Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin työturvallisuusviikon webinaarissa 28.10. otettiin tinkimätön kanta työturvallisuuden puolesta. Webinaarin avannut piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen korosti, että turvattoman työn keskeyttäminen ja tilanteen viipymätön korjauttaminen rakennustyömailla on välittämistä. Turvattomuuteen ja riskeihin puuttuminen ei ole vain työnjohdon vastuulla vaan siihen pitää jokaisen kiinnittää huomiota ja reagoida aktiivisesti tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi.
Toimintaympäristöiltään haasteelliset ja muuttuvat rakennustyömaat ovat edelleen riskialttiimpien työpaikkojen kärkeä, minkä vuoksi niiden työturvallisuutta on kehitettävä ja vaalittava jatkuvasti.
Skanskan HSE-päälikkö, turvallisuusasiantuntija Matti Eronen säesti Kimmo Anttosen ”madonlukuja” toteamalla, että työskennellään turvallisesti tai ei ollenkaan. Hänen mukaansa työturvallisuutta on kohennettava ”porkkanoilla” eli hyvistä havainnoista ja toimenpiteistä palkitsemalla mutta myös sanktioimalla, jollei korjaavia toimenpiteitä tehdä.
– Skanska on ottanut aliurakkasopimuksissaan rahalliset sanktiot käyttöön työturvallisuuspykälissä. Lisäksi työntekijä voidaan lähettää kotiin kesken työpäivän, jollei työturvallisuutta noudateta. Siihenkin on ikävästi jouduttu, totesi Eronen.
Työtapaturmatilastoissa heikennystä tänä vuonna
Tiukkaa linjaa työturvallisuuden kohentamiseksi perustelevat Kimmo Anttosen mukaan kuluvan vuoden huolestuttavat tapaturmatilastot ja ennakkotulostiedot lokakuun lopussa päättyneestä työturvallisuuskilpailusta. Talonrakennusalalla on tänä vuonna menehtynyt työtapaturmissa kolme henkilöä – toki muualla kuin Itä-Suomessa – ja tapaturmataajuuden suhdeluku on lähtenut nousuun monen suotuisan vuoden jälkeen.
– Heikentynyttä trendiä ei voi laittaa koronaviruksen piikkiin vaan syinä lienevät kiihtynyt rakentaminen ja asenteiden höltyminen. Työturvallisuuden parantamiseksi on toimittava jatkuvasti ja suunnitelmallisesti työmailla. Se on asia, joka ei tule kerralla kuntoon, muistutti Anttonen.
Uudis- ja peruskorjauskohteiden säänsuojaus huputuksella on Suomen yhä kosteammissa syksyissä ja talvissa enemmän kuin suotavaa, jopa välttämätöntä. Se edistää myös työturvallisuutta.
Liikkumisesta työmailla eniten tapaturmia
Matti Erosen mukaan eniten työtapaturmia syntyy liikkumisesta rakennustyömailla. Turmat ovat muun muassa liukastumisia, kompastumisia, putoamisia ja kaatumisia.
– Vammat eivät aina ole vakavia, mutta työpäivämenetyksiä syntyy niistä silti liikaa ja turhan takia, kun haaverit olisivat estettävissä huolellisemmalla liikkumisella, paremmilla työ- ja suojavarusteilla sekä siistimällä työmaaympäristöä. Putoamissuojausvaljaita on käytettävä aina kun se on mahdollista. Portaiden, tikkaiden ja turvakaiteiden on oltava kunnossa. Kaikenlaiset liikkumisen esteet ja haitat pitää poistaa kulkuväyliltä. Talven tullen on liukkautta torjuttava suunnitelmallisesti.
– Työvaiheista on nostoturvallisuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota, koska kyseessä ovat yleensä painavat elementit ja muut rakennusmateriaalit, jotka voivat aiheuttaa vakavia vahinkoja, totesi Eronen. Hän huomautti, että turvallisuus lisää myös työn tuottavuutta, laatua ja parantaa työilmapiiriä sekä yleistä hyvinvointia, joten se on työnantajankin etu.
Työturvallisuus on tärkeää niin valubetonin kuin valmiiden rakennuselementtien siirtämisessä rakennustyömailla.
Työturvallisuus vaikuttaa imagoon ja houkuttavuuteen
Kyse on Erosen ja Anttosen mukaan myös tärkeästä rakennusalan imagoon ja houkuttavuuteen olennaisesti vaikuttavasta asiasta. Jos tai kun rakentamista pidetään yhtenä turvattomammista aloista, se ei ole omiin houkuttelemaan nuoria töihin. Rakennusala kärsii parhaillaankin pahasta osaavan työvoiman pulasta.
Työturvallisuuswebinaarin paneelikeskustelussa ruodittiin keinoja, miten rakennustyömaalta päästään aina terveenä kotiin.
Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Arto Liukkkonen totesi, että 15 viime vuoden aikana työturvallisuus on rakennustyömailla kohentunut merkittävästi, mutta parantamista löytyy silti monessa asiassa. Niistä esimerkkeinä hän mainitsi, pölyltä suojautumisen, sahojen teräsuojat, A-tikkaiden tuennat, henkilönostimien käytön ja sosiaalitilat.
Rakennusliiton aluetoimitsija Kimmo Hirvonen muistutti työsuojeluvaltuutetun tärkeästä roolista eli että hänelle annetaan toimivaltaa ja -mahdollisuuksia. Toisaalta työsuojeluvaltuutetuiksi on valittava motivoituneita, aloitteellisia ja aktiivisia henkilöitä, jotka puuttuvat rohkeasti epäkohtiin.
Matti Erosen mukaan työturvallisuusasioita on pidettävä esillä työmailla muulloinkin kuin perehdytyksissä, esimerkiksi aina viikkopalavereissa.
– Työntekijät ja työmaajohto on sitoutettava työturvallisuusmääräyksiin ja suunnitelmiin. Ajoittain on hyvä pitää työpaikkakohtaisia työturvallisuusriihiä, joissa puidaan kriittisiä työvaiheita ja epäkohtia. Niistä on jokainen velvollinen tekemään ja välittämään eteenpäin turvallisuushavaintoja. Asenne ja ilmapiiri ratkaisevat lopulta työturvallisuudessa onnistumisen – asianmukaisia suoja- ja turvavälineitä toki unohtamatta.
Kuopion TTHA:n käyttöä ja kehittämistä kohennettava
Webinaarissa nousi esiin Pelastusopiston Kuopion Korvaharjussa ylläpitämän Työturvallisuuden harjoitusalueen (TTHA) tilanne. Pian viisi vuotta toimineen TTHA:n käyttömääriä ja kehittämistä saisi sen yrityskoordinaattori Petteri Ervastin mukaan lisätä. Koronapandemian aikana TTHA:n käyttö väheni ymmärrettävästi.
Alueella on nykyisin 34 harjoituskohdetta. Rakennusala on ylivoimaisesti TTHA:n aktiivisin käyttäjä. Parhaillaan on menossa TTHA:n kehittämishanke, jossa kehitetään digitaalisia koulutussovelluksia alueelle.
Petteri Ervastin ja Matti Erosen mielestä muun muassa rakennusalalle työntekijöitä ja esimiehiä kouluttavat oppilaitokset sekä yritykset voisivat hyödyntää Työturvallisuuden harjoitusaluetta enemmän. TTHA:lla voisi järjestää esimerkiksi kehittämishankkeessa pilotoituja käytännönläheisiä, rakentamisen alalle räätälöityjä työturvallisuuskoulutuksia sekä -korttitutkintoja.
Katso myös
- Turvallisuuswebinaarin tallenne ja esitysaineistot
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi
