Rakentamiseen liittyvät päätökset vaikuttavat kunnissa moneen: siihen miten asukkaat ja yritykset viihtyvät, raha riittää ja päästöt vähenevät. Joensuu on tästä hyvä esimerkki.
Teksti: Anu Ginström, Kuvat: Joensuun kaupunki
Viimeksi kun Infra-lehti kävi Joensuussa, kaupungin katuinfran kunnonhallinnan kehittäminen oli juuri saatu maaliin.
”Tiesimme metrin tarkkuudella liikenneverkon kunnon, oli kyseessä sitten ajorata tai pyörätie. Sitä mukaa kun budjetista rahaa irtoaa, pystymme nyt nostamaan paketista valmiita tai puolivalmiita suunnitelmia ja viemään niitä eteenpäin”, kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen kertoo.
Kuntoinventointi valmistui viitisen vuotta sitten, ja pian on tarkoitus selvittää sen päivitystarpeita. Infran korjaustahtia pidetään tasaisena.
”Ei ole järkevää tehdä massiivisesti joka vuosi, vaan välillä vähän huokaista. Aiemman työn ansiosta meillä on selkeä näkemys, miten infraan käytetty euro vaikuttaa tehokkaimmin korjausvelkaan, ja mikä on optimaalisin hetki korjata.”
Kun korjaus osuu juuri oikeaan hetkeen, Varosen mukaan säästyy niin rahaa kuin luonnonvarojakin.
”Samalla rahalla voidaan korjata enemmän katumetrejä. Jos taas katu on poltettu liian huonoon kuntoon ennen korjausta, käytetyn euron hyötykustannussuhde heikkenee.”
”Rahoituksen tasosta riippuu, saadaanko korjausvelka pysymään pienenä. Suomen mittakaavassa tilanteemme on kuitenkin hyvä.”
Kun kaavoitus pelaa, infrarakentajakin hyötyy
Ari Varosen mielestä kaupungeissa kaikki lähtee maankäytön suunnittelusta ja kaavoituksesta. Niiden pitää tukea elinvoimaa.
Infrarakentajallekin tulee töitä, kun kaupunki saa kaavoituskoneensa laulamaan. Esimerkiksi Joensuussa symmetrisen kaupungin toteutus piti pitkään investointeja tapissa.
”Viiden viime vuoden aikana olemme investoineet infraan enemmän kuin ikinä. Jatkossa pärjäämme vähän pienemmällä investointitasolla.”
Varoselle elinvoima on helppoa arkea. Siihen liittyy riittävän lyhyet etäisyydet palveluihin, töihin, luontoon ja lomalle. Jotta yritys tai asukas valitsisi kunnan omakseen, kunnan on oltava myös kiinnostava. Kiinnostavuus syntyy hyvästä maineesta. Kunta voi olla esimerkiksi hiilineutraali ja kestävän kehityksen asialla.
”Kokonaisuuteen liittyvät myös taiteen erilaiset olomuodot – sirkushuvit. Jos keskitytään vaikkapa pelkkään asuntotuotantoon ja unohdetaan kaikki muu, ollaan ongelmissa.”
Joensuussa voi huvitella, mutta on asuntojakin tehty. Parhaimpina vuosina niitä on rakennettu 1000 uutta, viime vuonna 650.
Kaavoitusperiaatteiden muuttaminen toi investoreita
Asuntoja on saatu Joensuuhun merkittävästi aiempaa enemmän täydennysrakentamalla ja mahdollistamalla kuusikerroksinen rakentaminen vanhan nelikerroksisen rinnalle. Tällaisilla linjauksilla kaupunki sai investointeja.
”Asuinrakentamisen investoreita on ollut todella kiitettävästi liikkeellä. Tämä on kaupungille ehdottomasti hyvä asia, koska saamme tuloja maankäyttökorvauksina. Samalla helppo arki mahdollistuu ja asukkaat voivat harkita jopa omasta autosta luopumista.”
Joensuu tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2025. Tavoite on Suomen kuntakentän kovimpia, ellei kovin.
”Isoin haaste meille on liikenne, jonka päästöistä pitäisi vieläkin saada puolet pois. Liikenteen sähköistäminen latausinfroineen ei tule Itä-Suomeen yhtä nopeasti kuin etelään. Bussikalustomme kuitenkin sähköistyy.”
Deloitten Sitralle vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan 50 suurinta kuntaa kattaa kolmanneksen Suomen päästöistä ja puolet liikenteen päästöistä. Tieliikenne muodostaa reilun kolmanneksen, liikenne ja lämmitys yhdessä kolme neljäsosaa kuntien päästöistä.
”Kaukolämmön tuotannon luopuminen turpeesta veisi jo 15 prosenttia lähemmäs hiilineutraaliutta. Myös paikallinen teollisuus vaikuttaa tilanteeseen, ja se onkin sitoutunut ilmastotoimiin”, Varonen pohtii.
Suomen ensimmäinen kunnan ilmastotili
Jos kaupunki ei ihan pääse hiilineutraaliustavoitteeseensa, niin ainakin lähelle. ”Sen jälkeen voimme vielä kompensoida tilannetta esimerkiksi hakkuita vähentämällä. Metsä uudistuu nyt nopeammin kuin aiemmin on laskettu.”
Joensuu avasi myös Suomen ensimmäisenä kuntana ilmastotilin ilmastokompensaatioita varten. ”Jos teemme esimerkiksi lentomatkoja, laskemme matkojen aiheuttaman kompensaatiotarpeen ja sijoitamme sen ilmastotilille. Kertyvää rahaa käytämme esimerkiksi soiden ennallistamiseen tai vastaaviin kompensaatiohankkeisiin.”
Moni yksityinenkin toimija on ilmaissut kiinnostuksena tehdä talletuksia kaupungin ilmastotilille heti kun Suomen laki sen vain mahdollistaa.
”Tilin ansiosta ilmastokompensaatioraha pysyy omalla alueellamme, oman alueen investoinneissa. Vastaavia tilejä on jo joillakin Ruotsin kunnilla, mutta Suomessa laki vielä toistaiseksi estää yksityisten mukaan liittymisen”, Varonen selventää.
Yksityiset kumppanit tulivat jäädäkseen
Joensuu etsii jatkuvasti keinoja pärjätä. Yksityiset tahot ovat yhä vahvemmin tässä mukana. Kaupungin uudet toimitilatkin rakentaa yksityinen, ja kaupunki asettuu niihin vuokralle.
”Asemanseutua on kehitetty paikallisen osuuskaupan kanssa, ja yksityinen kumppani lähtee kehittämään aluetta VR:n kanssa. Liikuntapaikkoja rakennetaan yksityisrahoituksen turvin esimerkiksi pesäpallon ja koripallon tarpeisiin”, Varonen luettelee.
”Kumppanuuskaavoituksessa olemme onnistuneet löytämään kumppaneita, jotka haluavat aidosti tehdä asioita yhtä jalkaa kanssamme. Lopullisen toteuttajan kaikki tavoitteet ovat tuskin koskaan täysin samat kuin kaupungilla, mutta sitä vartenhan ollaankin kumppaneita, että neuvotellaan ja löydetään yhteinen sävel.”
Yrityskumppaneilta myös odotetaan paljon. ”Itse en usko, että meissä virkamiehissä asuu suurin viisaus. Kumppanuuskaavoituksen kautta pystymme varmistamaan kaupungille tärkeiden periaatteiden toteutumisen, mutta samalla mahdollistamme kumppanille alueen aidon kehittämisen. Odotan, että tällä tavalla kaupungista tulee monipuolisempi.”
Joensuun lukuja
Vuoden 2021 investointitaso n. 40 M€
- talonrakennus 18,5 M€
- yhdyskuntatekniikka 14,1 M€
- vesilaitos 7,6 M€.
Tavoitteena tulorahoituksella hallittava n. 30 M€ investointitaso.
Juttu on osa Infra-lehden 1/2021 kuntakokonaisuutta.
