ARA:n energia-avustus on kannustanut monia kiinteistön omistajia mm. lämmitystapamuutoksiin. Energia-avustuksen piiriin kuuluu myös linjasaneeraukseen liittyviä toimia: avustuksen laajuutta ja korvausmäärää on syytä korottaa vihreän siirtymän toteutumiseksi vuoteen 2035 mennessä.
Linjasaneeraus energia-avustuksen jokerikortti
Moni kiinteistön omistaja on hyödyntänyt ARA:n energia-avustusta mm. lämmitystapamuutoksissa. Avustuksen piiriin sisältyviä linjasaneeraustoimia (Paineenalennus, vettä säästävät kalusteet sekä putkien eristys alkuperäistä parempaan tasoon linjasaneerauksen yhteydessä) on hyödynnetty melko vähän. Niidenavustuksen laskennassa huomioitava osuus toimenpiteiden kustannuksista on nyt 20 %.
”Lämpimän käyttöveden osuus rakennuksen lämmityksessä on merkittävä, usein puhutaan jopa yli kolmanneksesta energiakustannuksista. Suurin osa siitä valuu kuitenkin viemäriin ja vie arvokkaan energian mennessään. Käyttöveden virtaamien säätäminen muuttaa kustannuksia samassa suhteessa. Usein virtaamat ovat jääneet säätämättä ja ovat täysin ylimitoitettuja. Säästöpotentiaalia on siis runsaasti”, toteaa LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen.
Uusien kalusteiden ja paineenalennusventtiilien asentaminen ei yksistään pienennä veden, eikä energian kulutusta. Virtaamat on myös mitattava ja säädettävä. Tämä edellyttää mitoittamista ja työn suunnittelua jo ennen kalusteiden hankintaa.
”Tämä olisi syytä saada myös tuen piiriin, vaikka säätäminen suorittaisiin asennusten jälkeen. Ne voidaan – ihan perustellustikin – suorittaa erillisinä töinä ja siten niiden kustannuksetkin näkyvät eri menokohtina”, Mäkinen toteaa.
ARA myönsi vuonna 2022 energia-avustuksia noin 70 miljoonaa. Sen vaikutus rakennuskantamme ylläpidossa ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on siis merkittävä.
”On tärkeää, että tuleva hallitusjatkaa ja varsinkin laajentaa energia-avustusta. Tämä on syytä huomioida myös hallitusneuvotteluissa”, sanoo LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n toimitusjohtaja Mika Hokkanen.
Vihreän siirtymän vaatimiin korjaustarpeisiin varauduttava
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla, varsinkin kiinteistö- ja rakennusalalla: rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia maassamme kulutettavasta energiasta. Uudisrakentamisessa vihreä siirtymä on otettu hyvin haltuun, joten katseet kääntyvätkin olemassa olevien rakennusten korjaustarpeisiin.
EU-parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2023 lakiehdotukseen, jolla vähennetään rakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Direktiivi koskee yli miljoonaa asuntoa. Seuraavaksi käynnistyvät kolmikantaneuvottelut EU:n parlamentin, komission ja neuvoston kesken kompromissin aikaansaamiseksi lakiuudistuksen sisällöstä.
”Pitkällä tähtäimellä vihreää siirtymää edistävien korjausten määrä kiinteistöjen korjaussuunnitelmassa tulee kasvamaan. Taloyhtiöiden ja kiinteistön omistajien on syytä varautua ja valmistautua hyvissä ajoin”, Mika Hokkanen toteaa, ja jatkaa:
”Yhä kasvava remonttitarve aiheuttaa haasteita myös rahoitusmekanismeihin. Kansallisen tukimaailman pitää auttaa käynnistämään tarvittavia korjauksia, jotta rakennuskantamme pystyy vastaamaan valtiovallan asettamiin ilmastotavoitteisiin.”
Kuva: Kerrostaloja Helsingin Haagassa
Lisätietoja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
Toimitusjohtaja Mika Hokkanen p. 050 448 1411, mika.hokkanen@lvi-tu.fi
Viestintäpäällikkö Pipsa Hiltunen p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen@lvi-tu.fi
