Rakennusten vähähiilisyyssääntely astui voimaan vuoden alussa, ja päästölaskijoilla riittäneekin tulevaisuudessa töitä. Raja-arvojen osalta on perusteltua miettiä, ohjaavatko ne järkevästi vähähiiliseen rakentamiseen.
Rakennusten vähähiilisyyssääntely astui voimaan vuoden 2026 alussa. Sääntely näkyy esimerkiksi pakollisena hiilijalanjälkilaskentana uudisrakentamisessa. Laskennan helpottamiseksi rakennukset on jaoteltu eri käyttötarkoitusluokkiin ja niille on omat raja-arvonsa muodossa ”hiilidioksidikiloa neliömetriä kohden vuoden aikana” (kg CO₂e/m²/a). Tämän hetken tiedon mukaan raja-arvot tulevat olemaan seuraavat:
| Käyttötarkoitusluokka | 2026–2027 | 50 vuotta | 2029 | 50 vuotta |
|---|---|---|---|---|
| Rivitalot | 16,0 | 800,0 | 13,0 | 650,0 |
| Kerrostalot | 16,0 | 800,0 | 12,0 | 600,0 |
| Toimistot ja terveyskeskukset | 20,0 | 1000,0 | 17,0 | 850,0 |
| Liike- ja kulttuurirakennukset | 22,0 | 1100,0 | 18,0 | 900,0 |
| Majoitus, palvelu- ja hoivarakennukset | 25,0 | 1250,0 | 22,0 | 1100,0 |
| Opetusrakennukset ja päiväkodit | 20,0 | 1000,0 | 16,0 | 800,0 |
| Liikuntahallit | 21,0 | 1050,0 | 18,0 | 900,0 |
| Sairaalat | 29,0 | 1450,0 | 28,0 | 1400,0 |
| Yli 1000 m² varasto-, liikenne-, uimahalli- ja jäähallirakennukset | 24,0 | 1200,0 | 21,0 | 1050,0 |
Lista vaikuttaa ensivilkaisulla kattavalta, mutta herättää myös kysymyksiä. Lähtökohtaisesti on helpompaa tehdä varastorakennus kuin uimahalli. Näin tämä raja-arvolistaus jättää mahdollisuuden tehdä yksinkertainen, mutta yli 1 000 m2 varasto suuripäästöisistä materiaaleista ja silti päästä alle raja-arvon. Voikin kysyä, kuinka samanlaisia varastot ja uimahallit ovat käyttötarkoitukseltaan ja miten liikuntahallit eroavat vaikkapa varastohalleista.
Raja-arvojen ohjaavaa vaikutusta sekoittaa mahdollisuus tehdä aluksi mahdollisimman vähähiilinen rakennus ja loppukatselmuksen jälkeen toteuttaa korjaushanke, jossa käytetään päästöjä nostavia rakenteita esimerkiksi pintojen osalta. Raja-arvon toteutus nimittäin varmistetaan loppukatselmuksen yhteydessä ilmastoselvityksellä.
Raja-arvot koskevat vain uudisrakentamista. Näin kärjistettynä kannattaakin tehdä rakennus betonilattioilla ja ilman alaslaskukattoja, ja lisätä nämä korjaushankkeena uudisrakennuksen loppukatselmuksen jälkeen. Jos vielä pidemmälle mennään, kannattaa rakentaa toimistorakennus, jonka käyttötarkoitukselle haetaan muutosta käyttöönoton jälkeen vaikkapa asuinrakennukseksi.
Raja-arvossa huomioidaan vain rakennus itsessään, ei rakennuspaikkaa tai maanalaisia rakenteita. Tämänhetkisen tiedon mukaan mukana laskennassa ovat energiatodistuksen mukaiset tilat. Kylmät autohallit eivät siis ole mukana laskennassa, vaan ne kuuluvat rakennuspaikkaan. Tämä varmasti vähentää lämpimien hallien rakentamista.
Raja-arvojen osalta on perusteltua miettiä, ohjaavatko ne järkevästi vähähiiliseen rakentamiseen. Hiilidioksidin määrään vaikuttavat rakennusmateriaalien lisäksi myös rakennuksen muoto ja toiminnot. Tulevat vuodet näyttävät, onko kustannustehokkaampaa valita vähähiilisempiä materiaaleja vai optimoida rakennuksen tilaohjelmia sekä vähentää niitä tiloja, joiden rakentaminen synnyttää paljon päästöjä. Liipasimella olisivat ensimmäisenä saunat, märkätilat ja WC:t.
Tarkasteluajanjaksoksi valittu 50 vuotta ei myöskään ohjaa valitsemaan pidemmän käyttöiän tuotteita, koska ne saattavat näkyä laskennassa päästöjä nostavasti. Raja-arvon saa ylittää viidellä prosentilla esimerkiksi tavanomaisesta rakentamisesta poikkeavien, pitkäikäisyyttä edistävien elinkaariominaisuuksien toteuttamisen takia. Se, mitä nämä ovat, ei suoraan selviä. Ovatko esimerkiksi ruostumattomat betoniraudoitteet tavanomaisesta rakentamisesta poikkeava ratkaisu?
Sekavaa? Kyllä vain, ja laskennan kanssa varmasti harjoitellaan vielä. Ennakkotapausten kautta nähtäneen, mitä tapahtuu, jos suunnitteluvaiheen alustavan laskennan jälkeen tehdään muutoksia valittujen rakennusmateriaalien osalta – jos vaikkapa suunniteltu vähähiilinen tuote ei ole saatavilla rakennusvaiheessa toimittajan konkurssin vuoksi.
Varmaa tässä vaiheessa on se, että päästölaskijoilla riittää töitä ensi vuoden alusta alkaen. Betonin osalta laskentaan onneksi on työkaluja. Betonimäärät selviävät helposti rakennuksen mallista ja BY-Vähähiilisyysluokitus® on hyväksytty päästöarvon yhdistämiseksi. Näin vähähiilisellä betonilla suunnitellun rakennuksen päästöt saadaan betonin osalta laskettua helposti.
Taustatietoja
Kirjoitus on julkaistu KiviFaktaa-sivustolla 8.1.2026.
Antti Taivalkangas
Tuoteryhmäpäällikkö
antti.taivalkangas@rt.fi +358 50 432 3360Rakennustuoteteollisuus RTT ry
Kirjoita kommentti