Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen rakentamislaiksi, vaikka sen sisältö ja valmistelu ovat olleet kiistanalaisia. Rakennusteollisuus RT:n mielestä lain tavoitteet esimerkiksi päästöjen vähentämisestä ja digitalisaation edistämisestä ovat kannatettavia, mutta lain sisältämien keinojen oikeansuuntaisuudesta ei ole mitään varmuutta.
Rakentamislain ohella hallitus on viemässä eteenpäin suurta määrää siihen liittyviä liitelakeja, kuten lakia rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lakien pohjalta on tulossa useita asetuksia, joissa määritetään tarkemmin sääntelyn varsinainen sisältö. Näitä vasta valmistellaan ministeriössä, vaikka lakikokonaisuuden on tarkoitus tulla voimaan jo runsaan vuoden kuluttua, 1. tammikuuta 2024.
Rakentamislaki asetuksineen ohjaa hyvin olennaisilla tavoilla rakentamishankkeiden toteuttamista. Sillä on erittäin pitkävaikutteisia seurauksia muun muassa siihen, saadaanko rakentamisen hiilijalanjälkeä pienennettyä tehokkaasti ja ilman että vaarannetaan ratkaisujen toimivuutta tai kestävyyttä.
Lain perusteella rakentamislupaa haettaessa on jatkossa esitettävä ilmastoselvitys, josta tullaan säätämään asetuksella vähähiilisyyden arviointimenetelmästä. Rakennusteollisuus RT:n teettämien selvitysten mukaan arviointimenetelmän laskentamalliin sisältyy huomattavia epävarmuustekijöitä eikä rakennustyyppikohtaisia hiilijalanjäljen raja-arvoja kyetä mitenkään luotettavasti määrittämään.
Vastaavasti rakentamisen digitalisaatiota halutaan edistää lailla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ). Sen pohjalta annetaan asetus siitä, mitä tietoja kaavoista ja rakentamisluvasta tulee viedä uuteen julkiseen tietojärjestelmään. RYTJ-laissa on ristiriitoja itse rakentamislain kanssa, ja se on tavoitteiltaan muutenkin vaikeaselkoinen.
”Säädösten sisältö on vielä pitkälti hämärän peitossa. Tähän mennessä esitetyissä luonnoksissa on ollut useita ongelmia ja ristiriitaisuuksia eikä säädöksistä ole tehty riittäviä vaikutusarviointeja. Riskinä on, että hyvät tavoitteet kääntyvät itseään vastaan”, sanoo johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.
”Voi vain kysyä, onko järkevää viedä tänä syksynä maaliin lakiesitystä, joka on hätäisesti valmisteltu, sisältää useita epäselvyyksiä ja on vaikutuksiltaan rakentamiseen näin merkittävä.”
Alun perin kyse oli maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta, joka kuitenkin typistyi viime keväänä pelkäksi uudeksi rakentamislaiksi. Alueiden käytön osalta laki säilyy toistaiseksi ennallaan. Linjamuutos oli niin merkittävä eikä eri tahojen siihen mennessä esittämiä kantoja ollut otettu kunnolla huomioon, että Rakennusteollisuus RT ja lukuisat muut sidosryhmät vaativat uutta lausuntokierrosta. Sitä ei kuitenkaan järjestetty, vaikka myös lainsäädännön arviointineuvosto katsoi, että uusi lausuntokierros olisi voinut olla aiheellinen.
”Erityisesti nyt, kun rakentamista hidastavat moninaiset kitkatekijät, olisi pitänyt pitää kiinni uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista sujuvoittaa kaavoitusta ja luvitusta. Tarve uudistaa rakennettua ympäristöä joustavasti ja nopeasti sekä viedä läpi vihreää siirtymää on vieläkin suurempi kuin uudistusta aikanaan aloitettaessa osattiin edes ennakoida”, Anu Kärkkäinen toteaa.
Lisätietoja
Aleksi Randell, toimitusjohtaja
Puh. 09 1299 201
aleksi.randell(@)rakennusteollisuus.fi
Anu Kärkkäinen, johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
Puh. 050 337 6699
anu.karkkainen(@)rakennusteollisuus.fi
Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja
Puh. 040 587 2642
merja.vuoripuro(@)rakennusteollisuus.fi
