INFRA ry kannustaa kehysriiheen käyvää hallitusta selvittämään keinot Suomen liittämiseksi logistisesti länteen sekä turvaamaan perusväylänpidon ja infratutkimuksen rahoituksen.
”Suomalaisen liikennepolitiikan isoimpia haasteita on pitkän aikavälin vision puute. Se varjostaa ennen pitkää niin maan kasvunäkymiä kuin jopa turvallisuutta”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.
Mittavat logistiikkahankkeet Suomen lähialueilla kuten Rail Baltica ja Fehmarnbeltin tunneli Tanskasta Saksaan parantavat ennen kaikkea kilpailijamaiden asemaa EU:n sisämarkkinoilla.
”Muualla avataan uusia mahdollisuuksia, Suomi uhkaa käpertyä pussinperäasemiinsa. Meillä niin markkinoille pääsy, huoltovarmuus kuin turvallisuus ja puolustuskykykin ovat liikenneverkon toimivuuden ja Itämeren haavoittuvuuksien armoilla. Keskustelu kasvutoimista edellyttää ehdottomasti rinnalleen keskustelua liikennepolitiikan isosta kuvasta”, Syrjö toteaa.
Syrjö korostaa, että hakku ei iskeydy maahan heti, vaan liikennevisiossa kvartaalikin on 25 vuotta.
”Vision ensimmäinen askel on selvittää Suomen vaihtoehdot kiinteiksi logistiikkareiteiksi länteen. Selvitys ehditään hyvin tehdä vielä tällä hallituskaudella. Olemalla ajoissa liikkeellä voimme myös hyötyä tilanteesta, jossa liikenne on mukana useissa EU-rahoitusinstrumenteissa. Liikennevisiomme kiinnostavat EU:ta, ja potentiaali saada yhteisrahoitusta toteutukseen on kasvusuunnassa.”
Perusväylänpidon kuumemittari näyttää 4,2:ta miljardia
Tulevaisuusvisioiden lisäksi INFRA haluaa kääntää katseen väyläverkon nykytilaan. Verkon korjausvelka on jo yli 4,2 miljardia euroa, ja seuraukset näkyvät ihmisten ja yritysten arjessa. INFRA pitää hallituksen reilun 500 miljoonan euron korjausvelkapakettia tärkeänä, mutta muistuttaa, että sen vaikuttavuus heikkenee, jos perusväylänpidon rahoitusta ei vahvisteta pysyvästi.
”Huolena on, että satunnaiset rahoituspurskeet eivät ratkaise väyläverkon heikkenevää kokonaissuuntaa. Ensiavuksi osoittaisimme korjausvelkapaketin vielä kohdentamattomat 70 miljoonaa euroa lisäbudjetissa vuodelle 2025. Lisäksi tulee kaikin keinoin etsiä ratkaisuja vuoteen 2026 ja siitä eteenpäin, sillä Liikenne 12 -suunnitelmassa kaavailtu rahoitustaso uhkaa räjäyttää korjausvelan uuteen kasvuun. Velan purkaminen edellyttää vähintään 200–250 miljoonan euron vuosittaista lisäpanosta sekä raide- että tieverkolle”, johtava asiantuntija Nina Raitanen arvioi.
Ilmastonmuutoksen ja raha- sekä osaajapulan takia velkaa puretaan yhä vaikeammissa olosuhteissa. Ratkaisuksi tarvitaan innovaatioita, mutta perinteisten rahoitusinstrumenttien kansainvälistymistä ja vientipotentiaalia painottavat ehdot eivät infra- ja liikennesektoria suosi. INFRA ehdottaakin alalle omaa tutkimus- ja kehitysohjelmaa, johon valtio investoisi 5 miljoonaa euroa vuodessa 7 vuoden ajan.
INFRA tukisi myös alueita, jotka kisaavat globaaleista vihreistä investoinneista. Hallituksen toivotaan varmistavan resurssit sujuvaan luvitukseen sekä luovan järjestelmän, josta investointien edistäjät saavat asiantuntija-apua.
LISÄTIEDOT:
Paavo Syrjö, toimitusjohtaja, INFRA ry
Nina Raitanen, johtava asiantuntija, INFRA ry