Ympäristöministeriön syksyllä 2023 asettaman selvitysryhmän raportti valtion asuntotuotannon kehittämismahdollisuuksista ja valtion asuntorahaston (VAR) roolista julkistettiin 12. maaliskuuta. Ryhmä tunnisti useita kehittämistarpeita ja ehdotti uudistuksia. Asumisoikeusasuntojen tilalle ryhmä ei kuitenkaan ehdottanut uutta mallia, koska selvitystyölle varattu aika ei riittänyt mallin kehittämiseen.
ARA-järjestelmällä on tärkeä rooli osana asumisen tukijärjestelmää, mutta sen toimivuutta olisi syytä parantaa. Työryhmä tunnisti raportissaan muun muassa ongelmia valtion asuntotuotannon rahoituksessa ja kyvyssä toimia suhdanteiden tasaajana. Työryhmä korosti pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta keskeisenä asuntopolitiikan välineenä.
Valtion tukeman asuntotuotannon vastasyklisessä roolissa ei ole onnistuttu viime vuosina. Jatkossa tulisi varmistaa, että ARA-tuotantoa pystyttään joustavasti jaksottamaan siten, että korkeasuhdanteessa ARAn suhteellisen osuuden lisäksi myös sen absoluuttinen tuotantomäärä vähenee ja matalasuhdanteessa kasvaa.
Valtion tukeman asuntotuotannon tärkein tehtävä on asuntojen tarjoaminen niille ryhmille, joille asunnon löytäminen markkinoilta on vaikeaa, kuten erityisryhmät ja pienituloisimmat ihmiset. Asukasvalintaa selvitysryhmä piti tärkeänä keinona ohjata tuettujen vuokra-asuntojen kohdentumisessa, mutta ei pitänyt perusteltuna määräaikaisiin vuokrasopimuksiin siirtymistä, vaan sen sijaan vuokrien mahdollista porrastamista tulojen mukaan erityisesti korkeammissa tuloluokissa.
Segregaation torjunta on yksi tuetun tuotannon keskeisistä tehtävistä. Raportissa todetaan, että ARA-asuntotuotanto voi joko hillitä tai kiihdyttää segregaatiota. Ryhmä ehdotti uusia toimia, joilla segregaatiokehitystä pystytään hallitsemaan.
Raportissa tunnistettiin myös muu julkinen tuki, joka aiheuttaa kustannuksia. Valtion lisäksi myös kunnat tukevat asumista esimerkiksi myöntämällä markkinahintaa edullisempia tonttivuokria. Kunnat vaikuttavat omien kaavoitus- ja rakennuslupakäytäntöjensä kautta asuinrakentamisen kustannuksiin sekä vapaarahoitteisessa että tuetussa tuotannossa, jossa nämä vaikuttavat suoraan omakustannusvuokriin.
Raportti arvioi myös julkisen asuntotuotannon valtiolle kohdistamia riskejä, joista merkittävimpiä ovat korko- ja takausvastuuriski. Takausvastuuriskin realisoitumisen todennäköisyys arvioidaan pieneksi, mutta yksittäiset summat voivat toteutuessaan olla merkittäviä.
Ympäristöministeriön asetti syksyllä 2023 selvitysryhmän ryhmän selvittämään valtion tukeman asuntotuotannon kehittämismahdollisuuksia ja valtion asuntorahaston (VAR) roolia. Selvitysryhmän tehtävänä oli arvioida valtion tukeman asuntotuotannon merkitystä ja kehittämistarpeita, arvioida valtion asuntorahaston (VAR) käyttötarkoitusta sekä tunnistaa yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon suunnatut epäsuorat tuet ja suuruusluokat.
Selvitysryhmän puheenjohtajana toimi kauppatieteiden tohtori Markus Lahtinen. Muita jäseniä olivat valtiotieteiden tohtori Essi Eerola, tekniikan tohtori Matti Kuronen ja sosiologian professori Hannu Ruonavaara. Ryhmää tuki ympäristöministeriön virkakunnasta koostuva sihteeristö: erityisasiantuntija Mikko Friipyöli, lainsäädäntöneuvos Anu Karjalainen ja johtava asiantuntija Eeva Alho. Työssä on kuultu laajasti rakennus- ja asuntoalan toimijoita, kuntakenttää ja muita sidosryhmiä.
Ryhmä kuuli tehtävässään laajasti rakennus- ja asuntoalan toimijoita, kuntakenttää ja muita sidosryhmiä.
