Joensuulaisen Miika Sunikan tie rakennusalan toisen sukupolven moniyrittäjäksi on mielenkiintoinen tarina siitä, miten voi menestyä hieman alan tavanomaisuudesta poikkeavillakin tavoilla.
Kuva: Sami Lamberg / Kapina Oy
Tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa opiskellut Sunikka ei lähtenyt heti rakennusalalle eikä yrittäjäksikään, vaikka hänen isänsä ja äitinsä työskentelivät rakennusalan yrityksessään.
– Olin useita vuosia palkkatöissä Etelä-Suomessa parissa yrityksessä muun muassa liiketoiminnan kehittäjänä. 2000-luvun lopun häämöttäessä aloin kuitenkin suunnitella paluuta kotiseudulle Joensuuhun ja yrittäjyyden kokeilemista. Se onnistui vuonna 2008 helpoimmin sukupolvenvaihdoksella isän yritykseen, Timanttimiehet Oy:hyn, kun ei tarvinnut aloittaa kaikkea alusta ja asiakaskanta sekä henkilöstö olivat valmiina. Isäkin jäi joksikin aikaa taustatueksi, kertoo Miika Sunikka yrittäjyytensä alkuvaiheista.
Nykyisin hän omistaa neljä yritystä, jotka muodostavat hallinnollisen konsernin. Siihen kuuluvat Timanttimiehet Oy:n lisäksi Rakennusliike Joen Talo Oy, Joensuun Sähköinsto Oy ja Joensuun LVIS-Konsultit Oy. Ne ovat tulleet 13-14 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävään ja 85 henkilöä työllistävään yhtiöryppääseen yritysostoilla. Toiminta-alueena on edelleen pääosin Joensuun seutu muutamia Etelä-Suomeen tehtyjä putkiurakointeja lukuun ottamatta.
Rakentamisen ketjua pidemmäksi omassa yritysryppäässä
Sunikan mukaan strateginen ratkaisu on ollut hankkia rakennusliikkeen yhteyteen LVIS-talotekniikan operatiiviseen toteutukseen ja suunnitteluun pystyviä yrityksiä kokonaisvaltaisemman palvelukonseptin ja projektihallinnan kehittämiseksi. Samalla on tullut laaja-alaisemmin toiminnallisia ja taloudellisia perustuksia tiukasti kilpailluille markkinoille. Omasta toimintaketjusta on hyötyä tarjouslaskennassa ja tarjousten teossa sekä aikataulujen ja materiaalivirtojen hallinnassa.
Kuva: Esko Jalkanen, LVIS-konsulttien tekninen johtaja ja Miika Sunikka
Miika Sunikka kuuluu yritysjohtajiin, joka osaa ja haluaa delegoida töitä alaisilleen eikä tyrkytä näppejään ja näkemyksiään kaikkeen.
– Jokaisessa neljässä yrityksessäni on osaavaa työnjohtoa ja henkilöstöä. Minun ei tarvitse eikä pidäkään sotkeutua yksittäisiin asioihin. Tehtäväni on pitää lankoja käsissä, hallita kokonaisuutta, johtaa ja koordinoida kokonaisnäkemyksellä yritysrypästä sekä viitoittaa tulevia strategioita. Rakennusala on tullut vuosien mittaan syvällisesti tutuksi, mutta tuotantotalouden ja liiketalouden opinnoista sekä työkokemuksesta on myös ollut hyötyä.
Hyvän tekijät -brändillä laadun arvostusta ylöspäin
Sunikka on lanseerannut yritysryppäälleen Hyvän tekijät -markkinointibrändin. Sillä hän haluaa korostaa ja hieman provosoidakin rakennusalalle laadukkaan ja hyvän jäljen kulttuuria. Yritysrypäs keskittyy Sunikan mukaan vaativaan korjaus- ja muutosrakentamiseen asiakkaiden ollessa valtaosin julkishallintoa, asunto-osakeyhtiöitä, teollisuutta ja muuta yritystoimintaa. Jonkin verran on uudisrakentamistakin.
Kuva: Keijo Kovapohja, Joensuun Sähköinston toimitusjohtaja ja Miika Sunikka
Erikoisosaamisena Miika Sunikka mainitsee puu- ja hirsitalojen peruskorjaamisen. Siitä yritys on saanut mainetta ja tunnettuutta Joensuussa muun muassa kortteli 48:n taitavassa kunnostamisessa. Puutalojen ystävät ja suojelijat saattavat pitää Sunikan yritysrypästä tämän johdosta myös periaatteellisena hyväntekijänä. Sunikalla ei ole tällaista imagoa vastaan mitään, koska pitää itsekin puusta sympaattisena ja ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina kohteissa, joihin se teknisesti ja taloudellisesti sopii.
– On hienoa nähdä, miten vanhat perinteiset puutalot saavat uuden elämän ja pääsevät taas hyötykäyttöön nykyaikaisella talotekniikalla varustettuina.
Rakennusalankin sopeuduttava muutoksiin
Miika Sunikka ei ole optimistisena järin huolissaan talonrakennusalan nykytilanteesta, vaikka siinä on paljon ja monenlaisia haasteita sekä epävarmuustekijöitä eikä tulevaisuutta voi visioida luotettavasti kauas.
– Viime kevät oli minusta vielä nykytilannetta huolestuttavampi, kun rakennusmateriaalien hinnat nousivat ja saatavuuskin heikkeni äkkiarvaamatta rajusti. Lisäksi koronapandemia jatkui kolmannelle vuodelle. Nyt nämä vitsaukset ovat jonkin verran hellittäneet, mutta toki tilalle on tullut energiakriisi, korkojen nousu ja maailmanpolitiikan sekä -talouden huolet. En silti näe tuomionpäivän merkkejä rakennusalalle. Kyllä tästäkin useimmat selviävät fiksuilla ratkaisuilla ja kaukokatseisella riskien hallinnalla.
– Rakentamista ja korjaamista sekä rakennusten muutoksia uusiin tarkoituksiin tarvitaan aina suhdanteiden ja toimintaympäristöjen vaihteluista huolimatta. Energiatehokkuuden ja kestävän ympäristön vaatimukset sekä niistä johtuvat normistomuutokset luovat uusia mahdollisuuksia. Meidän yrittäjien on vain sopeuduttava muutoksiin.
Sunikka muistuttaa, että rakennusala eli monta vuotta vahvassa korkeasuhdanteessa. Nyt siitä tullaan alaspäin ehkä entisaikojen normaalitasolle, mutta tuskin ala tyystin hiljenee tai ajautuu vapaaseen pudotukseen. Kilpailukyvyn toiminnalliseen ja taloudelliseen turvaamiseen kannattaa kiinnittää yrityksissä huomiota ja kehittää osaamista. Siinä on ammattitaitoisella ja sitoutuneella henkilöstöllä keskeinen merkitys.
Perhe on ykkönen – vapaa-ajalla vesillä ja ilmassa
Pitkiä työpäiviä ja -viikkoja tekevä 47-vuotias yrittäjä tähdentää, että omasta hyvinvoinnista ja elämän tärkeimmästä taustasta eli perheestä on pidettävä hyvää huolta ja panostettava niihin tarpeeksi aikaa sekä huomiota.
– Puoliso ja 11-vuotiaat kaksoispojat ovat ykkösasia. Vapaa-aikaa jää kuitenkin myös veneily- ja ilmailuharrastukseen sekä lähinnä talvisin matkailuun. Niissä pystyn irtautumaan yrittäjän työstä. Välillä tosin syntyy veneen tai lentokoneen ohjaksissa hyviä ideoita työelämäänkin.
Teksti: Ilpo Lommi
Kuvat: Sami Lamberg / Kapina Oy
