Rakennusteollisuus RT budjettiriihestä: uudenlainen väyläpolitiikka orastaa – nyt on tärkeää säilyttää fiksu suunta  

Hallitus päätti budjettiriihessä kiihdyttää tiestön korjausvelan purkamista ja aloittaa keskeisiä väyläinvestointihankkeita. Rakennusteollisuus RT:n mukaan väylärahoituksessa näyttää viimein orastavan hyvä kehityssuunta, joka pitää säilyttää yli hallituskausien.

Hallitus osoitti budjettiriihessä lähes 210 miljoonan euron lisäyksen perusväylänpitoon ja väyläverkon korjausvelan purkamiseen vuodelle 2025. Rahat tulevat hallituksen reilun 500 miljoonan euron korjausvelkapaketista, josta puolet otettiin käyttöön heti hallituskauden alussa. Reipas startti näkyy jo: teitä päällystetään tänä vuonna noin 4 000 kilometriä – yli kaksi kertaa viime vuoden määrä.  

Loppu korjausvelkaraha oli tarkoitus jakaa hallituskauden lopuille kolmelle vuodelle, mutta infratoimialaa RT:ssä edustava INFRA ry esitti etupainotteista rahankäyttöä.  

”Halusimme tiestölle kaksi perättäistä hyvää vuotta, jolloin korjausvelka ei kasva. Nyt tämä toteutuu, ja tiet paranevat tuntuvasti myös 2025”, INFRAn hallituksen puheenjohtaja Juha Arvola toteaa. 

Useille vuosille pikkupuroiksi hajautuva rahoitus vähentää korjaustoimien vaikuttavuutta. Tahdin tiivistys taas näkyy kaikkien arjessa: niin kuljetusten ja matkojen kestossa kuin turvallisuudessakin.  

”Päällystystyöntekijöitä tultiin kesällä henkilökohtaisesti kiittämään, kun pikikolonna viimein näkyi myös alemmalla tieverkolla. Uskomme, että ryhtiliike väylärahoituksessa johtaa laajempaan havahtumiseen ja rahoitustason järkevöitymiseen myös pidemmällä aikavälillä.”   

Ilmassa viimein merkkejä väyläpolitiikan uudistumisesta 

Tilastojen valossa väylärahoitusta on laiminlyöty jopa vuosikymmeniä. Jäljet ovat karut: Suomen väyläverkon korjausvelaksi laskettiin vuoden alussa 4,2 miljardia euroa.  

”Fiksut päätökset tuottavat onneksi tulosta. Tämän budjettiriihen myötä korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle. On tärkeää, että talouden sopeuttamisen lisäksi hallitus satsaa myös kasvuinvestointeihin, joita infrahankkeet nimenomaan ovat”, INFRAn toimitusjohtaja ja RT:n varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo. 

”Ilmassa on nyt merkkejä väyläpolitiikan uudistumisesta, mutta kestävät tulokset edellyttävät vielä, että tulevatkin hallitukset ovat käännettä tekemässä”, Syrjö muistuttaa. 

INFRA peräänkuuluttaa myös lisää väyläinfran tutkimusta. Ala tarvitsee tutkimusohjelman tuottamaan uutta tietoa keinoista, joilla väylistä huolehtiminen tehostuu. Tulevaisuudessa väylärahoilla pitää pystyä saamaan yhä enemmän aikaan. 

Lisätiedot 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä