Talonrakennusteollisuus RT:n valtakunnallisessa kevään suhdannebarometrissä todettiin, että asuntorakentamisen yleisnäkymä säilyy vuonna 2021 suunnilleen ennallaan, mutta alueellista eriytymistä ilmenee. Korkeahko asuntorakentamisen taso voi kääntyä ensi vuonna lievään laskuun muun muassa rakentajien omarahoitteisen tuotannon supistuessa.
Palveluasuntojen tarve kasvaa edelleen suurten ikäluokkien hoitotarpeen lisääntyessä kaupungeissa.
Asuntosijoittaminen tukee talonrakentamista maakuntien keskuskaupungeissa. Asuntorakentamisen tulevien vuosien näkymä riippuu korkokehityksestä, verolainsäädännöstä ja tonttien kaavoituksesta. Tonttimaan niukkuus lisää purkurakentamista.
Toimitilarakentamisen ja korjausrakentamisen arvioitiin RT:n kevätbarometrissa lähtevän kasvuun, jos ja kun talous alkaa elpyä koronapandemian jäljiltä. Kokonaisuutena koronapandemia ei ole kohdellut talonrakennusalaa kaltoin moneen muuhun toimialaan verrattuna. Ala on työllistänyt hyvin ja sillä on pulaa työnjohtajista, toimihenkilöistä ja joidenkin erikoisalojen rakennusmiehistä. Tilastokeskuksen mukaaan rakennusalan liikevaihto kasvoi viime maaliskuusta vuoden takaiseen 1,4 prosenttia eikä enää laskenut kuten aiemmissa katsauksissa.
Kevään mittaan esiin on noussut kuitenkin uusi ongelma. Puurakentamisen ja osin jo muunkin rakentamisen kasvua uhkaa rakennusmateriaalien suuri hinnannousu sekä saatavuusongelmat.
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin touko-kesäkuun vaihteen suhdannehaastattelu vahvistaa valtakunnallisten näkymien heijastumaa melko samansuuntaisesti Pohjois-Savoon, Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Suurin muutos alkukevääseen on rakennusmateriaalien, etenkin puun hinnannousu ja toimitusongelmat. Niitä on tullut loppukeväänä myös betonielementteihin, maaleihin, teräkseen, muovituotteisiin ja kodinelektroniikkaan.
– Tilanne on vain pahentunut kesää kohti eikä näköpiirissä ole helpottumista johtuen kotimaan ja maailmanmarkkinoiden kysynnän kuumenemisesta. Pidän rakennusmateriaalien nopeaa ja voimakasta hinnannousua historiallisen hälyyttävänä, korostaa Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen.
Hänen mukaansa epäsuotuisa kehitys vaikeuttaa rakentamista eikä se ole yhteiskunnankaan etu.
– Urakkatarjoukset on laskettu normaalien materiaalihintojen ja toimitusaikataulujen mukaan, jolloin nykykehitys voi pahimmillaan tuhota urakoiden kannattavuuden sekä viivyttää hankkeiden etenemistä ja alkamista. Se vaikuttaa viime kädessä alan työllisyyteen, harmittelee Anttonen.
Kuopion seutu Itä-Suomen rakentamisen veturina
Rakentajia edustavat YIT rakennuksen Savo-Karjalan aluejohtaja Jani Knuuttila, Lujatalo Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Heikki Jalkanen ja korjausrakentamiseen keskittyvän Kumoni Oy:n toimitusjohtaja Pasi Pitkänen yhtyvät Kimmo Anttosen huoleen. He näkevät kuitenkin uudis- ja korjausrakentamisen jatkuvan hyvänä ainakin Kuopion seudulla.
– Alkuvuosi on ollut rakentamisessa varsin kiihkeää etenkin Kuopiossa ja osin vielä Joensuussakin. Vuosi sitten oli hiljenemisen merkkejä ehkä koronapandemian aiheuttamasta epävarmuudesta johtuen, mutta suhdanteet ovat kääntyneet nousuun niin asunto- kuin toimitilarakentamisessakin. Uusia kohteita aloitetaan sekä suunnitellaan. Urakkatarjouskantaa on mukavasti. Pilvenä kirkkaalla taivaalla on ennen muuta rakennusmateriaalien hinnannousu ja saatavuuden vaikeutuminen sekä venyminen. Se alkaa olla oikeasti ongelma.
– Talouden ja korona-ajan epävarmuuttakaan ei voi sulkea pois riskitekijöinä. Siksi talonrakennusalan seuraavien vuosien näkymistä ei uskalla sanoa juuri mitään. Tämä vuosi mennee myötätuulessa, jollei aivan kummia tapahdu. Entisenlaiset suhdannesyklit eivät näytä enää toimivan ja kaikkea voi tapahtua erittäin nopeasti. Ennakoitavuuden heikkeneminen ei ole hyväksi rakentamisessakaan, sanoo Knuuttila.
Hänen mukaansa kilpailu on kiristymässä. Sitä kirittävät Kuopion seudulle tulleet uudet toimijat.
– En silti sanoisi, että kilpailutilanne on ainakaan vielä epäterve. Kannattavuutta nakertavat enemmän rakennusmateriaalien kovat hinnannousut.
Heikki Jalkasen mukaan Itä-Suomessa on yhä hyvä suhdanne uudis- ja korjausrakentamisessa Kuopion ja osin Joensuunkin seuduilla mutta Etelä-Savon tilanne näyttää hiljenevän. Tosin Mikkelissä on edelleen kohtalaisesti asuntorakentamista ruutukaava-alueella.
– Rakentaminen keskittyy isompien kaupunkien keskustoihin, vaikka niissä on krooninen tonttipula. Uusia kerrostaloja rakennetaan edelleen, vaikka omistusasumista siirtyy osittain omakoti- ja rivitaloihin. Osa Itä-Suomen sairaalarakennushankkeista on päättymässä, mutta soteuudistus voi polkaista uutta julkishallinnon sosiaali- ja terveystoimen rakentamista. Euroopan unionin elvytysrahojen kohdistuminen rakentamiseen on kysymysmerkki.
Jalkanenkin on huolissaan rakennusmateriaalien rajusta hinnannoususta ja toimitusaikojen venymisestä etenkin, kun ongelmille ei näy loppua. Nykyisessä korkeasuhdanteessa ongelma on vakava. Hänen mukaansa pulaa on myös alihankkijoista, vastaavista työnjohtajista ja rakennusmiehistä kuten nosturinkuljettajista, raudoittajista ja kirvesmiehistä.
– Jos koronapandemia hellittää ja rakennusmateriaalien saatavuus normalisoituu, voi syksyllä rakentamisen suhdanne kuumentua ainakin Kuopion seudulla. Seuraavien vuosien suhdannetilannetta on monien suurten epävarmuustekijöiden vuoksi vaikea ennakoida. Mahdollista on suhdannekuoppakin korkeasuhdanteen jälkeen, sanoo Jalkanen.
Suuri valtakunnallinen soteuudistus voi jatkaa ellei jopa lisätä sairaalatilojen lisä- ja korjausrakentamista Pohjois-Savossakin.
Korjausrakentamisen veto jatkunee
Pasi Pitkäsen mukaan korjausrakentamisen työkanta on Kuopion seudulla normaalin hyvä eikä loppuvuodesta ole syytä olla huolissaan.
– Koronapandemia ja rahoituspulmat ovat viivästyttäneet joidenkin hankkeiden aloituksia etenkin asunto-osakeyhtiöillä, mutta suma voi purkautua syksyllä. Julkisen sektorin korjausrakentaminen riippuu valtion ja kuntien rahatilanteesta. Korjausvelkaahan on hirmuisesti. Muuntorakentaminen voi lisääntyä toimitilojen muutostarpeiden sekä energiataloutta parantavien remonttien myötä. Suuri soteuudistus voi lisätä uusien tilojen rakentamisen ohessa vanhojen kunnostamista tai muuntamista, arvioi Pitkänen.
Hänen mukaansa korjausrakentamiseenkin on syntymässä pullonkauloja materiaalien suorastaan järkyttävästä hinnannoususta ja saatavuuden heikkenemisestä. Pahin tilanne on puutavarassa.
– Hinnannousut ovat pahimmillaan useita kymmeniä prosentteja. Sellaiseen ei ole voitu varautua urakkalaskennassa eikä tarjouskilpailuissa. Myös osaavasta ammattityövoimasta sekä alihankkijoista on pulaa Kuopion seudulla, toteaa Pitkänen.
Rakennuttajilla usko korkeasuhdanteen jatkumiseen
Rakennuttajia, valvojia ja suunnittelijoita edustava yksikönjohtaja Esa Suomalainen A-Insinöörit Oy:stä kertoo suhdannenäkymien jatkuvan hyvinä Itä-Suomessa eikä hän usko suuriin muutoksiin loppuvuodesta hyvän tilauskannan ansiosta.
Hänen mukaansa alalla on kilpailua, mutta se ei ole yksittäistapauksia lukuun ottamalla painunut epäterveeksi. Myös työvoimatilanne on kohtalainen. Itä-Suomeen on tullut paluumuuttajiakin suunnittelijoiksi.
– Toivon kunnilta rohkeutta uusiin rakennushankkeisiin ja korjausrakentamiseen Itä-Suomen vetovoiman ja työllisyyden turvaamiseksi. Alalla on tarvetta kehittää kaikkien osapuolten yhteistyötä uusilla toimintamalleilla. Hyviä esimerkkejä tästä on saatu vaativissa rakennuskohteissa.
Valtion Senaatti-kiinteistöjen Itä-Suomen aluejohtaja Jyrki Reinikainen kertoo uudis- ja korjusrakentamisen investointien kasvaneen Itä-Suomessa merkittävästi viime vuosina.
– Olemme purkaneet korjausvelkaa ja poistaneet tilojen sisäilmaongelmia. Muuntorakentaminen voi lisääntyä. Kuopion ja Joensuun seudulla on rakentaminen vilkkainta toimialueellani. Soteuudistus lisää rakentamisen tarvetta mutta nähtäväksi jää, mikä taho ottaa vastuuta rakennuttajana.
Reinikainenkin näkee piirteitä rakennusmateriaalien markkinoiden ylikuumenemisesta. Se heijastuu rakennuttajiin urakoitsijoiden epävarmuutena lähteä tarjouskilpailuihin ja jopa vetäytymisenä niistä. Hän toivoo rakentajilta ja suunnittelijoilta ennakkoluulottomuutta uusien urakkamallien ja yhteistoiminnan kehittämiseen. Itä-Suomessa ollaan siinä hyvällä tiellä.
Kauppias ei lupaa helpotusta ongelmaan
Kuopiolainen kauppias Olli Naumanen K-Rauta Naumasesta ei anna rakentajille toivoa paremmasta ainakaan tänä vuotena mitä tulee rakennusmateriaalien nousevaan hintakehitykseen ja toimitusaikojen pidentymiseen, joissakin artikkeleissa jopa puoleen vuoteen.
Hänen mukaansa puutavaraongelma aiheutuu etenkin USAn superelvytyksen räjäyttämästä maailmanmarkkinahintojen noususta ja huippukysynnästä. Siihen vaikuttavat myös Kanadan metsien laajat hyönteistuhot.
– Jos ja kun koronapandemiasta toipumisen jälkeinen rahapoliittinen elvytys lisääntyy muuallakin maailmassa, ei hinnannousu tasaannu ainakaan tänä vuonna. Kotimaista tuotantoa ei voi lisätä nopeasti ja riittävästi. Lisäksi vientimarkkinoiden korkea hintataso vetää suomalaista tuotantoa mieluummin ulkomaille.
– Hinnannousut ja toimitusongelmat heijastuvat myös korkeamman jalostusasteen rakennusmateriaaleihin, tosin maltillisemmin. Lisäksi öljyn hinnan nousu näkyy muovituotteiden kuten eristeiden ja LVI-putkien hinnoissa ja saatavuudessa. 15-vuotisella yrittäjäurallani ei näin valtavaa markkinamyllerrystä ole ennen ollut. En pysty sanomaan, milloin se loppuu. Kauppiaallekin tilanne on ikävä, koska ei ole mukava sanoa asiakkaalle ei oo:ta.
Tonttimaan puute ja vanhojen kiinteistöjen korjauskelvottomuus uusiin kestävän kehityksen normeihin nähden on lisännyt purku-uudisrakentamista kaupunkien keskustaajamissa.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi
