”Kysymys Suomen saavutettavuudesta kuuluu pääministerin pöydälle”

Suomi on liikenneinfran kehittämisessä krooninen alisuoriutuja, toteaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell. Takamatkaa kilpailijamaihin on niin euroissa kuin sijainnissa mitattuna. Ratkaisu löytyisi kunnianhimoisesta visioinnista, uusista rahoitusmalleista ja valtion omaisuuden myyntituottojen käyttämisestä liikennehankkeisiin, Randell pohti Väylä23-tilaisuudessa 3. helmikuuta.

Ruotsi investoi liikenneinfraan rutkasti Suomea enemmän, vaikka se sijaitsee huomattavasti lähempänä päämarkkina-alueitaan kuin Suomi.

”Olemme Ruotsiakin riippuvaisempia tiestöstä, ja silti meillä on puolitettu tieinvestoinnit 1990-luvun tasosta ja alimitoitettu perustienpito koko 2000-luvun. Toisaalta rautateihinkin käytämme rahaa puolet siitä mitä Ruotsi”, RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kummastelee.

Jatkuva rahoituksen puute rapauttaa alustan Suomen kilpailukyvyltä ja talouden kestävältä kasvulta. Myös kyky vastata kaupungistumisen ja vihreän siirtymän haasteisiin ja mahdollisuuksiin heikkenee.

Myös turvallisuusympäristön voimakas muuttuminen edellyttää liikenteen tavoitteiden strategista uudelleenarviointia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomi jäi Euroopan pussinperäksi ja on nyt vaarallisen riippuvainen Itämeren merikuljetuksista.

Liikenne 12 on hyvä alku, mutta enää se ei riitä

Avaimet tilanteen ratkaisemiseksi ovat Randellin mukaan Suomen seuraavalla hallituksella.

”Liikenne 12 on hyvä alku pitkäjänteisemmälle liikennepolitiikalle, ja on tärkeää, että vähintäänkin pidämme kiinni siihen kirjatusta rahoituksen tasosta. Mutta nykytilanteessa sekään ei enää riitä, vaan uuden hallituksen on ensi töikseen arvioitava Suomen asemoitumista Euroopassa ja maan sisäisen saavutettavuuden haasteet. Tältä pohjalta on luotava visio ja tahtotila Suomen liikenneinfran strategiseksi kehittämiseksi.”

Visioinnissa on Randellin mukaan erityisesti huomioitava Suomen huoltovarmuus ja kiinnittyminen länteen liikenteellisesti, mutta myös kasvukeskusten väliset raideyhteydet, joiden osalta poliittinen tahtotila on muuttunut epäselvemmäksi.

”Elinkeinoelämän vaatimus pääväylien saamiseksi nelikaistaisiksi ja kaksiraiteisiksi on ajankohtaisempi kuin koskaan. Sen osalta kiireellisimmät parannuskohteet löytyvät valtateiltä 3, 4, 5 ja 6. Suomi-radan suunnittelua pitää määrätietoisesti viedä eteenpäin, ja suunnitteluvalmiimman Turun tunnin junan rakentamisen voi käynnistää.”

Valtion omaisuuden myyntituottoja infraan

RT kannattaa EK:n esittämää valtionomistuksen hallittua vähentämistä ja näin vapautuvista varoista merkittävän osan ohjaamista infran rahoittamiseen.

Liikenneinfraan käytettynä raha olisi investointi toimivaan järjestelmään, jolla luodaan pysyvää kilpailukykyä ja tulevaisuuden tulovirtoja.

”Jos esimerkiksi yksi miljardi valtion omaisuuden myyntituotoista kohdennetaan infrarakentamiseen, se loisi 11 000 työpaikkaa, ja rahasta vähintään kolmannes palautuisi veroina kansantalouden kiertoon. Ennen kaikkea rahalla luotaisiin pitkäaikaisia edellytyksiä Suomelle kasvaa ja kaupungistua turvallisesti.”

RT etsisi liikennehankkeisiin hanakammin yksityistä rahoitusta ja perää niiden dynaamisten vaikutusten parempaa huomioimista.

”Elinkaari- ja rahastomalleilla löytyy rahoitusta. Valtionomaisuuden myyntituloilla voisi myös pääomittaa investointihankkeita ja kerätä tämän päälle yksityistä pääomaa ja rahoitusta.”, Randell pohtii.

Liikenteen vero- ja maksukäytännötkin vaatisivat remontin käyttövoimamurroksen mukaisesti.

Kysymys saavutettavuudesta kuuluu pääministerin pöydälle

Randellin mielestä liikennepolitiikasta on tähän asti puhuttu väärällä tasolla.

Suomen kaltaisessa, saavutettavuudestaan riippuvaisessa maassa sen rooli on strateginen ja lähempänä valtakunnanpolitiikan keskiötä.

”Liikennepolitiikassa keskeinen rooli pitää olla valtioneuvostolla ja pääministerillä. Sen on oltava myös EU-politiikkamme prioriteetti.”

Randell puhui liikenneteemasta Väyläviraston järjestämässä Väylä23-sidosryhmätilaisuudessa perjantaina 3. helmikuuta.

Taustaa

  • Randellin esitys Väylä23:ssa (pdf)
  • RT:n keskeiset liikennetavoitteet tiivistettynä (pdf)

Teksti: Anu-Liina Ginström

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä