Seinäjoen väkiluku on kasvanut katkeamatta jo 70 vuotta. Mikä on menestyksen salaisuus? ”Kun on veto- ja pitovoimaa, kasvu tulee seurauksena”, rahoitusjohtaja Mika Itänen vastaa.
Teksti: Sari Okko Kuvat: Seinäjoen kaupunki
Seinäjoen kaupungin rahoitusjohtaja Mika Itänen on tutustunut RT:n kuntavaaliteemoihin ja sanoo allekirjoittavansa niistä jokaisen: rakentamisen tuottaman elinvoiman, korjausrakentamisen uudistusvoiman ja yhdessä tekemisen voiman.
”Elinvoima on kaupungin hyvinvoinnin mitta ja investoinnit elinvoiman moottori. Rakentaminen luo uutta, työllistää, lisää kiinnostusta ja kasvattaa verotuloja”, Itänen summaa.
”Kyse on lopulta siitä, kestääkö talous kasvun. Jos talous sakkaa, rahaa riittää vain säästämiseen. Hyvin hoidettu talous puolestaan mahdollistaa muun hyvän, kuten investoinnit.”
Kasvun kolme kovaa tekijää
Seinäjoki on kestänyt vertailun itseään isompiin kaupunkeihin viime vuosina ja pysytellyt Suomen 20 eniten kasvavan kunnan listalla, vaikka muualla Etelä-Pohjanmaalla väki vähenee.
”Asukasluku on kasvanut jo 1950-luvulta lähtien ilman notkahduksia 0,6–1 prosenttia vuodessa. Edes koronavuosi ei tuonut tähän poikkeusta. Uusia seinäjokelaisia syntyy, ammattikorkeakoulu vetää puoleensa ja muuttoliike on vahvaa”, Itänen sanoo.
Yksi kaupungin kasvun tunnettuja salaisuuksia on hyvä sijainti pääradan varrella. Seinäjoelta matkaa junalla Tampereelle tunnissa ja Helsinkiinkin vain reilussa kahdessa ja puolessa tunnissa. Toinen valttikortti on Seinäjoen hyvä maine yrittäjäkaupunkina, mikä näkyy elämässä ja arjessa eikä vain hienoissa strategioissa.
Kolmas kasvun tekijä on ahkera rakentaminen. Kun Itänen katsoo työhuoneensa ikkunasta, kaupungin siluetissa näkyy useita nostureita. Parhaimpina aikoina uusia asuntoja on valmistunut noin 1 000 ja keskimäärin 600–650 vuodessa. Se on reilun 64 000 asukkaan kunnalle komea saavutus.
Menot ja tulot tasapainossa
Vuonna 2021 tulevaisuus näyttää valoisalta: kasvun on ennustettu jatkuvan vuoteen 2040 asti. Hyviä näkymiä kannattelee kunnossa oleva talous ja voimakas investointitahti.
Viime vuonna Seinäjoen vuosikate ylsi 38 miljoonaan euroon, mikä pitää tuloksen vahvasti plussalla. Emokaupungin taseen ylijäämä on 25 ja koko kaupunkikonsernin 110 miljoonaa euroa. Noin 13,2 miljoonan euron tuloksen ansiosta Seinäjoen velkaantuminen pysyy kurissa ja pienenee.
”Toimintakate eli tulot miinus menot ilman veroja ja valtionosuuksia saa kasvaa maksimissaan kaksi prosenttia vuodessa. Tämä on hyvä pitää mielessä, sillä jokainen prosenttiyksikkö merkitsee menoissa viittä miljoonaa euroa. Jos menokehitys sakkaa, ei voi investoida”, Itänen tuumii.
”Menojen ennakointi kannattaa. Tätä voisi verrata kaupassa käyntiin: jos menet ruokaostoksille suunnittelematta ja nälkäisenä, lasku kassalla yllättää. Sama kaava toimii kuntataloudessa: ei voi syödä mitä sattuu ja kuluttaa yli varojen.”
Investoinnit vahvassa kasvussa
Seinäjoen kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna 35 ja koko kaupunkikonsernissa 81 miljoona euroa. Rakentamisen sektorilla tapahtuu nyt paljon pääsääntöisesti kolmella alueella: keskustassa, Ideaparkin alueelle sekä Roveksen teollisuusalueella.
”Suunnitteilla on paljon uutta, kuten 2020-luvun suurimpana investointina 100 miljoonan euron pääkohde asemanseudulle. Keskustassa puretaan koko ajan vanhaa ja rakennetaan tilalle uutta. Lisäksi rakenteilla on muun muassa uusi koulu ja päiväkoti”, Itänen kertoo.
”Yksin ei tarvitse eikä aina kannata rakentaa. Haluamme tehdä yhdessä. Puhumme avoimesti tulevista hankinnoista ja olemme avanneet hankintakalenterin julkiseksi. Kasvu ja elinvoima tarvitsevat niin julkista kuin yksityistä rakentamista.”
Luvut kertovan yhteistyön voimasta: vuosina 2017–2020 yksityisten toimijoiden investoinnit ylittivät Seinäjoella miljardin rajapyykin.
Seinäjoki 2020
- Asukasluku: 64 154 (kasvu noin 0,6 %)
- Nettoinvestoinnit: emokaupunki 35 M€, konserni 81 M€
- Vuosikate: emokaupunki 38 M€, konserni 85 M€
- Tulos: emokaupunki 13,2 M€, konserni 22,3 M€
- Taseen ylijäämä: emokaupunki 25 M€, konserni 110 M€
- Taseen loppusumma: emokaupunki 635 M€, konserni 1,1 mrd €
- Veroprosentti: 21 %
- Lainamäärä: 5 185 € / asukas
- Työllisyysaste: 74 %
- Työttömyys: 9 %
- Pääelikeinot: elintarviketeollisuus, teknologia- ja muu teollisuus, rakentaminen, palvelut
Slogan: Avaruuden pääkaupunki – tilaa yrittäjyydelle ja kasvulle
Juttu on osa Infra-lehden 1/2021 kuntakokonaisuutta.
