
Kirsi Martinkauppi
vastuullisuusjohtaja
kirsi.martinkauppi@rt.fi +358 50 582 2464Rakennustuoteteollisuus RTT ry