Viiden puolueen edustajat pohtivat, miten edistää hyvää rakentamista. Purkamaankin oltiin valmiita, silloin kun kyse on normeista.
Järkevänhintaista asumista, turvallisuutta, sujuvaa liikennettä ja kestävää kasvua. Siinä pähkinänkuoressa torstaina julkaistut Rakennusteollisuus RT:n vaalilupaukset, joilla mennään kohti kevään eduskuntavaaleja.
Viisi eturivin poliitikkoa kommentoivat vaalilupauksia tuoreeltaan RT:n järjestämässä paneelikeskustelussa. Mukana olivat Atte Harjanne (vihr.), Petri Honkonen (kesk.), Matias Mäkynen (sd.), Lulu Ranne (ps.) ja Elina Valtonen (kok.).
Keskustelun ytimessä pysyivät tehokkaamman maankäytön edistäminen, sääntelyn purkaminen, infrainvestoinnit sekä energiatehokkuutta lisäävä rakentaminen.
Rakentamislaki jäi torsoksi – tarve sääntelyn sujuvoittamiseen siirtyi ensi vaalikaudelle
RT lupaa, että Suomeen nousee seuraavalla hallituskaudella vuosittain 35 000 uutta asuntoa, mikä vastaa VTT:n arvioimaa tarvetta. Lupaus voidaan pitää, jos maata kaavoitetaan rakentamiselle riittävästi ja sääntelyä ollaan valmiita purkamaan. Panelistit peukuttivat norminpurkutalkoita yksimielisesti.
Keskustan Honkonen totesi sääntelyn keventämisen olevan tarpeen niin lupa- kuin kaavoituspuolella. ”Siinä ei ole onnistuttu riittävän nopeasti”, Honkonen sanoi. Hän otti esimerkiksi turhan yksityiskohtaiset kaavamääräykset, jotka osaltaan nostavat rakentamiskustannuksia ja siten asumisen hintaa.
Kokoomuksen Valtosen mielestä rakentamisen tulee olla markkinalähtöistä ja huomioida aiempaa paremmin ihmisten tarpeet. Hän esitti lupaprosesseihin käsittelyn takuuaikaa, jotta rakennuslupaa ei joutuisi odottamaan liian kauan. ”Sääntely tulee kalliiksi”, Valtonen sanoi.
SDP:n Mäkynen puhui valitusoikeuden rajaamisen puolesta. Jos hankkeesta voisi valittaa vain kerran, sama valittaja ei voisi hidastaa hanketta kaavaprosessin eri vaiheissa.
Sääntelyä on mahdollisuus purkaa lainsäädäntöä uudistamalla. Mäkynen ilmaisi pettymyksensä siihen, ettei maankäyttö- ja rakennuslain uudistus edennyt toivotusti tällä hallituskaudella. Se jäi hänen mukaansa torsoksi.
Perussuomalaisten Ranne otti kantaa lakiuudistukseen todeten, että siinä olisi pitänyt keskittyä varmistamaan automatisaation täysimittainen hyödyntäminen lupaprosesseissa.
Vaikka tähtäimessä ovat kevään eduskuntavaalit, RT:n vaalitavoitteissa toivotaan myös kunnilta taloustiedettä hyödyntävää kaupunkipolitiikkaa. Kunnissa tehtävien päätösten merkitys hyvälle rakentamiselle ja järkevänhintaiselle asumiselle tuli esiin panelistien puheenvuoroissa. ”Tarvitsemme hyvää kaupunkipolitiikkaa”, vihreiden Harjanne tiivisti.
Kuntia kannustettiin kaavoittamaan rohkeasti. Puute kaavoitetusta maasta ei saa estää uusien kotien rakentamista sinne, minne niitä kaivataan.
Honkonen totesi keskustassa katsottavan, että kunnan tai kaupungin tulee olla ennen kaikkea kumppani yksityiselle yrittäjälle, joka kantaa rakennushankkeeseen liittyvät riskit. Oli kyse sitten omaa kotia rakentavasta tai rakennusliikkeestä.
Kunnilla on suuri valta kaavoituksessa ja lupakäytänteissä. Hyvän rakentamisen edistämistä on kuntakohtaisten erojen karsiminen. Perussuomalaisten Ranne muistutti erilaisten käytäntöjen luovan tällä hetkellä epätasa-arvoisuutta.
Infrahankkeiden rahoittamiseen valtion omaisuuden myyntituloja
Valtiovalta on Suomessa puolittanut tieinvestoinnit 1990-luvun alun tasosta, ja liikenneverkkoon tehtävät investoinnit ovat viime vuosina olleet valitettavan usein leikkauslistojen kärjessä. Niin siitäkin huolimatta, että toimiva infra edistää sujuvaa liikkumista, on osa ajankohtaista huoltovarmuutta ja merkittävä tekijä maan kilpailukyvyssä.
RT toivoo, että Suomi päättää viimein kiriä infrarakentamisessa muiden Pohjoismaiden rinnalle. Hyvä alku on eduskunnan hyväksymän Liikenne 12 -ohjelman linjauksista kiinni pitäminen.
Valtonen pohti, että mahdollisessa taantumassa infran kunnossapito ja uuden infran rakentaminen ovat erinomainen keino elvyttää valtiontaloutta. ”Tehdään niitä hankkeita, jotka tehtäisiin muutenkin. Niitä, jotka ovat järkeviä ja elinkaareltaan tehokkaita. Siihen olemme sitoutuneet”, Valtonen lupasi.
Infrahankekeskustelussa muistettiin koko Suomi. Mainituiksi tulivat Vaasa-Uumaja-silta, Turun tunnin juna, pääradan kehittäminen ja jopa Tallinnan tunneli. Liikenteen Suomesta länteen tulee olla sujuvaa ja eri osien tulee olla sisäisesti saavutettavissa.
Valtonen, Harjanne ja Mäkynen kannattivat RT:n ehdotusta siitä, että infrahankkeita voisi rahoittaa myymällä valtion omaisuutta. Infrarakentamiseen tehdyt panostukset tulevat takaisin, niillä on laaja vipuvaikutus.
Panelistit peräänkuuluttivat Suomelta ryhtiliikettä EU-rahoituksen hyödyntämisessä infrahankkeissa. Keskustan Honkonen kannusti katsomaan mallia naapurista. Ruotsi on kunnostautunut EU-rahoituksen hakemisessa omiin liikenneinfrahankkeisiinsa.
Rahoituksen haku edellyttää valtiovallalta aiempaa strategisempaa otetta. Rahoitusta on vaikea hakea, jos suunnitelmia ei ole, Mäkynen sanoi ja lisäsi, että suunnittelua tulisi olla valmiina jo hallituskauden alussa.
”Vihreä siirtymä ja kestävä tulevaisuus edellyttävät rakentamista”
RT lupaa olla mukana rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta. Se tarkoittaa terveitä, turvallisia ja energiatehokkaita tiloja sekä päästöjen vähentämistä ja kiertotalouden edistämistä kaikessa tekemisessä.
Rakennusalan suuri rooli ympäristökysymyksissä ymmärretään myös eduskunnassa. ”Vihreä siirtymä ja kestävä tulevaisuus edellyttävät rakentamista”, Harjanne lausui.
Honkonen ja Valtonen puhuivat muuntojoustavuuden puolesta. Laadun lisäksi muuntojoustavuus on yksi askel kohti aikaa kestäviä rakentamisen ratkaisuja.
Tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan (TKI) suunnattua rahoitusta jaettaessa voitaisiin aiempaa paremmin tunnistaa rakentamisen kehittämisessä piilevä ilmastovaikutuspotentiaali, Mäkynen puolestaan arvioi.
Illan kevyin kysymys koski panelistien omia rakentamiskokemuksia. Ranne totesi olevansa rakennustekniikan diplomi-insinööri ja rakentaneensa myös pari omaa taloa. Muille ansioita oli kertynyt puuliiterin, saunamökin, huussin ja teekkarilautan rakentamisesta. Kokoomuksen Valtonen paljasti rakentaneensa vanhoista ikkunoista kelvollisen kasvihuoneen. Kiertotaloutta edistävässä ratkaisussa oli hänen mukaansa otettu huomioon myös esteettinen puoli. Sen huomasi, jos katsojalla oli taiteellista silmää.
Kuvat: Leena Koskela
Katso tallenne paneelista
Voit katsoa tallenteen myös YouTubesta.
