Kiertoreissu jäseniin paljastaa, mitä kuuluu infrayrittäjän arkeen. Kari Muhonen vieraili joulun alla Länsi-Suomen yrittäjien luona.
Tmi Janne Laamanen
Liikevaihto: 0,4 milj. € | Henkilöstöä: omistajan lisäksi kesäisin 1–2 henkilöä
Toimialat: ratatyöt, talvihoito
”Olen tehnyt yrittäjänä infrahommia 20 vuotta. Teen lähinnä tuntitöitä ja vain vähän urakoita”, toimitusjohtaja Janne Laamanen kertoo infrahistoriastaan.
”Ratahommissa asiakkaina ovat isot rataurakoitsijat kuten Destia Rail ja GRK Rail sekä lähes kaikki muutkin ratatöitä tekevät yritykset. Salon kaupungille minulla on talvihoidon tuntihintasopimus viideksi vuodeksi.”
Janne nostaa esiin alan haasteina tilaajien tarjouspyyntöasiakirjat, joissa olisi parantamisen varaa.
”Lisäksi vaatimukset ovat usein liian kovia”, lisää Janne.
Muitakin haasteita on, kuten osaajapula varsinkin ratapuolella.
”Esimerkiksi hyvät työnjohtajat ovat kiven alla. Nuorilta työnjohtajilta hoituvat yleensä paperihommat mutta työn tekemisessä ja osaamisessa on vielä parantamisen varaa. Osaavia nuoria löytyy mutta ei tarpeeksi”, tähdentää Laamanen.
Janne näkee ratkaisuna yritysten panostamisen henkilöstöasioihin.
”Työpariajattelu ja mestari-kisälli-malli uudestaan käyttöön. ”
Kaluston osalta harmaita hiuksia tuo Väyläviraston kiskopyöräkaivinkoneiden uudet vaatimukset.
”Turvallisuuteen vedotaan, vaikka onnettomuudet eivät johdu koneista.”
Janne Laamanen on ollut neljä vuotta INFRA Länsi-Suomen hallituksessa. Hän on mukana myös kunnossapitojaostossa.
”Tärkeää INFRAn jäsenyydessä on verkostoituminen ja yhdessä virkistäytyminen. Jos tulee ongelma, soitan Länsi-Suomen toiminnanjohtajalle Annevirran Jukalle, ja homma hoituu”, Janne kertoo.
”Irti työarjesta pääsen museoautoharrastuksen parissa ja varsinkin kokoontumisajot ovat rentouttavia. Ennen koronaa kävin myös kaupunkilomilla Euroopassa.”
Kaivuuliike Kummala & Kumpp. Oy
Liikevaihto: noin 3 milj. € | Henkilöstöä: 15
Toimialat: pohjarakentaminen, konepalvelut, soran, murskeen ja mullan myynti, kuljetuspalvelut
Lietolaisen Kaivuuliike Kummalan liikevaihdosta kaksikolmasosaa tulee rakennusliikkeiltä, esimerkiksi Peabilta ja YIT:ltä, ja loput muilta, kuten taloyhtiöiltä, infraurakoitsijoilta ja kuntasektorilta.
”Urakointia on 75 prosenttia liikevaihdostamme ja 25 prosenttia teemme tuntitöinä”, kolmannen polven yrittäjä Samu Kummala kertoo.
Yrityksessä on parhaillaan käynnissä sisäinen kehittämisprojekti aiheena Lean ja henkilöstön itseohjautuvuus.
”Tarkoituksena on virheiden vähentäminen ja laatuun panostaminen kannattavuus painopisteenä. Tehdään asiat kerralla kuntoon”, selventää Samu.
Jäsenpalveluista yrityksessä hyödynnetään ensisijaisesti tes- ja yse-neuvontaa, lomakkeita ja mallipohjia muun muassa sopimuksiin ja perehdyttämiseen liittyen.
”Verkostoituminen on lisäksi tärkeää”, lisää Samu Kummala.
INFRAn valtakunnallinen vaikuttaminen esimerkiksi määrärahoihin saa Samulta kiitosta.
”Yleisesti olen ollut tyytyväinen jäsenpalveluihin. Ihmiset saa kiinni ja vastaukset tulevat nopeasti.”
Samu Kummala nostaa esiin osaajapulan ja työmarkkinaedunvalvonnan, joihin tulee lisäksi panostaa vahvasti.
”Rentoudun erityisesti veneilemällä, matkustelemalla ja lukemalla sekä golfin parissa. Lisäksi pieni tytär vie ajatukset pois työasioista.”
Turun Siirtomurske Oy
Liikevaihto: noin 10 milj. € | Henkilöstöä: 40–45
Toimialat: paalutustyöt, pohja- ja perustustyöt, tien- ja kadunrakentaminen, tukiseinä- ja ankkurointityöt, vesi- ja viemäröintityöt
Turun Siirtomurskeen suurimmat asiakkaat ovat talopuolen rakennusliikkeet ja julkiset hankkijat.
”Meidän tavoitteenamme on säilyttää nykyinen liikevaihtotaso”, työnjohtaja ja osaomistaja Keijo Montonen kertoo.
Myös Montonen kritisoi tilaajien liian kovia referenssivaatimuksia ja lyhyitä voimassaoloaikoja.
”Kehitettävää olisi lisäksi perehdyttämisen yhdenmukaistamisessa rakennustyömaalla. Pitäisi olla vain yksi yleisperehdytys ja yksi työmaakohtainen perehdytys”, Keijo toteaa.
Turkulaisen Turun Siirtomurskeen sisäisessä kehittämisessä panostetaan toiminnan järkevöittämiseen, työn tehostamiseen, henkilöstöön, siirtymiseen sähköisiin järjestelmiin ja mittapuolen kehittämiseen.
”Pyrimme tulevaisuudessa siihen, että meillä on 3D-ohjausjärjestelmät käytössä ja mallit teemme itse”, Keijo Montonen täsmentää.
INFRAn jäsenpalveluista yrityksessä käytetään lakipalveluita etenkin tes- ja henkilöstöasioissa, valmiita lomakkeita ja mallipohjia. INFRAn lähettämät tiedotteet luetaan tarkkaan ja erilaisissa tilaisuuksia käydään verkostoitumassa.
”Olen ollut Länsi-Suomen hallituksessa viitisen vuotta, ja ensi vuonna olen varapuheenjohtaja. Lisäksi olen INFRAn edustajiston jäsen. Yhdessä tekeminen ja kontaktit ovat tärkeitä. Näin voimme vaikuttaa esimerkiksi tilaajiin.”
Keijo Montonen rentoutuu urheilemalla, mökkeilemällä ja reissaamalla.
