Koronakriisi pysäytti maailmantalouden lähes täysin ja iski lujaa myös Suomeen. Tästä syystä tulee hallituksen kehysriihessään ja puolivälintarkastelun yhteydessä palauttaa Suomi takaisin kasvu-uralle. Kehysriihessä on tehtävä ratkaisuja, jotka samanaikaisesti lisäävät työllisyyttä, parantavat Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa ja nopeuttavat siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Asuntomarkkinoiden toiminnan ja rakentamisen jatkuvuuden varmistaminen on keskeinen kasvun tekijä
Kriisistä huolimatta asuntorakentaminen on pysytellyt pinnan yläpuolella. Viime vuosina on lisääntynyt varsinkin vuokra-asuntojen rakentaminen, jota on kerrostalojen uudistuotannosta 70–90 prosenttia. Vuokra-asuntotuotannolla on suuri merkitys varsinkin työn perässä muuttamisen mahdollistamisessa. Valtion onkin tässä tilanteessa varmistettava markkinoiden ennakoitavuus ja poistettavat mahdolliset häiriöt, jotta VTT:n laskelmien mukaiseen 35 000 asuntoon päästään vuosittain. Asuntotuotantotavoitteen toteutumisen kannalta ratkaisevaa on riittävä tonttitarjonta ja sujuva kaavoitus.
Valtiovarainministeriön ”kotitalouksien velkaantumista rajoittavat makrovakauden valvontavälineet” -työryhmä eli ns. Mörttisen työryhmä on ehdottanut lyhennysvapaiden poistamista ja rajoituksia mm. asuntolainojen kokoon ja enimmäislaina-aikaan sekä taloyhtiölainojen käyttöön. On muistettava, että taloyhtiölainojen avulla on rakennettu pysyvää omaisuutta kasvavien kaupunkiseutujen väestönkehityksestä syntyvään tarpeeseen ja mahdollistettu omistusasuminen uusille tuloluokille. Jo aikaisemmin on esitetty vuokra-asuntojen rahoitusvastikkeiden verovähennysoikeuden poistamista. Nykyinen taloustilanne ei ole oikea hetki lisätä rajoitteita, vaan nyt pitäisi päinvastoin varmistaa asuntorakentamisen jatkuvuuden edellytykset kaikin mahdollisin tavoin.
Kokonaisvelkaantumisastetta ei rajoiteta niin, että se rajoittaisi sisäistä muuttoliikettä.
- Uudiskohteissa taloyhtiölainan enimmäismäärää ei rajoiteta alle 70 prosentin, jotta yhä useammat palkansaajat voivat päästä kiinni omistusasumiseen.
- Rahoitusvastikkeiden verovähennysoikeus säilytetään, mikä edistää uusien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tuotantoa.
- Asunto-osakkeiden varainsiirtovero poistetaan, sillä se rajoittaa muuttoliikettä.
- Asunto-osakeyhtiöiden valtion takausten perusparannuslainaehdot uudistetaan.
- Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa kiinnitetään enemmän huomiota asuntomarkkinoiden toimivuuteen ja kaavoituksen sujuvoittamiseen:
- Edistetään hankelähtöisyyttä ja kumppanuuskaavoitusta
- Vahvistetaan maan- ja kiinteistönomistajien aloiteoikeutta
- Mahdollistetaan sähköinen asiointi kaikissa kaavoituksen vaiheissa
- Annetaan viranomaiskäsittelyille palvelulupaus
- Maankäyttömaksujen ja kehittämiskorvausten enimmäismäärän säilytetään nykyisessä 60 prosentissa täydennysrakentamisen edistämiseksi
Panostaminen kiertotalouteen, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja digitalisaatioon lisäämiseen rakennetussa ympäristössä vie Suomea kohti ilmastotavoitteita
Rakennetun ympäristön digitaalisten innovaatioiden kiihdyttäminen, tiedon parempi läpivirtaaminen ja uusien palveluiden kehittämiseen panostaminen mahdollistavat monien ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden toteuttamisen. Kiinteistö- ja rakentamisalan digiloikka on yksi avaimista alan tuottavuuden parantamiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Rakennetun ympäristön digitalisaation edistämiseen on kohdennettava erikseen rahoitusta ja samalla varmistettava osaamisen riittävä kehittäminen. Vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden edistäminen voivat tarjota Suomelle paalupaikan uusien innovaatioiden luomisessa. Sementin tuottamisesta syntyy 5–8 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä, mikä tarjoaa ratkaisuille globaalia kysyntää.
- Perustetaan ympäristöministeriövetoinen vähähiilisemmän betonin kehitysohjelma, jonka kautta ohjataan TKI-rahoitusta ilmastovaikutusten pienentämisen mahdollistavien investointien tukemiseen.
- Tämän lisäksi lisätään varsinkin julkisten tilaajien osaamista ja tietotaitoa hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyen.
- Muutetaan energiatukiasetusta niin, että myös päästökaupan piirissä olevat yritykset voivat hyödyntää sitä.
- Turvataan KIRA-alan digitalisaatiokehityksen jatko sekä KIRAHubin ja ympäristöministeriön RYHTI-hankkeen jatkorahoitus.
- Vauhditetaan omadata-periaatteen käyttöönottoa ja mahdollistetaan eri viranomaistietojen hyödyntäminen sekä yhdenmukaistetaan henkilö- ja muiden tietojen luvituskäytäntöjä.
Väyläverkon kehittäminen vahvistaa Suomen kilpailukykyä, sujuvoittaa työmatkaliikennettä ja vivuttaa alueellisia kehityshankkeita
Vientiteollisuudella on merkittävä rooli Suomen työllisyystavoitteiden toteutumisessa. Hyvin valitut tavaraliikenteen investoinnit sujuvoittavat teollisuuden kuljetuksia ja parantavat viennin kilpailukykyä. Henkilöliikenteen investoinneilla vauhditetaan työvoiman liikkuvuutta. Erityisesti kasvukeskusten sisäiset ja niiden väliset raideliikenneinvestoinnit vivuttavat liikkeelle tarvittavaa asuntorakentamista ja kaupunkikehityshankkeita sekä edistävät liikkumisen palveluiden kehittymistä. Näillä toimilla rakennetaan kestävää kasvua ja mahdollistetaan uusien työpaikkojen luominen.
- Tehdään selkeät rakentamispäätökset suurista ratahankkeista, jotta myös aluerakentamisen suunnittelu voidaan käynnistää ja näin vauhditetaan aluetalouden kasvua.
- Varmistetaan, että perusväylänpidon rahoitus on kehyskauden lopullakin vähintään 1,4 miljardia euroa vuodessa ja kehitysinvestointien taso vähintään 600 miljoonaa euroa.
- Varmistetaan, että 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahoituksen taso on riittävän kunnianhimoinen, jotta Suomen väyläverkosto pysyy teollisuuden ja henkilöliikenteen vaatimassa kunnossa.
- Päätetään rahoituksesta Paraisten Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltahankkeille. Siltojen merkitys Paraisten kaupungille, saariston elinkeinoelämälle ja matkailulle on elintärkeä ja niiden takana on merkittävä määrä huoltovarmuuskriittistä rakennustuoteteollisuutta. Siltojen kautta kulkee ainoa maantiereitti Turunmaan saaristosta mantereelle.
- Päätetään rahoituksesta Luumäki-Joutseno-kaksoisraiteelle, joka on nykyisellään pullonkaula sekä matkustaja- että tavaraliikenteelle. Rataosan välityskyky vaikuttaa paitsi metsäteollisuuden raaka-ainekuljetuksiin niin myös vientiteollisuuden tuotekuljetuksiin satamiin.
Kuntien investoinneilla ja korjausrakentamisella on keskeinen rooli vihreän siirtymän ja energiatehokkuuden vauhdittamisessa
Kunnat ovat suurin rakennetun ympäristön investoija. Hyvin kohdennettujen investointien avulla kuntien veropohjaa voidaan kasvattaa ja parantaa samalla palveluiden tasoa. Merkittävä osa investointipanostuksista palautuu takaisin kunnille veroina ja veroluontoisina maksuina. Julkisten hankintojen ja investointien avulla vauhditetaan talouden vihreää siirtymää. Päätökset kuntien tukipaketeista olivat tärkeitä. Riskinä kuitenkin on, että kuntien käyttömenot kasvavat pysyvästi ja syövät kuntien kyvyn investoida kestävään kasvuun. Jatkossa tulee panostaa kuntien investointikyvyn ylläpitämiseen.
Rakennusteollisuuden vähähiilisyyden tiekartan (2020) suurin päästövähennyspotentiaali on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa ja lämmitysmuotojen uudistamisessa. Esim. taloteknisten järjestelmien digitalisointi mahdollistaa kiinteistöjen kysyntäjouston hyödyntämisen ja vähentää energiankulutusta. Tämän takia korjausrakentamisen lisäämiseksi on luotava laajempia kannustimia.
- Valmistellaan kunnille investointeihin kohdennettu elvytyspaketti. Kuntien investoinneilla ja peruskorjauksilla voidaan parantaa energiatehokkuutta, vauhdittaa ajattelutapamuutosta julkisissa hankinnoissa ja lisätä alueellisia työpaikkoja. Yhdistämällä elvytyspaketti kuntien jo suunniteltuihin investointeihin ja korjauksiin vipuvaikutuksen avulla voidaan saavuttaa kuntataloutta miljardiluokalla vauhdittava kokonaisuus.
- Myönnetään tarveharkintaisia vakuuksia korjausrakentamiseen kasvukeskusten ulkopuolisille alueille, millä turvataan korjausrakentaminen koko maassa.
- Laajennetaan taloyhtiöiden energiatuet kattamaan muutkin keinot kuin lämmitystapamuutokset.
- Korotetaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 5000 euroon ja laajennetaan se koskemaan myös taloyhtiön osakkeenomistajia taloyhtiön korjaushankkeissa.
Lisätietoja:
- Aleksi Randell, toimitusjohtaja, 0400 500 822
- Paavo Syrjö, varatoimitusjohtaja, 040 560 1803
- Lauri Pakkanen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, 050 522 7797
