Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin perinteisessä työturvallisuuskilpailussa tulostaso oli kaikkien aikojen korkeimpia ja kisa ennätystasainen. Positiivista oli myös, että heikoimpien osallistujien pistemäärät olivat nousseet, joskin tuloshajonta oli yhä merkittävä. Lisäksi kaikkien osallistujien tuloskeskiarvo kohosi.
Itä-Suomen aluehallintovirasto AVI:n tarkastaja Arto Liukkonen kertoo, että kisan kokonaistaso oli hänen yhdeksän vuoden tarkastaja-aikansa korkein ja erot olivat pienimmät kärjen kesken, vaikka kilpailukriteerejä on useita kertoja tiukennettu ja laajennettu.
– Kymmenen heikoimman tulokset kohenivat reippaasti, yli neljällä prosenttiyksiköllä, mikä kertoo hyvää työturvallisuuden kehityksestä muissakin kuin huippuyrityksissä. TR-mittauksissa yli 90 prosentin tulokseen ylsi tarkastetuista rakennustyömaista liki neljä viidestä, muistuttaa Liukkonen. Tänä vuonna kiinnitettiin eritystä huomiota turvallisuusjohtamiseen sekä pölynhallintaan, johon onkin alettu rakennustyömailla panostaa paremmin.
Merkittävää työturvallisuuden paranemista
– Työturvallisuus on vuosien mittaan kehittynyt suotuisasti. Esimerkiksi rakennustyömaiden tapaturmakuolemien määrä on vähentynyt murto-osaan vuosituhannen alusta. Asian tärkeys on omaksuttu yritysjohdosta toimihenkilöihin ja työntekijöihin asti. Aliurakoitsijoidenkin turvallisuuskulttuuri on kohenemassa. Aina on silti parannettavaa eikä työtapaturmista ole päästy täysin eroon. Vähintään vuorokauden sairaslomapäiviä aiheutui työtapaturmista Itä-Suomen työmailla vain 12 eikä kuolemia tullut yhtään tänä vuonna.
– AVI joutuu yhä antamaan toimintaohjeita ja kehoituksia rakennustyömaille turvallisuusasioissa, mutta ei käyttökieltoja. Rakennusala on ottanut muita toimialoja hieman kiinni työturvallisuudessa ja tapaturmamäärissä, mutta kirittävää on yhä, tähdentää Arto Liukkonen.
Hänen mukaansa AVIn neljä tarkastajaa luotasi kilpailuyritysten 79 rakennustyömaata Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
– Toki muidenkin yritysten työmaita tarkastettiin. Maakuntien kesken ei ilmennyt merkittäviä eroja kilpailussa, mutta työtapaturmien vähenemisessä Pohjois-Karjala kunnostautui merkittävästi.
Konsernisarjan voitto 0,001 pisteen erolla NCC Suomi Oy:lle!
Konsernisarjan voitto meni ennätystiukalle, jopa formulakisoja kireämmäksi. Ykköseksi sijoittunut NCC Suomi Oy voitti Skanska Talonrakennus Oy:n vain 0,001 eli tuhannesosapisteellä.
Neljännen kerran perättäin sarjansa voittaneen NCC Suomi Oy:n tuotantopäällikkö Ilkka Kujala korosti, että kilpailumenestys ja työturvallisuuden koheneminen lähtee työmaatoimihenkilöiden jämäkkyydestä, tavoitteellisuudesta ja pitkäjänteisyydestä johtaa sekä valvoa turvallista tekemistä.
– Kiinnitämme erityishuomiota läheltä piti -tapauksiin ja pieniinkin vahinkoihin. Käsittelemme vaaratilanneilmoitukset nopeasti ja perusteellisesti. Siirrämme tietoa myös hyvistä käytänteistä sekä viranomaisohjeista konsernin sisällä. Tehokas kaksisuuntainen tiedon kulku on tärkeä työturvallisuudenkin taustatekijä.
– Olemme menestyneet monena vuotena kilpailussa, mutta emme ole jääneet lepäämään laakereilla. Itä-Suomen yksikkö on pärjännyt myös konsernimme työturvallisuusvertailuissa. Vahva perusta turvalliselle työskentelylle on luotu vuosien mittaan, mutta silti on oltava valppaana ja kehitettävä toimintaa. Pölyntorjuntaa olemme Aluehallintoviraston kanssa kehittäneet uudelle tasolle.
– Hyvällä suunnittelulla pyrimme kiireettömään ja sujuvaan toimintaan työmailla, jottei tule päällekkäisiä työvaiheita. Silloin tavara- ja henkilömäärä työpisteissä kasvaa liiaksi ja aiheuttaa turvallisuusriskejä. Kuopion Maljalahden viimeisellä asuntorakennustyömaallamme ei ole sattunut yhtään työtapaturmaa. Tapaturmattomia päiviä on yli 490, mikä on kova luku, kertoo Kujala.
Konserni vetäytyy nyt Itä-Suomen hankeurakoinnista, joten työturvallisuuskisa saa ensi vuonna uuden mestarin konsernisarjassa.
Äärimmäisen niukka tappio ei harmittanut Skanska Talonrakennus Oy:n aluejohtaja Petri Laukkasta. Hän oli tyytyväinen konserninsa tulokseen ja suotuisaan tapaturmakehitykseen. Lisäksi parhaan peruskorjaustyömaan palkinto konsernisarjassa meni Skanskan Punkaharjun koulun työmaalle. Laukkasen mukaan Skanska Talonrakennuksella on pitkä menestysperinne työturvallisuuskisassa eikä ”hoppee ollut häppee” erittäin kovatasoisessa kisassa.
– Tälle vuodelle otimme taas kovemmat tulostavoitteet TR-mittauksissa. Erityisenä panostuskohteena oli työturvallisuusjohtaminen. Kilpailu on ehdottomasti hyvä asia, vaikka työturvallisuutta edistämme ilman sitäkin. Kisa tuo vertailupohjaa muihin alan yrityksiin ja omaan toimintaamme. Ehkä se kirittää henkilöstöäkin ja aliurakoitsijoita. Kilpailu lienee hyödyksi etenkin niille yrityksille, joilla on enemmän parannettavaa työturvallisuudessa.
– Jatkamme ensi vuonna määrätietoista turvallisuustyötä muun muassa HSE-päällikkö Matti Erosen vetämillä LIFE-koulutuksilla, UPA-arvioinnilla aliurakoitsijoiden kanssa sekä työturvallisuuden verkko-oppimisympäristön kehittämisellä, totesi Laukkanen.
Konsernisarjassa parhaan perustus- ja runkotyömaan palkinnon sai YIT Suomi Oy:n As Oy Kuopion Ruuturouva. YIT Suomelle meni myös parhaan sisävalmistustyömaan ykkössija. As Oy Joensuun Kuriirilla oli myös kisan korkein kokonaispistemäärä, 100,3.
SSP Groupille tuplavoitto pk-yrityssarjassa
Pienten ja keskisuurten rakennusyritysten sarjassa voiton vei savonlinnalainen saneerauksiin keskittyvä SSP Group Oy. Se sai myös parhaan sisävalmistustyömaan palkinnon. Paras perustus-runkotyömaa oli Rakennusliike Soimu Oy:n K-Citymarket Mikkelin täysuudistus. Pk-yritysten paras korjausrakennustyömaa oli Rakennusliike Konttisen Kuopion Musiikkikeskuksen työmaa. Sen kokonaispistemäärä sekä TR-mittaustulos ylsivät täyteen sataan.
SSP Group Oy:n toimitusjohtaja Mika Kaskinen kertoi, ettei menestys tullut ”puskista”.
– Edellinen voittomme oli vuodelta 2020. Sen jälkeen olemme jatkaneet määrätietoista työturvallisuuden vaalimista. Henkilöstömme on omaksunut työturvallisuuteen kehittävän asenteen.
Asiaa auttaa henkilöstön vähäinen vaihtuvuus ja urakoiminen paljolti omalla työvoimalla. Tänä vuonna haasteellisena urakkana on Savonlinnan seurahuoneen muutostyö. Se vaatii tarkkaa ja hyvin suunnitelmallista työskentelyä työmaan puhtauden, järjestyksen ja turvallisuuden suhteen.
– Ensi vuoden jatkamme vähintään samalla työturvallisuuden tasolla, mutta aina on pientä parannettavaa. Pölyntorjunnan tulo kilpailuun sopii meille. Olemme panostaneet siihen pitkään. Toimintamallit ammennamme pitkälti asbestipurkumenetelmistämme, toteaa Mika Kaskinen.
Kumoni nosti eniten tulostasoaan
Eniten työturvallisuuden tasoa parantaneena yrityksenä palkittiin korjausrakentamiseen erikoistunut kuopiolainen Kumoni Oy. Kohennus oli yli kymmenen prosenttiyksikköä. Toimitusjohtaja Ari Karhapään mukaan tänä vuonna ovat uuden ympäristösertifikaatin myötä jätehuolto, kierrätys ja työmaiden järjestys olleet erityishuomion kohteena.
– Tulosta on tullut siisteyden kohenemisena, rakennusjätteen vähenemisenä ja kierrätysmateriaalista kertyneenä tuottona. Samalla työturvallisuus ja -viihtyvyys on kohentunut.
– Turvallisuusjohtamiseen olemme panostaneet merkittävästi. Työmaiden johto on ottautunut hyvin asiaan. Tarkastusraporttien teko ja käsittely sekä tiedonkulku turvallisuusasioissa on tehostunut. Sama koskee suojainten käyttöä ja valvontaa. Otimme käyttöön anonyymin ilmoituskanavan turvallisuushavaintojen tekoon. Se on madaltanut kynnystä ilmoittaa havainnoista. Pölynhallintaan hankimme kohdepoisto- ja alipainelaitteita sekä olemme ohjeistaneet kvartsipölyn hallintaa. Aliurakoitsijoita perehdytämme toimintaamme, luettelee Karhapää.
Nosturikuljetus Ari Hakokivi Oy palkittiin aliurakoitsijayrityksenä
Erikoispalkinnon työturvallisuuskisan parhaana aliurajoitsijayrityksenä sai Nosturikuljetus Ari Hakokivi Oy. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Nina Hakokivi kertoo, että punaisena lankana yrityksessä on turmien ennaltaehkäisy sekä vaaratekijöiden tiedostaminen ja tunnistaminen.
– Toimintatapamme on ”mieti ensin ja toimi vasta, kun olet varma, mitä olet tekemässä”. Perehdytämme nosturiajoneuvojemme kuljettajat uuteen työkoneeseen ja -tehtäviin niin pitkään kuin on tarpeen. Ajojärjestelijä käy tutustumassa työmaihin etukäteen ja tarvittaessa tekee nostosuunnitelmat. Näin hän voi ennakkoon käydä läpi kuljettajan kanssa nostotehtävän erityispiirteitä sekä arvioida nostoapuvälineiden tarvetta.
– Jokainen kuljettaja huolehtii autostaan kuin omastaan. Auton pitää olla puhdas, vioista tulee ilmoittaa heti ja pienet huoltotyöt kuten nosturin rasvaukset tehdään säännöllisesti. Kuljettaja huolehtii, että nostoapuvälineet ovat kunnossa ja tarkastetut. Vioista ja puutteista on ilmoitettava ajojärjestelijälle heti. Meillä on työturvallisuuden Halmeri-itsearviointilomake, joka käydään työntekijöiden vastausten perustalta läpi keskustellen ja haetaan yhdessä ratkaisuja esille nousseisiin asioihin.
– Yrityksemme tapaturmataajuus on nolla ja sairaslomat marginaalisia. Parina viime vuotena on sairaslomia ollut vain koronan ja kausi-influnssan johdosta. Koronasta teimme tarkat ohjeet ja toimintamääräykset. Perehdymme aina ennakkoon rakennustyömaiden ohjeisiin ja määräyksiin. Jos mahdollista, teemme työmaaperehdytykset etukäteen, kertoo Nina Hakokivi.
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen totesi, että työturvallisuuden kehitys rakennustyömailla on hidasta mutta menee oikeaan suuntaan.
– Konsernisarjan äärimmäisen niukan voiton ratkaisu ei olisi ollut mahdollista, ellei arviointi olisi kehittynyttä. Olemme tehneet vuosia kehitystyötä Aluehallintoviraston ja Rakennusliiton kanssa kilpailussa sekä laajemminkin työmaaturvallisuuden arvioinnin parantamiseksi. Nyt tilanne on esimerkillinen. Toivomme maan vaativimman työturvallisuuskilpailun laajenemista koko Suomeen. Olisi upeaa ja vertailtavuuden vuoksi hyödyllistä, jos kaikkialla kilpailtaisiin samoilla kriteereillä.
Teksti: Ilpo Lommi
Pääkuva: Adobe Stock
