Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piiri vietti 50-vuotisjuhlaansa kutsuvieraineen Kuopion Puijonsarvessa runsaan sadan osallistujan voimin. Juhlassa julkistettiin myös piirin historiikki.
”Yhdessä rakentaen yli puolen vuosisadan”-nimisen teoksen aineiston on pääosin koonnut edellinen aluepäällikkö Veikko Matikainen, kirjoittanut Pasi Liimatta ja taittanut Annika Käyhkö.
Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piiri ry aloitti toimintansa vuoden 1973 alussa Suomen Rakennusteollisuusliiton piirinä. Toiminta-alueena olivat Kuopion, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan läänit – nykyiset maakunnat.
Talonrakennuksen kehitystä Itä-Suomessa viidellä vuosikymmenellä kuvastavat historiikin teemat: 1970-luvulla ”Taistoissa työn”, 1980-luvulla ”Kekkosslovakiasta kasinotalouteen”, 1990-luvulla ”Matto jalkojen alta”, 2000-luvulla ”Rakennusteollisuus RT:n synty”, 2010-luvulla ”Työturvallisuus, vastuullisuus ja digitalisaatio rakentamisen suunnannäyttäjinä” sekä 2020-luvulla ”Mustat joutsenet”.
Myös juhlapuhuja, vuorineuvos, dipl.ins. Hannu Isotalo kertoi viiden vuosikymmenen kehityksestä rakennusalalla, alkaen 1970-luvun työnantajat-työntekijät-vastakkainasettelusta ja edeten nykyiseen sopimusperusteiseen toimintaan, jossa lakot ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi. Muutos alkoi Isotalon mukaan 1980- ja 90-luvun vaihteen lamavuosista, joka koetteli talonrakentamistakin voimakkaasti aiheuttaen työttömyyttä ja alan keskittymistä.
Asuntopolitiikalle merkitsi suurta muutosta Valtion Asuntorahasto ARAn perustaminen kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon elvyttämiseksi ja asuntopulan lievittämiseksi. Myös kuntien ja rakentajien aluerakentamissopimukset lisäsivät asuntotuotantoa 1970-luvun lopulta. Sittemmin aluerakentamisjärjestelmä purettiin ja rakennusurakat avattiin vapaalle kilpailulle sekä rakennusliikkeiden omaperustaiselle urakoinnille eli gryndaukselle.
Merkittävä asia Isotalon mielestä oli 1990-luvun lopulta vauhdittunut huomion kiinnittäminen rakentamisen laatuun ja työsuojeluun sekä 2000-luvulla tietotekniikan tulo rakennustyömaille. Myös ulkomainen työvoima lisääntyi rakennustyömailla ja aliurakointi yleistyi. Uusia urakointimalleja on tullut etenkin nykyvuosikymmenellä. Rakentamista säätelevän normiston lisääntyminen on luonut kustannuspaineita rakentajille ja se on heijastunut asuntotuotantoon. Normistossa olisi yhtenäistämisen, selkeyttämisen ja keventämisenkin varaa.
”Peruskorjaustoiminta alkoi kasvaa 2000-luvulle siirryttäessä, kun 1950- ja 60-luvun rakennuksiin tuli tarpeen tehdä linjasaneerauksia tai pienempiä remontteja. Peruskorjaustoiminta on tasoittanut rakentamisen suhdannevaihteluja, mutta korjausvelka kasvaa edelleen. Peruskorjaaminen olisi nyt merkittävä apu toimeliaisuuden ja työllisyyden ylläpitoon uudistarakentamisen hyydyttyä.”
Rakennusalan ammatillisen koulutuksen merkitys huomattiin 2000-luvulla, kun rakennusmestareista ja työnjohdosta yleensäkin tuli pula aiemman koulutuksen alasajon vuoksi. Asiaan on saatu korjausta ammattikorkeakoulutasoisen työnjohtajakoulutuksen käynnistyttyä Itä-Suomessa uudelleen. Rakennusyritysten ja oppilaitosten yhteistyötä lisää rakentajien ikääntyminen ja tarve nuorten kiinnostuksen herättämiseen rakentamista kohtaan.
Hannu Isotalo arveli, että nykyinen matalasuhdanne rakentamisessa voi jatkua jonkin aikaa eikä kyse ole tavanomaisesta suhdannenotkosta vaan mahdollisesti suuremmasta rakennemuutoksesta.
”Rakentajien on sopeuduttava markkinatilanteen muutokseen kuten myös ns. vihreään siirtymään eli ympäristöasioiden yhä suurempaan huomioon ottamiseen. Rakentaminen ei kuitenkaan lopu ja nousukausi on joskus edessä”, muistutti piirin pitkäaikaisimpana puheenjohtajana vuosina 1983-91 toiminut Hannu Isotalo.
Samaa rakennusalan uusiutumisen välttämättömyyttä peräänkuulutti vuosina 2007-2012 piirin puheenjohtajana toiminut savonlinnalaisyrittäjä Terho Kaskinen.
RT Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen juhli menneitä vuosikymmeniä ylpeydellä.
”On etuoikeus juhlia globaalin vertailun kestävää rakennusteollisuutta näin upeiden ihmisten kanssa. Kaikki kehitystyöhön osallistuneet ansaitsevat juhlansa. Muistamme myös heitä, jotka eivät ole enää juhlimassa kanssamme. Rakennusalan vahva perintö elää ja kehittyy koko ajan turvallisempaan ja kestävämpään suuntaan.”
50-vuotisjuhlan kulttuuriohjelmasta vastasivat kuopiolaiset muusikot Tatu Kemppainen, Ossi Jauhiainen ja Juho Kelo. Juhlan juonsi Tiina Naumanen.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi
Lue 50-vuotishistoriikki tästä
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin puheenjohtajat
- 1972-77 Veikko Hiltunen
- 1977-79 Veli Rautiainen
- 1980-82 Jouko Soukkanen
- 1983-91 Hannu Isotalo
- 1992-93 Väinö Korhonen
- 1994-96 Eero Niskanen
- 1997-99 Marja Sunikka
- 2000-06 Keijo Tervo
- 2007-12 Terho Kaskinen
- 2013-15 Tarmo Stjerna
- 2016- Pasi Pitkänen
- Kunniapuheenjohtaja Hannu Isotalo 1993
- Kunniajäsen Jouko Soukkanen 1993
Vastaavat piiriasiamiehet / Aluepäälliköt
- 1960-88 Seppo Timonen
- 1989-2014 Veikko Matikainen
- 2014- Kimmo Anttonen
