Tuore selvitys Nelostiestä näyttää, miten keskeinen merkitys strategisella tieyhteydellä voi olla Suomen toimivuudelle. Pääväyläverkolla on useita avainosuuksia, joiden palvelukyky on jäämässä kehityksestä jälkeen. Niiden modernisointi edellyttäisi kunnianhimoista visiota ja rahaa. Suurista raidehankkeista tutuksi tullut hankeyhtiömalli voisi olla ratkaisu, ehdottaa INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.
Suomen liikenneverkon kehittäminen kaipaa nykyistä kauaskantoisempaa näkymää. Näin arvioidaan INFRA ry:ssä, joka edustaa väylärakentamisen osaamista Rakennusteollisuus RT:n liittoyhteisössä.
”Kolmen vaalikauden yli kurottava Liikenne 12 -suunnitelma on pian valmis ja tulee tarpeeseen, mutta sen sisältämä investointiohjelma on turhan kunnianhimoton ja liikkuu operatiivisella tasolla. Nyt tarvittaisiin jopa 30 vuoden päähän kantava visio, johon nostettaisiin Suomen kannalta strategiset pääväylätason yhteysvälit. Se ohjaisi sitten 12 vuoden suunnitelman laatijoita ja tehtäviä investointeja”, toimitusjohtaja Paavo Syrjö pohtii.
INFRA ry julkisti tänään WSP Finlandilla teettämänsä Nelostie-selvityksen. Selvityksen loppuraportti osoittaa, miten tärkeitä tietyt, strategiset yhteysvälit voivat olla yhteiskunnalle. Jos liikenneverkon kehittämiseen lisättäisiin visiotaso, tällaiset kohteet tunnistettaisiin jatkossa paremmin. Päättäjien olisi otettava kantaa niiden kohtaloon uudella tavalla päivänkohtaisesta keskustelusta riippumatta.
”Ei ole esimerkiksi kovin muodikasta olla tieverkon puolestapuhuja juuri nyt, mutta silti 90 prosenttia meillä kuljetetuista tavaratonneista kulkee yhä maanteillä. Tästä määrästä kovin merkittävä osa ei ole raiteille siirrettävissä, vaikka kuinka haluaisimme, eivätkä raiteet ratkaise kaikkien suomalaisten työ- ja vapaa-ajanmatkoja. Ei tätä asiaa voi oikein maton allekaan lakaista; tiestö on kaikkien suomalaisten asia siinä missä raideverkkokin.”
Nelostiestä liikkeelle
Tieinfran uudistukset tyssäävät Suomessa helposti rahoituksen haasteisiin. Suuret raidehankkeet ovat kuitenkin jo näyttäneet toteen hankeyhtiömallin mahdollisuudet. ”Saman mallin sopivuutta myös tiehankkeisiin kannattaisi selvittää. Vt 4 välillä Jyväsylä–Oulu olisi hyvä pilottikohde”, Syrjö ehdottaa.
Kaupan tärkein runkoväylä, osa vientiteollisuuden tuotantolinjaa, työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäjä, huoltovarmuuden tae. Nelostie on miljoonien suomalaisten palveluksessa ja vaikuttaa moneen. Silti se on jäänyt ajastaan: pääosin kaksikaistaisella tiellä yhdistyy runsas raskas liikenne ja vilkas henkilöliikenne, mikä lisää vaaratilanteita, ruuhkia ja nopeuden vaihtelua, ja sitä kautta myös päästöjä.
”Etenkin Jyväskylä–Oulu-väli kaipaa modernisointia. Turvallinen, sujuva ja vähäpäästöinen tieliikenne edellyttäisi muun muassa nelikaistaiseksi rakentamista ja sitä, että osuudelle luodaan uusiutuvien käyttövoimien infrastruktuuri ja automaattisen liikenteen edellytykset”, arvioi johtaja Jorma Mäntynen WSP Finlandista.
WSP:n INFRA ry:lle tekemä Nelostie-selvitys avaa samalla uusia uria.
”Aiempia, liikennemääriin perustuvista analyyseja laajentaen tarkastelimme nyt tien yhteiskunnallista roolia eri toimialojen, elinkeinojen ja alueiden sekä työllisyyden ja työssäkäynnin kannalta. Loppuraportissa esittelemme myös joukon ratkaisuja, joilla tie saadaan TEN-T-statusta vastaavaan kuntoon. Nyt tie on osa eurooppalaista TEN-T-ydinverkkoa, mutta täyttää sen vaatimukset vain 40-prosenttisesti”, Mäntynen sanoo.
Esimerkiksi tällainen voisi olla valtatie 4 välillä Jyväskylä–Oulu tulevaisuudessa:
- 2+2 kaistaa, eri suuntaan kulkevat liikennevirrat erotettu toisistaan keskikaiteella tai keskialueella
- toimivat liittymät, joista tielle ei tarvitse tulla nollavauhdista
- nopeusrajoitus vähintään 100 km/h
- vaihtoehtoisten käyttövoimien ja automaattisen ajon tarvitsema infra rakennettuna.
Valtatie 4 -selvityksen loppuraportti ja kolme esimerkkiä tiestön modernisoinnista:
- Valtatien 4 merkitys Suomen toimivuudelle ja kilpailukyvylle -loppuraportti >
- Infran modernisointi vie tieliikenteen uudelle tasolle – lue kolme esimerkkiä miten >
Lisätietoa:
- Paavo Syrjö, toimitusjohtaja, INFRA ry
puh. +40 560 1803, etunimi.sukunimi (a) infra.fi - Jorma Mäntynen, johtaja, professori, WSP Finland Oy
+358 40 620 4583; etunimi.sukunimi (a) wsp.com
