YIT Suomi Oy on ottanut käyttöön parin vuoden aikana uusia talonrakennustyömaidensa turvallisuutta ja järjestystä edistäviä käytäntöjä. Olennaisimpia ovat kerran viikossa tai kahdessa tehtävät työmaakierrokset sekä niissä kertyneiden työturvallisuushavaintojen ja muidenkin huomioiden käsittely viikottaisissa Teams-kokouksissa.
YIT:n Itä-Suomen alueen työmaiden turvallisuuskierroksilla tehdään monen henkilön silmin havaintoja niin työturvallisuuteen kuin yleiseen järjestykseen ja siisteyteen liittyvistä asioista. Kuva: Elias Aho
Niihin osallistuvat alueittain yleensä jokaisen työmaan vastaavat mestarit, työpäälliköt, turvallisuuspäälliköt, työsuojeluvaltuutetut sekä alueellinen kehitysinsinööri tai -päällikkö. Näin saadaan niin hyvät kuin kohennettavatkin työturvallisuushavainnot ja -tapahtumat nopeasti laajaan käsittelyyn. Tiedot ja näkemykset leviävät tehokkaasti työmailta toisille. Menettely täydentää normaaleja työturvallisuuskäytäntöjä.
Uutta toimintamallia kehitettiin konsernin ulkopuolisen työturvallisuuskonsultin ja YIT:n turvatiimin yhteistyöllä vuoden 2020 loppupuoliskolla työturvallisuuden kohentamiseksi; onnettomuuksien ja vaaratilanteiden vähentämiseksi sekä turvallisuushavaintojen lisäämiseksi ja käsittelemiseksi tehokkaasti. Uudistus käynnistyi vuoden 2020 lopussa pilottina pääkaupunkiseudun kuudella asuntorakennustyömaalla. YIT:n Itä-Suomen alueelle se laajeni täysimääräisesti keväällä 2022 Kuopiosta alkaen. Kesällä mukaan tulivat Jyväskylän, Joensuun ja Lappeenrannan talousalueiden talonrakennustyömaat.
Hyviä tuloksia uudella käytännöllä
YIT:n Itä-Suomen eli Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon aluejohtaja Jani Knuuttila tunnustautuu yhdeksi vaikuttajista siihen, että uusi turvallisuuskäytäntö otettiin alueella etujoukoissa käyttöön.
– Vuonna 2021 sattui ja tapahtui kaikenlaista talonrakennustyömaillamme ja aiempi suotuisa tapaturmakehitys taantui. Asia vaati toimenpiteitä. Uusi työturvallisuuskäytäntö vaikutti niin lupaavalta, että kutsuin saman turvallisuuskonsultin kouluttamaan alueemme työnjohtajia ja turvallisuushenkilöstöä pariksi kuukaudeksi. He ottivat asian hyvin vastaan eikä soraääniä ole kuulunut työmailta.
– Työmaakierrokset tehtiin aluksi kerran viikossa Kuopion työmailla ja sittemmin jokaisella alueemme 20-25 työmaalla – osassa nykyisin joka toinen viikko. Itse käyn niillä aina aikataulun salliessa. Mukana on monesti myös tuotantopäällikkö, työpäällikkö ja yksikön turvallisuuden yhteyshenkilö työmaan varsinaisen työnjohdon lisäksi. Työntekijöitä edustaa työsuojeluvaltuutettu, kertoo Knuuttila.
Hänen mukaansa merkittävin mitattava hyöty kierroksista on ollut turvallisuushavaintojen lisääntyminen sekä järjestyksen paraneminen työmailla.
– Itä-Suomen alue on noussut konsernin kärkipäähän turvallisuushavaintojen suhteellisessa määrässä. Näyttäisi myös, että tapaturmat ovat alkaneet vähentyä, sanoo Knuuttila.
Erittäin tärkeänä hyötynä hän pitää myös työmaakierroksia seuraavia noin tunnin mittaisia turvallisuuden viikkoetäpalavereja teams-yhteydellä. Niihin osallistuvat itäisen alueen kaikkien työmaiden edustajat, yleensä vastaavat mestarit tai muu työnjohto sekä yksikön turvallisuuden yhteyshenkilö – yleensä yhteensä 25-30 henkilöä.
Hyvästä ennakkovalmistelusta tehoa viikkoetäpalavereihin
Itäisen alueen kehitysinsinööri ja turvallisuuden yhteyshenkilö Ville Kosunen valmistelee turvallisuuspalaverit kokoamalla power point -kalvoille turvallisuushavaintoja ja muitakin asiaankuuluvaa viikon ajalta. Apuna on congrid-kenttätyökalu, johon turvallisuushavainnot, TR-mittaustulokset ja muuta turvallisuustietomateriaalia kootaan. Kosunen, kollega Elias Aho tai tuotantopäällikkö Jari Huttunen johtaa palaverit. Ville Kosunen tekee myös kuukausiraportteja työmaiden turvallisuuden kehittymisestä aluejohdolle ja muille työturvallisuuden vastuuhenkilöille.
– Usein esille tulee myös jollakin työmaalla toteutettuja hyviä turvallisuuskäytäntöjä. Itselleni työmaakierrokset ja viikottaiset aamupalaverit ovat tärkeä työkalu työturvallisuuden tehokkaaksi parantamiseksi. Työmaakierroksilla puututaan tarvittaessa havaittuihin epäkohtiin ja keskustellaan työntekijöiden kanssa. Mainittavia kustannuksia ei uudistuksesta tule, mutta säästöjä syntyy työturvallisuuden parantuessa. Panostus syntyy ajankäytöstä. Kun siihen on tullut rutiini, työmaiden johto osaa varata aikaa työmaakierroksiin ja aamupalavereihin, korostaa Kosunen.
Turvallisuuskierrosten havainnot ja muutkin työturvallisuusasiat käsitellään kerran viikossa työmaiden ao. vastuuhenkilöiden yhteisessä etäpalaverissa. Kuva: Ville Kosunen
Hän muistuttaa, että ulkopuolisena havainnoitsijana työmaakierroksiin osallistuva alueen kehitysinsinööri voi suhteuttaa työmaiden työturvallisuustilannetta ja järjestystä muihin työmaihin.
Jani Knuuttila ja Ville Kosunen korostavat, että uudet työmaakierrokset eivät korvaa tai syrjäytä tähänastisia tärkeitä turvallisuustoimia kuten muun muassa henkilöstön perehdyttämisiä, koulutuksia, TR-mittauksia ja turvallisuusasioiden esilleottoa normaaleissa työmaapalavereissa.
Hyvä vastaanotto kauttaaltaan uudistukselle
YIT:n työturvallisuustoimintaa valtakunnallisesti tukevaan turvatiimiin kuuluva Toimitilat-segmentin työturvallisuuspäällikkö Jere Hämäläinen toivoo, että uutta turvallisuuskäytäntöä jalkautetaan tulevaisuudessa kautta maan YIT:n työmaille.
– Saamani palaute uudesta toimintamallista on kauttaaltaan positiivista. Se antaa perusteita jatkaa käytäntöä tulevaisuudessakin. Esimerkiksi turvallisuushavainnot ovat lisääntyneet ja puuttumiskynnys epäkohtiin madaltunut. Tekemällä oikeita asioita tapaturmien määräkin vähenee.
Kuopion tulevan oikeustalon peruskorjaus- ja muuntorakennustyömaan vastaava mestari Timo Soininen kertoo, että työntekijöidenkin edustus, lähinnä työsuojeluvaltuutettu, pyritään saamaan aina kierrokselle. Hänen mukaansa kierros ja turvallisuuspalaveri eivät kuormita liikaa tiukkoja päiväohjelmia. Hyvää on ulkopuolisena työmaata tarkkailevan turvallisuuden yhteyshenkilön mukanaolo.
– Työmaakierroksista ja turvallisuuspalavereista on tullut normaaliin työntekoon kuuluva, tehokkaasti hoidettu rutiini. Motivaatio pysyy korkealla, kun kierrokset ja viikkopalaverit tuottavat uusia turvallisuushavaintoja sekä hyviä ideoita ja käytäntöjä. Talven lähestyessä esimerkiksi valaistus ja liukkaudentorjunta ovat ajankohtaisia. Kulkuteiden ja muunkin työympäristön turvallisuus on ympärivuotinen tarkkailukohde. Peruskorjaus- ja muuntorakentamistyömailla ovat turvallisuushaasteet uudisrakennustyömaita suuremmat, kertoo Soininen.
Oikeustalotyömaan turvallisuuspäällikkö Pekka Lyytinen vahvistaa Soinisen näkemyksiä toteamalla, että uuden käytännön myötä turvallisuustilanne ja järjestys on kohentunut entisestään.
– Uusi asia on otettu työnjohdossa ja työntekijätasollakin hyvin vastaan eikä sitä koeta kyttäämisenä ja pikkutarkkana syynäämisenä. Jokainen rakennusalalla pidempään ollut tietää, että työmaiden turvallisuus ja järjestys ovat kohentuneet valtavasti kymmenessä vuodessa. Se on kaikkien etu.
Lyytinen ja Soininen mainitsevat, että työntekijöitä palkitaan esimerkiksi lounaalla, jos tapaturmia ei ole sattunut 50 päivän aikana. Yksittäisistä merkittävistä työmaan turvallisuushavainnoistakin voidaan palkita. ”Porkkanat” vaikuttavat kannustavasti työntekijöiden turvallisuushavaintoihin.
Aukoton turvallisuusverkosto ja -ketju konsernijohdosta työmaille
YIT Itä-Suomen erikoisrakentamisen tuotantopäällikkö Jari Huttunen katsoo, että työturvallisuusasiat on systemaattisesti johdettu ja koordinoitu konsernitasolta alueille ja yksittäisille työmaille. Varsinaisen työsuojeluorganisaation lisäksi vastuuta on porrastettu monelle esihenkilötasolle. Näin syntyy aukoton turvallisuusverkosto ja -ketju.
– Turvatiimi on keskeinen valtakunnallinen tuki turvallisuuden kehittämisessä. Alueilla ovat päävastuullisia turvallisuus- ja kehityspäälliköt sekä alueelliset työsuojelupäälliköt ja viime kädessä aluejohtaja. Työmailla työturvallisuusasiat kuuluvat niin työpäällikön, vastaavan mestarin kuin muunkin työnjohdon sekä työsuojeluvaltuutetun perustyönkuvaan. Käytännössä työturvallisuuteen ja työmaan järjestykseen on suuri vaikutus myös työntekijöiden toiminnalla.
– YIT:n oma väki on hyvin motivoitunut, koulutettu ja ohjeistettu työturvallisuusasioihin. Haasteena on aliurakoitsijoiden sekä työmaiden satunnaisten kävijöiden kuten tavarantoimittajien saaminen yhteispeliin. Aikaa myöten siinä onnistutaan johdonmukaisella ja tinkimättömällä toiminnalla, toteaa Huttunen.
Uusia työmaakierroksia ja turvallisuuden etäpalavereita hän pitää onnistuneina. Ne täydentävät hyvin TR-mittauksia, AVIn tarkastuksia sekä jokaisen velvollisuutena olevia turvallisuushavaintoja.
– Uutta käytäntöä kannattaa ilman muuta jatkaa. Työturvallisuutta ei ole koskaan liikaa. Nollaa tapaturmaa kohti kannattaa jatkuvasti ponnistella. Uudet ja erilaiset työmaat ovat joka kerta uusi haaste työturvallisuudelle, tähdentää Jari Huttunen.
Teksti: Ilpo Lommi
