Euroopan komission esitys uudeksi rakennustuoteasetukseksi (Construction Product Regulation, CPR) on edennyt niin sanottuun trilogivaiheeseen. Uusi säädös tulee valmistuttuaan korvaamaan nykyisen rakennustuoteasetuksen, johon rakennustuotteiden sisämarkkinat muodostava CE-merkintäjärjestelmä perustuu.
Euroopan komission julkaistua esityksen uudeksi, nykyisen säädöksen korvaavaksi asetukseksi keväällä 2022, ovat sekä Euroopan parlamentin Internal Market and Consumer Safety -komitea (IMCO) että Eurooppa-neuvoston eli jäsenmaiden edustajat käsitelleet esitystä tahoillaan. Molemmat tahot ovat saaneet muutosesityksensä valmiiksi heinäkuussa 2023, minkä ansiosta on voitu asetuksen käsittelyprosessissa edetä ns. trilogivaiheeseen.
Trilogissa kaikki kolme tahoa, parlamentti, neuvosto ja komissio, käsittelevät parlamentin ja neuvoston laatimia muutosesityksiä asetusluonnokseen pyrkien luomaan yhteisen konsensuksen asetuksen lopulliseksi sisällöksi. Työ ei ole aivan yksinkertaista, sillä muutosesityksiä asetuksen artikloihin on yhteensä useita satoja sekä parlamentilta että neuvostolta, ja monelta osin muutosesitykset myös menevät sisällöltään ristiin.
Jo tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että uusi asetus tulee olemaan sisällöltään merkittävästi nykyisestä poikkeava. Itse CE-merkintäjärjestelmän rakenteen osalta lopullinen säädös tullee kuitenkin pääosin vastaamaan nykyistä säädöstä, jolloin CE-merkintä tulisi myös vastaisuudessa perustumaan ensisijaisesti pakollisena eurooppalaisiin tuotestandardeihin ja näitä täydentävästi vapaaehtoisiin eurooppalaisiin tuotearviointeihin (European Technical Assessment, ETA). Myös kolmannen osapuolen valvonnan rooli pysynee pitkälti samankaltaisena kuin nykyisessä järjestelmässä.
Rakennustuotesetuksen soveltamisala laajenee
Nykyinen rakennustuoteasetus rajoittuu säätämään vain itse sisämarkkinajärjestelmän toiminnasta, säätämättä vaatimuksia tuotteiden ominaisuuksille ja suoritustasoille. Rakennustuotteisiin kohdistuvat ominaisuusvaatimukset tulevat muista, eri jäsenmaiden kansallisista rakentamista ja tuoteturvallisuutta ym. koskevista säädöksistä sekä Euroopan Unionin yleisistä säädöksistä, koskien muun muassa kemikaaleja sekä vaarallisten aineiden pitoisuuksia.
Uudessa rakennustuoteasetuksessa tämä periaate muuttuu merkittävästi siten, että se tulee mahdollistamaan myös kiertotalouteen, tuotteiden uudelleenkäyttöön ja tuoteturvallisuuteen kohdistuvia vaatimuksia rakennustuoteasetukseen perustuen. Uudella asetuksella tullaan myös antamaan Euroopan komissiolle nykyistä enemmän valtaa säätää ns. delegoiduilla säädöksillä tarkemmin erilaisista pakollisista raja-arvoista ja kynnysehdoista sekä yleisesti että tuoteryhmäkohtaisesti.
Komission alkuperäiseen säädösesitykseen sisältyy useita epärealistisilta vaikuttavia vaatimuksia, joita ei kaikilta osin voida tämänhetkisillä menetelmillä ja tietämyksellä toteuttaa. Lisäksi asetuksessa esitetään myös vaatimuksia, jotka sinänsä ovat toteutettavissa, mutta edellyttäisivät suurta määrää vaikeasti perusteltavaa työtä alan kaikilta toimijoilta, niin rakennusalan yrityksiltä kuin viranomaisiltakin. Näiltä osin erityisesti Eurooppa-neuvoston laatimat muutosesitykset pyrkivät muuttamaan esitystä yksinkertaisemmaksi ja realistisemmaksi.
Siirtyminen uuteen sisämarkkinajärjestelmään on pitkäkestoinen prosessi
Nykyisestä rakennustuotteiden sisämarkkinajärjestelmästä uuden asetuksen mukaiseen, soveltamisalueeltaan laajentuvaan järjestelmään siirtyminen on suuri ja pitkäkestoinen prosessi. Siihen sisältyvät uuden asetuksen valmistelu ja lopullinen voimaan saattaminen sekä tästä seuraavat muut prosessit, kuten komission standardisointipyyntöjen valmistelu sekä satojen tuotestandardien päivittäminen uuteen muotoon ja sisältöön. Kokonaisuudessaan tämä tulee kestämään vähintäänkin useita vuosia.
Nykyisen Euroopan parlamentin kausi päättyy 2024. Jos komission, parlamentin ja jäsenvaltioiden edustajat saavat trilogiprosessin onnistuneesti toteutettua ja lopullisen konsensusesityksen valmiiksi 2023 loppuun mennessä, on vielä mahdollista, että säädös saadaan käsitellyksi nykyisen parlamentin aikana. Tällöin asetus voisi tulla voimaan vuoden 2025 alussa. Jos tämä ei onnistu ja asetusesityksen käsittely viivästyy, on mahdollista, että työn loppuun saattaminen siirtyy seuraavalle parlamentille. Tällöin asetus voisi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2026.
Timo Pulkki johtaja (Rakentamisen määräykset)
