Helsingissä 18. lokakuuta pidetyssä Rakentajapäivässä oli vierailevana puhujana ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen, joka kertoi hallituksen toimista rakennusalan vaikeassa suhdannetilanteessa sekä alaa koskevien hallitusohjelman tavoitteiden toimeenpanosta.
”Emme voi kaataa ämpärillä rahaa rakennusalan suhdannekriisin ratkaisemiseksi”, ministeri Mykkänen aloitti puheenvuoronsa. Syynä on sekä valtion ahdas budjettiraami että yleinen suhdannekuva. Tällä kertaa suhdannetilanne on hallittavampi kuin 1990-luvun lamassa eikä ole odotettavissa vastaavaa koko talouden syöksykierrettä.
Mykkänen totesi rakennusalaan kohdistuvan iskun olevan kuitenkin kova, minkä vuoksi hallitus päätti syyskuun budjettiriihessä täsmätoimista rakentamisen suhdannekuopan tasoittamiseksi. Näistä Asp-korkotukilainan enimmäismäärän korotus on etenemässä nopealla aikataululla ja lähti jo tällä viikolla lausunnolle. Enimmäismääriä ehdotetaan nostettavaksi 15 000 – 25 000 eurolla.
Ara-tuotannon osalta tullaan yhdistämään pitkän ja lyhyen korkotuen valtuudet, jolloin ne saadaan joustavammin hyödynnettyä maksimaalisesti. Aran käsittelyprosesseja pyritään nopeuttamaan, ja valmisteilla on muun muassa kysely Ara-rakennuttajille ongelmakohtien tunnistamiseksi. Aso-asuntojen korkotukilainojen myöntäminen ei vielä lakkaakaan tähän vuoteen, vaan niitä voidaan myöntää vielä vuoden 2024 ajan.
Ara-tuotanto on piristynyt tämän vuoden aikana, mutta Mykkäsen mukaan valtuuksista on vielä noin puolet käyttämättä. Hankkeita on tosin pitkä jono käsittelyssä. Jatkossa Ara-tuotannossa olennaista on erityisryhmien ja pienituloisten asumistarpeiden täyttäminen. Asuntorakentamisen painopiste tulee olemaan markkinaehtoisessa tuotannossa, joka ”pitää myös sääntelyn puolesta saada toimimaan kuin rasvattu”.
Alueidenkäyttölaki uusiksi ja rakentamislakiin korjaussarja
Hallitusohjelmaan sisältyy useita rakennusalaa koskevia kirjauksia, joiden toimeenpanosta Mykkänen kertoi. Varainsiirtoveron keventäminen yleistasolla on jo edennyt, ja muutokset tulevat voimaan heti ensi vuoden alussa. MAL-neuvotteluissa on tavoitteena päästä sopimukseen ensi keväänä, jolloin valtion panostuksia kaupunkiseutujen infrahankkeisiin voitaisiin aikaistaa suhdannetilanteen lieventämiseksi.
Alueidenkäyttölain uudistus on lähdössä liikkeelle, ja työryhmä asetetaan lokakuun aikana. Uudistukseen sisältyvät myös RT:n esittämät tavoitteet, muun muassa maanomistajan aloiteoikeus yleis- ja asemakaavatasolla, kumppanuuskaavoitusmahdollisuuden kirjaaminen lakiin ja valitusoikeuksien tarkastelu. Pyrkimyksenä on saada hallituksen esitys uudistetusta alueidenkäyttölaista annettua keväällä 2025.
Maankäyttö- ja rakennuslaista erilliseksi irrotettuun rakentamislakiin on tulossa korjaussarja. Esimerkiksi ilmastoselvitystä tarkastellaan uudelleen. Ilmasto- ja kiertotaloustavoitteista ei olla tinkimässä, mutta hallitus haluaa varmistaa, ettei tule toimeenpanopullonkauloja kohtuuttomien vaatimusten ja ylimääräisen byrokratian vuoksi. Korjaussarjan muutokset lakiin on tarkoitus saada voimaan samaan aikaan kuin varsinainen lakikin, eli vuoden 2025 alussa.
Selvitysryhmä pohtii puolestaan Ara-tuotannon kehittämistarpeita ja Valtion asuntorahaston tulevaisuutta. Ara-tuotanto halutaan kohdentaa entistä tarkemmin sitä tarvitseville ottaen huomioon myös asunnottomuuden torjunnan.
Taltekan Ilkka Salo kysyi ministeri Mykkäseltä, miksi korjausrakentamisen vauhdittamiseen ei ole luvassa toimia, vaikka sen merkitys on suuri. Mykkäsen mukaan energiakorjausavustuksia ei ole enää budjetissa, mutta käynnistymässä on Euroopan Investointipankin kanssa rakennusten energiatehokkaaseen korjaamiseen takausjärjestelmä, josta toivotaan helpotusta taloyhtiöiden lainansaantiin.
