Rakennusteollisuuden kasvu uhkaa tyrehtyä, jos alaa vaivaavaa osaajapulaa ei saada ratkaistua. Osaajapulaa on ollut rakennusalalla koko 2000-luvun suhdannetilanteesta riippumatta, eikä se ole syntynyt maailmanlaajuisen koronapandemian seurauksena. Rakennusteollisuus RT on jo pitkään vaatinut alan koulutusresursseja kuntoon ja odottaa hallituksen budjettiriihestä tarvittavia päätöksiä.
Talouden elpyessä työvoimapula on kärjistynyt monella alalla, kun koronakriisissä ei ole pystytty pitämään tekijöistä kiinni. Rakennusalalla on saatu pidettyä työmaat hyvin käynnissä, mutta koronaa suuremmaksi uhkaksi rakentamisen ja sen myötä koko talouden kasvulle on muodostunut pitkittynyt pula osaajista.
Rakennusteollisuuden yritysten kokema osaajapula on jatkunut jo vuosikymmeniä, eivätkä suhdannevaihtelut ole juuri vaikuttaneet siihen. Rakennusalan yritykset kärsivät osaajapulasta selvästi muita toimialoja kroonisemmin, ja kasvusuhdanteissa tämä vain korostuu. Osaajapula on Suomen rakentamisessa huomattavasti yleisempää kuin muualla Euroopassa. Tämä käy ilmi, kun tarkastellaan yrityksiä, jotka ovat suhdannebarometrissa ilmoittaneet ammattityövoiman puutteen suurimmaksi kasvun esteeksi.
Rakennusteollisuus RT:n syyskuussa julkaistavan osaamistarveselvityksen mukaan rakennusteollisuuden yrityksistä 76 prosenttia näkee työvoimatarpeen kasvavan entisestään tulevaisuudessa. Samalla 68 prosenttia yrityksistä kokee osaavan työvoiman rekrytoimisen nykyisin vaikeaksi. Pulaa sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneesta työvoimasta että korkea-asteen asiantuntijoista esiintyy rakentamisen kaikilla eri sektoreilla ja etenkin kasvuhakuisissa yrityksissä.
”Eurooppa investoi tällä hetkellä rakentamiseen ja raiteisiin. Suomelle on turvattava mahdollisuudet pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, jonka voi voittaa vain oikeanlaisilla satsauksilla osaamiseen”, Rakennusteollisuus RT:n yhteiskuntasuhdepäällikkö, koulutus- ja työvoimapolitiikan asiantuntija Lauri Pakkanen sanoo.
Pahin puute rakennusalalla on kokeneesta työnjohdosta, projektipäälliköistä ja suunnittelijoista. Rakennustyömaata ei voi käynnistää ilman vastaavaa työnjohtajaa, eivätkä talot ja raiteet tule suunnitelluksi ilman osaajia.
Rakennusalaan vaikuttaa voimakkaasti suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle ja nuorten ikäluokkien pienentyminen. Kokeneimmassa päässä näkyy myös yhä, että rakennusalalta poistui paljon ammattilaisia 1990-luvun laman aikana.
”Osaajapulan helpottamiseksi tulisi lisätä rakennusalan koulutusmääriä varsinkin ammattikorkeakouluissa. Samalla on varmistettava niille riittävä rahoitus”, Lauri Pakkanen lähettää terveisiä hallituksen budjettiriiheen. Koulutus tarvitsisi myös lisää joustavuutta, jotta alueellisiin työvoimatarpeisiin voitaisiin vastata rakennusalalla nopeammin.
Innolink Research Oy toteutti rakennusalan osaamistarveselvityksen keväällä 2021. Kyselyyn vastasi 459 rakennusteollisuuden yritysten edustajaa 382 yrityksestä. Vastaukset painotettiin vastaamaan Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityskantaa yrityksen kokoluokan ja toimialan mukaisesti. Tutkittuina toimialoina olivat talonrakentaminen, infrarakentaminen, erikoistunut ja muu rakentamistoiminta sekä rakennustuoteteollisuus. Selvitys julkaistaan kokonaisuudessa syyskuun lopussa.
- Katso graafit rakennusalan osaajapulasta eri suhdanteiden aikana
Lisätietoja
- Lauri Pakkanen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, puh. 050 522 7797
- Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, puh. 040 587 2642
sähköpostit: etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
