Joensuun torin pohjoislaidalle, esiintymislavan viereen on pystytetty kookas valkokeltainen teltta. Sen alla soivat rakentamisen äänet.
Neljäänkymmeneen vuoteen Suomeen ei ole rakennettu ainoatakaan kauppahallia. Nyt Joensuu saa omansa.
Kaksikerroksisen, kerrosalaltaan tuhat neliömetriä käsittävän kauppapaikan rakennuttamisesta vastaa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, pääurakoitsijanaan Eleve Oy. Joensuun liikerakennus tulee erottumaan maamme muista kauppahalleista liimapuupilareita- ja palkkeja, puupintoja sekä laajoja lasipintoja yhdistävällä muotokielellään. Arkkitehtisuunnitelmat ovat helsinkiläisen Puroplan Oy:n piirustuspöydältä.
Puurakentamista ja perinteistä talonrakentamista
Uuden kauppahallin ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin viime vuoden maaliskuussa. Reilun neljän kuukauden suunnittelutyön jälkeen Pohjois-Karjalan Osuuskaupasta toimitettiin tarjouspyynnöt rakennusliikkeille.
”Kun oli selvää, että yrityksemme voitti urakkakilpailun, ryhdyimme välittömästi käymään läpi suunnitelmia ja pohdimme keinoja kampittaa aikataulua”, Eleve Oy:n toimitusjohtaja Tommi Heikkinen avaa aloitushetken tunnelmia. Rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2022. Aikaa ei ollut hukattavaksi. Uusi kauppahalli, sen kahvilat, ravintolat, leipomo sekä erikoisliikkeet oli päätetty avata alkukesästä 2023.
Tommi Heikkinen kertoo, että perinteisen talonrakentamiskokemuksen ohella yrityksellä on omasta takaa osaamista puurakentamiseen. Nyt sille tuli selkeä tilaus. ”Tänä vuonna 30 vuotta täyttävän yrityksemme henkilökunnasta löytyy osaamista monipuolisesti laajalta rintamalta”, Tommi sanoo ja suhtautuu luottavaisesti rakennushankkeen onnistumiseen.
Tommi halusi täydentää puurakentamisen tiimiä ja kutsui Joensuun hankkeeseen mukaan aliurakoitsijaksi ja yhteistyöhön Eleve Oy:n omien rakennusammattilaisten kanssa liimapuukehien kasaamiseen ja niiden pystytyksiin sekä puuelementtien asennuksiin Vivaret Oy:n vetäjän, ranskalaissyntyisen Compagnons Charpentiers Des Devoirsin ammattikillassa puusepänoppinsa saaneen Jonathan Carlen. Hän on rakennushankkeessa toiminut yhden tiimin vetäjänä sekä vastannut puuelementtien suunnittelusta.
Ajan niukkuus oli vain yksi haasteista. Rakentaminen pienellä tontilla toriparkin kannen päällä sääsuojan alla asetti omat rajoituksensa. Todettiin, ettei toriparkin kansi tulisi kestämään raskaita työkoneita.
Liimapuupilareista ja -palkeista suunniteltu liiketalo ei ollut muutenkaan ihan helpommasta päästä rakentaa. ”Liimapuutoimittajakin oli sanonut haluavansa kovasti nähdä, kuka nämä puut oikein kasaa”, Tommi naurahtaa.
”Työnjohtomme on tehnyt yhteistyössä Vivaretin kanssa loistavaa työtä rakennuspaikan toimivuuteen ja itse rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä työtunteja säästämättä”, Tommi kiittää.
”Yhteispeli on tärkeää”
”Hattua pitää nostaa rakentajille”, kehuu Joensuun kauppahallihankkeen tilaajan edustajana ja rakennuttajakonsulttina toimiva Sakari Panhelainen seuratessaan rakentajatiimien työskentelyä sekä yhteistoimintaa.
”Työn pitääkin olla sujuvaa”, Sakari tähdentää ja lausuu vanhan toteamuksen: ”Silloin kun työ menee hyvin ja joustavasti, ja se näyttää onnistuvan helposti, myös kustannukset pysyvät aisoissa, tai saattavat jopa alittua alkuperäisestä.”
Sakari Panhelainen korostaa yhteistyön merkitystä, ei ainoastaan rakennustyömaalla, vaan kaikkien hankkeen toimijoiden kesken.
”Työvaiheiden aloituspalaverit ovat se kaikkein tärkein”, hän painottaa. ”Siinä käydään vaiheet läpi tekijäporukan kesken. Kaikkien työvaiheeseen osallistuvien tekijöiden ja teettäjien täytyy olla mukana. Asiat käsitellään systemaattisesti, työturvallisuusseikat ja mahdolliset ongelmakohdat huomioiden. Kaikki rakennuspaikat eroavat toisistaan. Jokaisessa kohteessa on nimenomaisen rakennuspaikan erityispiirteet, jotka erottavat sen muista rakennuspaikoista. Aloituspalaverit ovat laadun ja yhteistyön tae.”
”Hyvä suunnittelija kuuntelee herkällä korvalla myös tekijää”, Sakari toteaa 49 vuoden rakennuskokemuksen äänenpainolla. ”Tämän kohteen rakennesuunnittelija on erittäin pätevä, hirmu tarkka ja innostunut.”
”Rakennesuunnittelun lisäksi suunnittelija on perehtynyt myös siihen, kuinka runkorakenteet pystytetään.”
Tommi Heikkinen on Sakarin kanssa samaa mieltä Joensuun kauppahallityömaalla toimivasta yhteishengestä. Heikkinen kiittää tilaajaa, että se on luottanut hänen yritykseensä urakoitsijaa valitessaan. ”Tilaajan puolella on kuunneltu ehdotuksiamme ja ajatuksiamme sekä vastattu niihin.”
Hän pitää hyvänä asiana sitä, että keskusteluyhteys ulottuu aina arkkitehtien ja suunnittelijoiden työpöydälle saakka.
”Rakennesuunnittelijat ovat olleet valmiita tulemaan työmaalle silloin kun siihen on ollut tarvetta. He ovat suhtautuneet avoimin mielin rakentajilta tulleisiin kehitysideoihin ja rakenneratkaisuihin niin, että ideoitamme on myös toteutettu. Kaikki me täällä kohteessa työskentelevät oikeasti haluamme, että lopputuloksesta tulee hyvä.”
”On loistavaa, että olemme päässeet tekemään yhteistyötä kokeneiden rakennusalan ammattilaisten kanssa”, Heikkinen kommentoi ja kiittää erityisesti Sakari Panhelaista, mutta myös kaikkia muita hankkeeseen osallistuvia tahoja. ”On ollut opettavaista koko porukalle.”
Ammattiylpeyttä pohjoiskarjalaisessa mielenmaisemassa
Rakentajat korostavat kehäasennusten olleen perustusten jälkeen rakennuksen tärkein osa. Joensuun kaksikerroksisen kauppahallin runkona toimii neljän metrin välein asetellut liimapuupilareista ja -palkeista koostuvat kehärakenteet.
Rakennusvaiheessa liimapuurunkokehä koottiin sääsuojan alla maassa lappeellaan pukkien päällä, jonka jälkeen valmis kehä nostettiin pystyyn. Kokoamiseen tarvittiin 1067 ruuvia.
Kehäasennukset etenivät kahdessa vuorossa. Aamutiimi nosti iltavuorolaisten tekemän kehän pystyyn, jonka jälkeen työryhmä siirtyi valmistamaan seuraavaa kehäelementtiä.
Töiden alkuvaiheessa käytiin läpi, mitä tehdään ja millä tavoin. Apuna oli Jonathanin hyvä kokemus vastaavanlaisista kohteista. Kun ryhdyttiin työskentelemään, rakentajat eivät välttämättä katsoneet toistensa tekemisiin, vaan jokainen keskittyi omaan työhönsä. ”Silloin tapahtuu eikä tarvitse selitellä”, Jonathan Carle toteaa.
”Ammattiylpeyttä on se, että ymmärtää, minkä takia jokin asia tehdään ja määrätyllä tavoin.”
”Työ sujui, sillä työvuoroissa olivat juuri ne oikeat henkilöt, jotka tiesivät, kuinka elementit valmistetaan”, Tommi Heikkinen toteaa. ”Jokaisella tiimissä oli oma roolinsa.”
”Katto uusiksi”
Joensuun kauppahallilla pohdittiin vesikattorakenteiden toteuttamista.
Suunnitelmiin oli piirretty kattorakenne, joka mahdollisti teollisuushalleissa yleisesti käytetyt puuelementtikatot. Vielä tarjousvaiheessa vallitsi se käsitys, että tällaisia elementtejä tultaisiin käyttämään.
Heräsi kuitenkin kysymys, kuinka niiden asennus onnistuisi sääsuojan alla, kevytrakenteisen toriparkin kannen päällä.
Jonathan ehdotti rakenteeksi CLT-rakennetta ja se hyväksyttiin yhteistuumin toteutustavaksi. Todettiin, että ristilaminoitu massiivipuulevyrakenne osoittautui tässä kohteessa tiiveyden, liitosten ja jäykistyksen kannalta paremmaksi ratkaisuksi kuin perinteinen.
Joensuulaisten keskustelun keskipisteestä ylpeyden aiheeksi
Joensuussa on ollut aikaisemmin kaksi kauppahallia. Ensimmäinen oli puurakenteinen ja ulkoasultaan muistutti aika paljon sitä, mitä nyt on tulossa, vaikkakin vähän pienempi. Nyt rakennettava liikerakennus nousee samalle paikalle, jossa sijaitsi ensimmäinen, vuonna 1903 rakennettu ja kauan sitten pois purettu.
Toisen Joensuun kauppahalleista suunnitteli Joensuun kaupunginarkkitehti Mauno Tuomisto vuonna 1967. Sekin sai väistyä kaupunkikuvasta toriparkin rakentamisen yhteydessä vuonna 2016. Siitä alkaen joensuulaiset ovat pitäneet yllä välillä kipakkaakin keskustelua kauppahallin kolmannesta tulemisesta.
Nyt Joensuun ylpeyden aihe sitten toteutuu.
Rakennustyöt jatkuvat hyvällä sykkeellä. Työmaan kahdenkymmenen hengen vahvuus tulee loppuvaiheessa nousemaan lähelle viittäkymmentä, kun kohteessa siirrytään viimeistelytöihin ja kalustamaan.
Kaupunkilaiset haluaisivat kovasti tyydyttää myös tiedonnälkäänsä ja kurkistaa sääsuojan alle, mutta ovat joutuneet tyytymään Osuuskaupan julkaisemiin havainnekuviin.
Odotukset ovat korkealla. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa uskoo Joensuun uuden kauppahallin vetovoimaan yhtenä maakunnan pääkaupungin keskustaa ja torielämää elävöittävänä tekijänä.
Teksti ja kuvat: Heikki Luukkonen
