Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi suositukset valtion tukeman asuntotuotannon ja sitä koskevan hallinnoinnin kehittämiseksi. Työryhmän näkemys tuetun tuotannon roolista vastaa pitkälti RT:n näkemystä: valtion tukeman tuotannon tulisi kohdentua nykyistä tehokkaammin pienituloisille ja heikoimmassa asemassa oleville ja tuettua tukea tulee käyttää harkiten rakentamisen suhdanteiden tasaajana.
Keskeisiä RT:n kannattamia muutoksia ovat seuraavat: Valtion tukemalla asuntotuotannolla ei olisi muusta asuntorakentamisesta poikkeavia vaatimuksia eikä viranomaisohjeita. Valtion tukeman asuntotuotannon tukien myöntöprosessia ja keskuksen hallinnollisia menettelyjä tehostetaan. Rakennusalalla yleisesti käytössä olevien urakkamuotojen tulee olla mahdollisia. Lyhyen korkotukimallin tuotantotuella pyritään vaikuttamaan suhdannetilanteeseen vastasyklisesti ja lyhyttä korkotukimallia kehitetään. On tärkeää, että ARA-tuotannon vuosittaisia tavoitemääriä jatkossa ohjataan ja tarkastellaan valtion toimesta ennakoitavasti pitkällä aikavälillä.
Työryhmän työn taustalla oli Petteri Orpon hallitusohjelma, aiemmin valmistunut selvitys valtion tukeman tuotannon kehittämistarpeista ja valtioneuvoston päätökset julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella valtion tukeman asuntotuotannon tukimuotoja, rahoitusta ja rahoituksen riskejä sekä laatia ehdotukset käynnistettävistä lainsäädäntö- ja muista muutoksista.
Työryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Mika Nykänen ympäristöministeriöstä. Työryhmä kuuli työssään laajasti alan sidosryhmiä, kaupunkeja ja erityisryhmien edustajia mukaan lukien RT. Työryhmän puheenjohtaja tapasi myös RT:n jäsenyritysten edustajia.
Tiivistelmä työryhmän suosituksista:
- Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen työn käynnistyttyä kehitetään ja tehostetaan valtion tukeman asuntotuotannon tukien myöntöprosessia ja keskuksen hallinnollisia menettelyjä, esimerkiksi korkotukilainan myöntämiseen liittyviä prosesseja.
- Ara-rahaston lakkauttamisen yhteydessä rahastolle kertyneet tulot tuloutetaan talousarvioon. Korkotukilainoihin, takauksiin, akordeihin ja avustuksiin myönnetään jatkossa talousarviossa menomomentilta määräraha.
- Käydään läpi valtion tukemaan asuntorakentamiseen vaikuttavat säännökset ja ohjeistukset mukaan lukien Aran ohjeet, jotta sääntelyä voitaisiin yksinkertaistaa ja valtion tukeman asuntotuotannon kustannuksia hallita. Perusperiaatteena tulisi olla, että valtion tukemalla asuntotuotannolla ei ole muusta asuntorakentamisesta poikkeavia vaatimuksia eikä viranomaisohjeita. Valtion tukemassa asuntotuotannossa alalla yleisesti käytössä olevat urakkamuodot tulee olla mahdollisia. Tonttihintojen hyväksyminen kuuluu osaksi korkotukilainan käsittelyprosessia. Kehitetään käytäntöjä pysäköinnin järjestämiseksi valtion tukeman asuntotuotannon hankkeissa siten, että pysäköinti rahoitetaan muuten kuin korkotukilainalla. Pysäköinti tulisi järjestää markkinaehtoisesti.
- Valtion tukeman asuntotuotannon tulee jatkossa kohdentua nykyistä tehokkaammin pienituloisille ja heikommassa asemassa oleville ja että tuotantoa vähennetään. Tuotantotuilla pyritään vaikuttamaan asuntorakentamisen suhdannevaihteluihin (vastasyklisyys), johon käytettäisiin lähinnä lyhyttä korkotukea. Myös elvytystilanteessa kustannusten ja etenkin vuokratason tulisi säilyä valtion tukemassa asuntotuotannossa markkinahintaa alempana. Lisäksi valtion tukemassa asuntotuotannossa tulee tunnistaa sen rooli segregaation ehkäisemisessä. Työryhmä suosittaa myös hankintalainojen käyttöä asuntopoliittisena välineenä uudistuotannon lainojen rinnalla.
- Vuokra-asuntorakentamiseen tarkoitetun pitkän korkotukimallin (nykyisin 40 vuotta) uusien lainojen laina-aika lyhennetään 30 vuoteen, jotta peruskorjauksia voidaan rahoittaa myös vapaarahoitteisesti ja valtion tukemien lainojen rahoituspohjaa saadaan laajennettua. Vapautuneita kohteita voitaisiin käyttää asuntokannan korjausrahoituksen vakuutena.
- Lyhyttä korkotukimallia kehitetään, jotta mallia voitaisiin hyödyntää vuokralta omaksi tähtäävään, osaomistukseen tai muuhun vastaavaan asumiseen. Tukea kohdennetaan niille kaupunkien osa-alueille, joissa omistusasumista ei muuten syntyisi vapaarahoitteisesti. Malli on rajattu valtiontakaukseen ja korkotukeen, jossa rakennuttaja tai kaupunki ottaisi vastattavakseen tuella rakennetut asunnot (ns. Kaupunkikymppi).
- Vähän käytetty 20-vuotinen takauslainamalli lakkautetaan koska kohteet eivät kohdennut eniten tarvitseville.
- Koska talousarvio vähentää erityisryhmien investointiavustusta merkittävästi, investointiavustus kohdennetaan kohteisiin, joissa vaaditaan esteettömyyttä ja erityisiä tilaratkaisuja sekä haavoittuvimmassa asemassa oleville ryhmille, kuten vammaisille henkilöille ja pitkäaikaisasunnottomille. Väestöltään vähenevillä paikkakunnilla avustusta suunnataan ikääntyneiden ja muiden esteetöntä asumista tarvitsevien yhteisöllisen asumisen kohteisiin erittäin perustellusta syystä sekä voidaan harkita lyhyttä korkotukea (Seniorikymppi). Valtion tukemaan tuotantoon ohjataan korjausavustuksia ikääntyneiden ja muiden esteetöntä asumista tarvitsevien asumiseen soveltuvaksi.
- Opiskelija-asuntokohteisiin voisi jatkossa saada 100 prosentin pitkäaikaisen korkotukilainan. Erityisryhmien investointiavustusta voidaan kohdentaa opiskelijoiden soluasuntojen rakentamiseen kokonaisliikkumavaran puitteissa. Lisäksi vuokrantasaussääntelyä muutetaan, jotta opiskelija-asuntotoimijat voivat tasata vuokria niiden kohteissa.
Aran toiminnot osaksi ympäristöministeriötä ja rahasto sulautetaan valtion talousarvioon
Jo aiemmin talouspoliittinen ministerivaliokunta (Talpo) päätti, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) erillisenä virastona lakkautetaan ja sen toiminnot siirretään osaksi ympäristöministeriötä. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus aloittaa toimintansa 1.3.2025 ympäristöministeriön yhteydessä.
Aralle kuuluvat päätökset korkotuki- ja takausvaltuuden käytöstä ja avustusten myöntämisestä tehdään jatkossa uudessa keskuksessa. Lisäksi Talpo linjasi, että valtion asuntorahaston toiminta talousarvion ulkopuolisena rahastona lakkautetaan lakimuutoksella ja rahasto sulautetaan osaksi valtion talousarviota 1.1.2026 alkaen.
Katso myös
Lisätietoja:
Anu Kärkkäinen
Johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
anu.karkkainen@rt.fi +358 50 337 6699Talonrakennusteollisuus ry
