Sähkö-, tele- ja LVI-urakoitsijoiden sekä sähkösuunnittelijoiden keskuudessa helmikuussa tehdyn suhdannekyselyn perusteella talotekniikka-alalla ei ole isoja kasvuodotuksia. Tarjouspyyntöjen ennakoidaan kuitenkin lähtevän liukkaasti liikkeelle, jos pandemia saadaan kuriin.
Talotekniikka-alan suhdannekyselyn tuloksia
Uudisrakentaminen laskussa kaikilla rakentamisen osa-alueilla Lähes 3/5 vastaajista arvioi toimisto- ja liiketilarakentamisen vähenevän edelleen syksyä kohden mentäessä. Asunto- ja teollisuusrakentaminen pysyy ennallaan tulevana puolivuotiskautena; kasvuodotuksia asuntotuotannossa on etenkin isommilla toimijoilla. Hienoista kasvupotentiaalia nähdään julkisessa uudisrakentamisessa. Uudisrakentamisen tilanne vaihtelee suuresti maakunnittain.
Korjausrakentamisen kohteena asunnot
Koronarajoitusten seurauksena suuri osa mm. taloyhtiöiden suunnittelemista saneerauksista on aloittamatta. Suhdannekyselyyn vastanneet suhtautuvat kuitenkin positiivisesti kevään yhtiökokousten päätöksentekokykyyn, sillä juuri asuntokorjausten suhteen ollaan toiveikkaimpia; liki 30 prosenttia vastaajista ennakoi siinä kasvua. Asuntokorjausten kasvuun uskotaan useimmilla alueilla, positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.
”Korjausrakentamisessa on orastavaa kasvupotentiaalia, mutta ikävä kyllä se ei riitä saavuttamaan hallituksen asettamia ilmastotavoitteita. Toisin sanoen korjausrakentamisen määrä pitäisi tuplata. Eli nyt tarvitaan järeitä kannustimia yhteiskunnan taholta”, toimitusjohtaja Mika Hokkanen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.
Urakoitsijoiden osalta kielteisin arvio koskee toimisto- ja liiketilojen korjaamista. Suunnittelijat uskovat jonkin verran urakoitsijoita enemmän toimisto- ja liiketilojen volyymin säilymiseen ja jopa pieneen kasvuun. Julkisten tilojen korjausrakentaminen pysyy enemmistön näkemyksissä nykyisellä tasolla tulevan 6 kuukauden ajan.
Tilauskannassa näkyy alan pirstaloituneisuus
Noin 40 prosenttia vastaajista kertoo tilauskannan pysyneen viime syksystä ennallaan ja 18 prosentilla tilauskanta on kasvanut. Pienentynyttä tilauskantaa raportoi 40 prosenttia. Eteenpäin katsottaessa yli puolet arvioi tilauskannan pysyvän nykyisellä tasolla, kasvua arvioi 16 prosenttia ja ne ovat enimmäkseen isoimpia yrityksiä. Täystyöllistävä tilauskanta on isommilla yrityksillä puoli vuotta ja pienemmillä kolme kuukautta.
”Suunnittelijoilla on jonkin verran parempi usko tilauskantaan ja tarjousten määrään suhteessa urakoitsijoihin, mikä viittaisi markkinoiden positiiviseen vireeseen kuluvan vuoden aikana. Tarjouksista myös suhteellisesti suurempi osa on johtanut tilaukseen”, toteaa Sähkösuunnittelijat NSS ry:n toimitusjohtaja Markku Säkö.
Talotekniikka-alalla käytännössä täystyöllisyys
Lomautettuna olevien työntekijöiden määrä on tällä hetkellä 3 prosenttia, eli alalla on käytännössä täystyöllistävyys. Vastaajat ennakoivat pientä työvoiman lisäystarvetta tulevaan syksyyn.
Toisaalta ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on vain kohtalainen puolella vastaajista.
”Olemme huolestuneita talotekniikka-alan työvoimatilanteesta. Vaikka järjestönä vaikutammekin monin toimenpitein osaavan työvoiman riittävyyteen tulevaisuudessa, emme tule saamaan koulutusputkesta riittävästi osaavaa työvoimaa tulevaisuuden tarpeisiin. Hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttaminen ilman riittävää määrää talotekniikan osaajia on mahdotonta”, sanoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULin toimitusjohtaja Kai Puustinen.
Kustannuspaineet kovat – pienillä yrityksillä vaikeat ajat
Koronapandemia on vaikeuttanut taloteknisten yritysten toimintaa monin tavoin. Kyse ei ole pelkästään tilausten puutteesta, vaan myös kustannuspaineesta, jota ovat aiheuttaneet testaus- ja sairaspoissaolot ja suojainhankinnat. Ahdingossa ovat erityisesti pienet yritykset.
”Talotekniikkaurakoitsijan alistettu asema rakentamisen prosessissa vaikuttaa pandemian aikana korostuneen mm. ylipitkinä maksuaikoina. Tällainen sopimuskumppanin harjoittama hyväksikäyttö aiheuttaa urakoitsijalle kassavirtapulmia sekä muita vakavia toiminnallisia ongelmia”, huomauttaa toimitusjohtaja Mika Hokkanen.
Vastaajista reilu kolmasosa ei usko koronan vaikuttavan liikevaihtoon mitenkään. 37 prosenttia arvelee, että liikevaihto koronan takia laskee hieman ja merkittävää laskua liikevaihtoon arvio 18 prosenttia.
Liiketoiminnan kannattavuus on heikentynyt yli kolmasosalla vastanneista ja puolella pysynyt ennallaan. 14 prosentilla liiketoiminnan kannattavuus on kohentunut.
Pelko tartunnasta lamauttanut…
Asentajien keskuudessa on pelätty tartuntoja joissakin tapauksissa siinä määrin, ettei isoille työmaille olisi haluttu mennä. Toimeksiantojen ottaminenkin on koettu riskiksi: Miten käy, jos korona iskee ja työmaa suljetaan, emmekä pysty hoitamaan sovittuja urakoita!
… mutta ilmassa on silti hienoista toiveikkuutta
Etenkin kyselyn avoimista kommenteista on aistittavissa luottamusta siihen, että kyllä tästä selvitään.
”Tuloksentekokyky kuluvana vuotena riippuu nyt siitä, saadaanko korona nujerrettua. Töitä voi tulla tarjolle runsaastikin sitten, kun koronatulppa poksahtaa auki”, sanoo toimitusjohtaja Kai Puustinen.
Poimintoja vastaajien avoimista kommenteista:
- ”Putkiremontit eivät lähde liikkeelle taloyhtiöiden päätöksenteon vaikeuden ja kokoontumisrajoitusten johdosta. Lisäksi huoneistokierroksia on hankala toteuttaa kontaktien minimoinnin takia, joten suunnitteluviiveet siirtävät remontteja vielä entisestään.”
- ”Uudisrakentaminen laskee. Yleinen mieliala on kasvun suuntaan. Kun saadaan korona hallintaan, alkaa toiminta suuremmalla volyymilla.”
- ”Mikäli pandemia saadaan kuriin, odotamme parempaa tältä vuodelta.”
- ”Pääurakoitsijat ovat lisänneet aliurakkasopimuksiin koronapykäliä, jotka ovat heikentäviä ja riskejä tuottavia aliurakoitsijoille. Pääurakoitsijat pyrkivät pesemään käsiään koronan mahdollisesti aiheuttamista riskeistä projektien aikatauluihin sekä taloudellisiin seuraamuksiin. Riskejä pyritään siirtämään aliurakoitsijoille. Tämä suunta on nähtävissä erityisesti suurempien rakennusliikkeiden toiminnassa.”
- ”Ammattiasentajien saatavuus on ongelma, joka kasvaa.”
- ”Taloyhtiöt eivät pysty tekemään päätöksiä, eikä suunnittelijat tekemään suunnittelukierroksia ennen kuin koronarajoitteet on purettu. Jotakin porkkanoita olisi valtiovallan nyt syytä antaa, jotta kohteita saadaan liikkeelle.”
- ”Korjausrakentamisen sektorilla taloyhtiöiden korjausten päätösten pitkittyminen vedoten korona vaikutukseen yhtiöiden yhtiökokousten ja hallitusten päätösten osalta pitkittää ja hankaloittaa tilannetta – tuntuu kuin koronan varjolla voisi olla tekemättä mitään tai olisi oikeus venyttää hankkeita tai peruuttaa ne,”
- ”Koronan vaikutus pelättyä pienempi.”
- ”Pidetään kaikki huolta velvoitteista niin selvitään.”
Liitteet
LVI-TU – STUL – NSS – Talotekniikan suhdanteet 3-2021 Infograafi
LVI-TU – STUL – NSS – Talotekniikan suhdanteet 3-2021 Graafit
Lisätietoa
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry I STUL.fi
Talousjohtaja Sami Pilkkikangas p. 050 548 9080, sami.pilkkikangas@stul.fi
Toimitusjohtaja Kai Puustinen, p. 040 776 7068, kai.puustinen@stul.fi
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I lvi-tu.fi
Toimitusjohtaja Mika Hokkanen p. 050 448 1411, mika.hokkanen@lvi-tu.fi
Viestintäpäällikkö Pipsa Hiltunen p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen@lvi-tu.fi
NSS Sähkösuunnittelijat ry I nssoy.fi
Toimitusjohtaja Markku Säkö p. 045 2232 428, markku.sako@nssoy.fi
