Talonrakennusyrityksiä askarruttaa uuden osaavan työvoiman saanti alalle rakentajien ikääntyessä. Ulkomainen työvoima ei kata etenkään Itä-Suomessa tulevaa työvoimatarvetta. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden yhteishakunäkymät viime vuosilta antavat kuitenkin toiveita, että rakentajat eivät lopu Itä-Suomessa.
Rakennusala kiinnostaa takavuosia paremmin ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa pyrkiviä poikia sekä aikuisopiskelijoita. Lisäkiinnostus ei silti olisi pahitteeksi.
Koulutukseen on tullut yhteishauissa paremmin nuoria kuin 2010-luvun puolivälissä. Myös jatkuvassa haussa on aikuisopiskelijoita kohtalaisesti eikä opetusryhmiä jää monia käynnistymättä. Toisaalta opiskelijoiden ylitarjontaakaan ei ole lukuun ottamatta sähkö- ja automaatiolinjoja. Kiinnostuksessa on eroja rakentamiseen liittyvien opintolinjojen välillä.
Rakennusteollisuuden koulutuskeskus Ratekon projektipäällikkö Janne Suntion mukaan vuonna 2021 hakeutuminen ammatilliselle toiselle asteelle kasvoi oppivelvollisuuden laajentamisen myötä.
– Sitä kohdentui rakennusalallekin ja etenkin pintakäsittelyyn, jonka suosio on viime vuosina elpynyt. Talotekniikassa on tilanne päinvastainen. Rakennusalan perustutkinnon suosio on aaltoillut, mutta se on taas nousussa. Tänä keväänä hakutilanne näyttää tasaantuvan ja pysyvän kohtalaisena. Rakentamisen hyvät suhdanteet ja työnäkymät sekä kilpailukykyinen ansiotaso tukevat suosiota. Rakentaminen myös kiinnostaa enemmän kuin vaikkapa kone- ja metalliala.
– Rakennusala on TAT:n tuoreessa valtakunnallisessa ”Kun koulu loppuu” -tutkimuksessa jopa kakkosena poikien kiinnostuksessa ammatilliseen opiskeluun. Vuonna 2014 se oli viidentenä ja 2010-luvun alussa ei mahtunut edes TOP 10 -listalle. Tytöillä rakennusala on yhä häntäpäässä. Ammatin vaihto rakennusalalle on korostunut 30–35-vuotiailla. Tuossa elämänvaiheessa ymmärretään, että rakennusala tarjoaa mielekkään työn sekä ansiotason, totesi Suntio.
Miten on Itä-Suomen ammattiopistoissa?
Savon ammattiopiston rakennusalan perustutkintoon oli ensisijaisia hakijoita 44, ja Varkaudessa seitsemän aloituspaikkojen ollessa 60 ja 30. Koulutuspäällikkö Ari Kilpeläisen mukaan yhteishausta ja jatkuvasta hausta tulee lisää opiskelijoita niin, että Varkaudessakin käynnistyy yksi ryhmä. Siilinjärven Toivalassa toimivaan talotekniikan perustutkintoon oli 33 ensisijaista hakijaa 38 oppilaspaikkaan. Vuonna 2021 ensisijaisia hakijoita oli 28.
– Hurjin ylikysyntä on sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon, sillä sen 40 oppilaspaikalle haki ensisijaisesti peräti 112 nuorta. Myös pintakäsittelyalan perustutkintoon Toivalassa oli 36 ensisijaista hakijaa, kun aloituspaikkoja on 20. Viime vuonna ensisijaisia hakijoita oli 27 ja edellisvuonna 15, joten pintakäsittelyala kiinnostaa nuoria kasvavasti.
Talonrakennusalan perustutkinnon ensisijaisten hakijoiden määrä on pysynyt Kilpeläisen mukaan viisi vuotta melko samana 40-50:n välillä ja parempana kuin kymmenkunta vuotta sitten. Jatkuvasta hausta löytyy opiskelijoita niin, että todennäköisesti kaikki ryhmät täyttyvät.
– Rakennusala pärjäsi kokonaisuutena varsin hyvin muihin opintolinjoihin nähden yhteishaussa. Monella alalla ei ensisijaisia hakijoita ollut puoltakaan opiskelijakiintiöistä. Talotekniikankin suosio on virkistynyt. Ongelmana on kylmätekniikan koulutus, kun sinne ei tahdo löytyä opettajiakaan. Opiskelijoista olisi tarvetta mm. ilmalämpöpumppujen asentajapulan vuoksi, kertoo Kilpeläinen.
Pohjois-Karjalan Riveria-ammattiopiston yhteishakutulokset ovat samansuuntaisia. Koulutuspäällikkö Aki Hankilanojan mukaan talonrakennusalan perustutkinnon 52 opiskelupaikkaan Joensuussa oli ensisijaisia hakijoita 47. Nurmeksessa 12 opiskelijan kiintiö täyttyi kokonaan ja Kiteellä meni jopa yli, kun 12 aloituspaikkaan oli 17 hakijaa. Nurmeksessa jäätiin puoliväliin kuudella hakijalla.
Talotekniikan 40 opiskelupaikkaan haki ensisijaisesti 36 nuorta sekä sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon 40 paikkaan 86 eli yli kaksinkertaisesti. Maanrakennuskonekuljettajan 20 opiskelijan kiintiöön oli hakijoita kaksinkertaisesti.
– 2010-luvun lopulla rakennusalan suosio hieman notkahti, mutta se on kääntynyt taas nousuun. Rakennusala on yksi vetovoimaisimmista Pohjois-Karjalan ammatillisessa koulutuksessa pojilla. Eniten on opiskelijavajetta kone- ja metallialalla. Haastetta on opintojen keskeytymisessä, ikäluokkien pienentymisessä ja poismuuttoliikkeessä. Valmistuneita opiskelijoita karkaa maakunnasta muualle, muistuttaa Hankilanoja kehuen parantunutta oppisopimusten suosiota.
Etelä-Savon ammattiopisto Esedu kouluttaa rakentajia Mikkelissä ja Pieksämäellä sekä Itä-Savon ammattiopisto Samiedu Savonlinnassa. Esedun koulutuspäällikkö Pekka Oravan mukaan rakentamisen perustutkinnon 24 opiskelupaikkaan pyrki yhteishaussa yhtä monta nuorta.
– Talotekniikan 20 paikan kiintiö sai 16 ja pintakäsittelyn 10:n kiintiö puolenkymmentä ensisijaista hakijaa. Sähkö- ja automaatiolinjalla hakijoita oli hiukan 20:n kiintiötä enemmän. Kokonaisuutena yhteishaun tulos oli Mikkelissä varsin tasapainoinen. Jatkuvasta hausta voidaan opiskelijaryhmiä täydentää noin 20 aikuisopiskelijalla. Pieksämäellä rakentamisen perustutkinnon 20 paikkaa haki kahdeksan nuorta, mutta jatkuva haku täydentää ryhmää.
Itä-Savon ammattiopisto Samiedun tiimipäällikkö Anne Taiponen kertoo, että yhteishaun hakijamäärä laski hieman edellisvuodesta.
– Ensisijaiset hakijat vähenivät eniten rakennusalan ja pintakäsittelyalan perustutkinnoissa, mutta molemmissa jatkuvan haun opiskelijamäärä on pysynyt ennallaan viime vuoteen verrattuna. Muissa rakennusklusterin tutkinnoissa yhteishaun hakijamäärät pysyivät kutakuinkin samoina.
Sähkö- ja automaatioalan perustutkintoon tuli yhteishaussa 25:n kiintiötä vastaava hakijamäärä. Rakentamisen perustutkinnon 20 paikkaan haki viisi opiskelijaa, kun vuosi sitten heitä oli 19. Talotekniikan perustutkinnon 20 paikkaa haki seitsemän ja pintakäsittelyn 15 paikkaa kolme opiskelijaa.
– Ammattiopisto Samiedussa yhteishaun kautta tulevien nuorten osuus on noin 20 prosenttia kokonaisopiskelijamäärästä väestön ikäjakaumasta ja nuorten ikäluokkien pienenemisestä johtuen. Jatkuvasta hausta on tullut ylivoimaisesti pääasiallinen hakeutumiskanava Samieduun. Viime vuonna jatkuvasta hausta Samieduun tuli yli 1 300 opiskelijaa, muistuttaa Taiponen.
Oppisopimuksista merkittävä apu
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen pitää myönteisenä oppisopimuskäytännön yleistymistä. Myös ammattiopistojen koulutuspäälliköt kehuvat samaa.
– Oppisopimukset ovat tulleet opiskelijoiden ja työnantajien suosioon uusiutumisensa myötä. Esimerkiksi Savon ammattiopistolla oli 29.3.2022 puolet kaikista rakennusalan perustutkintoa suorittavista oppisopimuksella yrityksessä. Muutenkin palkallinen harjoittelu pyritään tekemään oppisopimuksella osana normaalia perustutkintoa. Yrityksissä löytyy hyvin työelämästä oppimisen paikkoja sekä kesätöitä. Ennemminkin on pulaa opiskelijoista, kertoo Anttonen.
Hänen mukaansa olisi toivottavaa, että rakentamiseen liittyville opintolinjoille hakisi tasaisesti ja enemmän opiskelijoita. Nyt painotus näyttää olevan sähkö- ja automaatiotekniikassa. Kaikille osaaville ammattilaisille on tarvetta rakennusalalla. Suurempi hakijamäärä voisi vaikuttaa opiskelijoiden sitoutumiseen positiivisesti.
Merkittävänä haasteena Anttosen ja koulutuspäälliköiden mukaan on opintojen keskeytymiset etenkin nuoremmilla. Aikuisopiskelijoilla ilmiö ei ole yhtä yleinen. Rakennusala ei poikkea tässä asiassa juurikaan muihin opiskelualoihin verrattuna.
Opiskelijakiintiöt melko kohdillaan – yritysaktiivisuudelle kiitosta
Talonrakennusteollisuus ry:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen on esittänyt, että rakennusalan osaajapulan helpottamiseksi tulisi lisätä koulutusmääriä etenkin ammattikorkeakouluissa ja varmistettava niille riittävä rahoitus. Koulutus tarvitsisi myös lisää joustavuutta, jotta alueellisiin työvoimatarpeisiin voidaan vastata nopeammin.
Itä-Suomen ammatillisten oppilaitosten koulutuspäälliköt katsovat, että nykyikäluokkien koon huomioon ottaen ei ole paineita koulutuskiintiöiden kasvattamiseen. Joillakin erikoisaloilla siihen voi olla alueellista joustotarvetta.
Rakennusalan yritysten aktiivisuus oppilaitoksiin päin saa heiltä kiitosta opiskelijoiden oppisopimus- ja työharjoittelupaikkojen sekä opettajayhteistyön osalta.
Teksti: Ilpo Lommi, kuvat: Janne Suntio
