Talonrakennustyömailla on alettu kiinnittää määrätietoisesti huomiota pölyntorjuntaan, olipa kyse hengitysterveydelle vaarallisten kivi- eli kvartsi- tai puupölyjen eliminoimisesta.
Länsi-Puijon koululaajennustyömaan sisäilma on pölytöntä niin aisti- kuin mittaushavainnoinkin, toteavat (vasemmalla) Simo Damski, Minna Laurinen, Matti Harle ja Janne Voutilainen. Kuvassa myös ilmanpuhdistin.
Asbestin vaarallisuus vanhempien rakennusten purkutöissä on ollut tiedossa pitkään ja siihen on opittu suhtautumaan vakavasti. Kvartsi- ja puupölyn sekä dieselmoottorien pakokaasujen torjunta sai kunnolla vauhtia vuoden 2020 alusta voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta. Laki koskee muitakin riskejä kuten monia kemikaaleja ja PAH-yhdisteitä.
Hienojakoinen, silmin näkymätön mutta keuhkoihin tunkeutuva sekä sinne jäävä kivi- ja puupöly samoin kuin hiilimonoksidi voivat tutkimusten mukaan aiheuttaa työperäisiä sairauksia etenkin pidemmissä altistuksissa. Toki samat terveysriskit syntyvät esimerkiksi puunpoltosta ja katupölystä. Niiden on laskettu aiheuttavan lukuisia sairastumisia ja eliniän lyhenemistä Suomessakin.
Rakennusteollisuus RT ry:n vastaava lakimies Ville Wartiovaara kertoo, että laki ja viranomaisvalvonta edellyttävät pölyntorjunnan riskien arviointia sekä niiden torjuntasuunnitelmaa ja monia käytännön toimenpiteitä. Työnantajalla on esimerkiksi velvollisuus arvioida työvaihe- ja aluekohtaisesti hengityksensuojainten käyttötarpeet.
– Pölyntorjuntasuunnitelman toteutumista on seurattava. Säädösten raja-arvojen alittaminen voidaan tarvittaessa varmistaa ilmanlaatumittauksilla. Vastuu pölyntorjunnasta kuuluu niin päätoteuttajalle kuin työn tilaajalle ja rakennuttajallekin, jonka on tehtävä muun muassa riskianalyysi työmaan syöpävaaroista.
Päätoteuttajalle kuuluvat Wartiovaaran mukaan suunnitelmat ja toimenpiteet riskien eliminoimiseksi. Rakennustyön turvallisuussuunnitelma on tehtävä kirjallisesti ja siihen kuuluu myös pölyntorjuntasuunnitelma. Siinä on ilmettävä, millaisia pölyltä suojautumiskeinoja käytetään. Kvartsipölyisillä työmailla on työnantajan ilmoitettava ASA-rekisteriin ao. työntekijät ja altistumiset, jos ne ylittävät kaksi tuntia/vrk 20 päivässä tai tunnin vuorokaudessa 40 päivässä. Altistuneet kutsutaan 1-3 vuoden välein hengitystesteihin ja terveystarkastuksiin.
Pääkeinoja pölyn torjunnassa ja leviämisen estämisessä on pölyisten työvaiheiden minimointi ja osastointi muista tiloista erilleen rakenteilla ja paine-erolla, pölyn kohdepoisto työvälineeltä ja -kohteelta, ilman puhdistaminen HEPA-suodattimilla varustetuilla laitteilla, huolellinen päivittäinen siivous HEPA-suodatinimureilla sekä hyvät henkilökohtaiset suojavarusteet kuten ainakin P3-luokan hengityssuojaimet ja motorisoitu hengityksen suojaus pitkissä altistumisriskeissä. Asiaan kuuluu myös kunnon suojavaatetus ja puhdistautumiset huolellisesti työn jälkeen.
Pölyntorjuntatoimenpiteiden luettelo kuulostaa niin massiiviselta, että maallikko luulisi kyseessä olevan hengenvaarallisen asian. Sitä pöly voi pahimmillaan olla merkittävässä altistuksessa. Vähintään oloa hankaloittavaa on joutua yskimään pölyä työpäivän jälkeen illat ja viikonloput.
Erittäin tarkka mittari todentaa pienhiukkasten määrän olevan työmaalla reilusti alle säädösnormien raja-arvojen.
Länsi-Puijon koulu esimerkillinen kohde
Yksi parhaita pölyntorjunnan esimerkkejä on Länsi-Puijon alakoulun laajennus Kuopiossa. Kyse on betonielementtirunkoisesta uudisrakennuksesta, jossa väliseinät on muurattu ja tasoite on sementtipohjaista. Siten kvartsipölyn lähteitä riittää, vaikka muutoin työkohde on tavanomainen eikä se sijaitse pölyisässä ympäristössä isojen liikennereittien varrella tai keskikaupungilla. Pölyntorjunta on hoidettu mallikelpoisesti vähimmäisnormit selkeästi ylittäen kaikkien osapuolten hyvällä yhteistyöllä ja tinkimättömällä asenteella. Elokuussa 2021 valmistuvassa urakassa on pölynhallinta tärkeää paitsi työntekijöiden myös urakan aikana koulussa opiskelevien lasten ja opettajien terveyden kannalta.
Projektinjohtopalveluna toteutettavan 400 +100 m2:n laajuisen koulu-urakan tilaaja Kuopion kaupungin Tilapalvelut edellytti rakennusterveysasiantuntija Minna Laurisen mukaan Terve talo -kriteerejä, sisäilmaluokituksessa P1-tason vaatimuksia sekä työmaan pölynhallintasuunnitelmaa.
Kohteen projektinjohtopalvelun tuottaja ja rakennuttaja A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy on päätoteuttajana vastannut myös työmaan pölynhallinnan toteutuksesta. Työmaan alussa rakennuttajan edustaja, vastaava työnjohtaja Janne Voutilainen järjesti kosteuden- ja puhtaudenhallintaan liittyvät kokoukset, joissa yhdessä määriteltiin työmaan pelisäännöt pölyntorjunnalle ja -hallinnalle. Työmaapalveluista vastaava Cramo Oy:n Simo Damski teki räätälöidyt pölyn- ja kosteudenhallintasuunnitelmat, joita täsmennettiin tilaajaa edustavan Minna Laurisen ja rakennusurakoitsijan eli Rakennusliike Konttisen edustaja Matti Harlen kanssa.
Matti Harlen mukaan työmaan ja koulun ruokalatilojen väliin tehty ylipainepuskuritila tilapäisten seinärakenteiden välillä estää pölyn leviämisen.
Perusteellista ilmanlaadun mittausta
Raksystems Insinööritoimisto Oy:n asiantuntija Anna Kokkonen on käynyt kahdesti tutkimassa ja dokumentoimassa työmaan ilmaa ja työntekijöiden altistumista työhygieenisillä mittauksilla väliseinämuurauksen ja tasoitetöiden aikana. Myös Konttisen työsuojeluvaltuutettu, pölynhallinnan asiantuntija Matti Harle on tehnyt tiheään pienhiukkasmittauksia työmaalla Cramon jatkuvan ilmanlaatuvalvonnan lisäksi. Kaikki mittaustulokset ovat alittaneet selvästi säädetyt raja-arvot.
Minna Laurisen mukaan pelkällä visuaalisella eli silmämääräisellä arviolla ei kyetä kunnolliseen pölynhallintaan ja -torjuntaan, koska merkittävä osa siitä ei ole silmin nähtävissä. Hän korostaa, että pölynhallintasuunnitelmassa edellytetään työmaapölyn mahdollisimman hyvää vähentämistä ja hallintaa muun muassa rakenteiden purkamisessa, sementin käsittelyssä, muurauksissa, porauksissa, betonilattioiden hionnassa, eristyksissä ja tasoitekäytössä.
HEPA H13 -suodattimet tärkeä lenkki
– Merkittävää oli, ettei koko työmaata alipaineistettu vaan pölyiset työvaiheet tehtiin osastoidusti ja nämä tilat alipaineistettiin. Lisäksi työmaan ja toimivan koulun väliset puskuritilat ylipaineistettiin. Esimerkiksi koulun ruokalan ja rakennustyömaan erottaa läpinäkyvä muovista tehty seinä ja toinen paloluokiteltu koulun oma seinä. Niiden väli on ylipaineistettu. Ilmanpuhdistimia hankittiin riittävästi ja ne varustettiin korkeatehoisilla HEPA H13-suodattimilla, jotka pysäyttävät jopa mikroskooppiset virukset. Ilmanpuhdistimien karkeasuodattimet huolletaan ja vaihdetaan viikoittain.
– Siivoukset tehdään päivittäin ja tavarat varastoidaan irti lattioista lavoille siivousten helpottamiseksi. Imureissakin käytetään viranomaisten nykyisin edellyttämiä HEPA-suodattimia. M-luokan suodattimet eivät pysäytä hienojakoisinta pölyä. Pölyisten työkohtien kohdepoistoon on kiinnitetty erityishuomiota. Työntekijöiltä edellytetään omien suojavarusteiden turvallista puhdistamista tai kertakäyttövarusteita, kertoo Matti Harle. Hän muistuttaa, että työntekijöiden altistumista pölylle seurataan koko ajan.
Työmaan olosuhdeseurantaa tekevän Cramon projektipäällikkö Simo Damski arvioi, että suurimmat tekijät Länsi-Puijon koulun onnistuneessa pölyntorjunnassa ovat tehokkaat HEPA H13 -suodattimet. Myös osastointi- ja paineistusratkaisut vaikuttavat hyviltä. Hän muistuttaa, että ilmanpuhdistuslaitteet on siirrettävä mahdollisimman lähelle pölyisiä työvaiheita. Niiden tehokkuutta ilmentää, että yksi laite kierrättää keskikokoisen huoneen ilman kuusi kertaa tunnissa.
HEPA H13-suodattimella varustetut tehokkaat ilmanpuhdistimet ja jatkuva ilmanlaadun mittaus ovat avainasemassa työmaan onnistuneessa pölynhallinnassa, kertoo Simo Damski.
Hyötyjäkin kustannusten vastapainoksi
Länsi-Puijon koulunlaajennustyömaan vastaava työnjohtaja Janne Voutilainen kertoo, että pölyntorjunnasta koituu huomattavia hyötyjä lisäkustannuksia kompensoimaan. Aikatauluviiveitä siitä ei ole tullut, pikemminkin päinvastoin.
– Kun koko työmaata ei alipaineistettu, on saatu lämmistysenergiassa säästöjä talvella ja ilmanpuhdistimien ansiosta lämpö jakautuu työmaan tiloissa tasaisemmin. Ilmanpuhdistimien tehostaman ilmankierron ja päivittäisen imuroinnin ansiosta betonivalu kuivui useita viikkoja arvioitua aiemmin. Cramon olosuhdeseurannalla voitiin seurata, että kuivumisolot säilyivät hyvänä koko ajan.
Voutilainen toteaa, että kokonaisvaltainen pölynhallinta on hyödyksi myös kohteen luovutusvaiheessa.
– Työntekijöiden terveellisen työympäristön lisäksi työmaan hyvä pölynhallinta takaa osaltaan, että tulevat koululaajennuksen käyttäjät saavat terveelliset ja turvalliset tilat. Esimerkiksi tässä kohteessa tehtiin ensin maalaus- ja tasoitetyöt valmiiksi ja sen jälkeen rauhoitettiin tilat pelkästään talotekniikan asennuksille. Näin saavutettiin ilmanvaihtokanaviston mahdollisimman hyvä puhtaustaso.
Minna Laurinen muistuttaa, etttä Länsi-Puijon laajennusurakassa on P1-vaiheistuksen mukainen kaksivaiheinen loppusiivous; ennen toimintakokeita ja ennen vastaanottoa/luovutusta. Siten ilmanvaihtolaitteiden koekäyttöä tai säätötöitä ei voida aloittaa ennen kuin toimintakoesiivous ja tilojen sekä ilmanvaihtojärjestelmän puhtaustaso on tarkastettu sekä hyväksytty. Hyvä pölyntorjunta jo urakan aikana voi nopeuttaa tätäkin loppuvaihetta.
Asenne oli hyvä alusta asti
Janne Voutilaisen mukaan pölynhallinnasta ei ole aiheutunut työmaalla protestointeja tai piittaamattomuutta.
– Otimme asian heti hallintaan työntekijöiden ja esimiesten palavereissa sekä uusien työntekijöiden perehdytyksissä. Myös aliurakoitsijat ovat hyvin mukana asiassa. Pölyntorjunnassa kuten yleensä työturvallisuudessa onnistuminen riippuu lopulta asenteista ja että kaikilla osapuolilla on sama positiivinen tahtotila, korostaa Voutilainen. Samaa vakuuttaa tilaajan puolelta Minna Laurinen.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi
