Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman lausunnolla ollut luonnos tuo kauan kaivattua pitkäjänteisyyttä liikenneverkon kehittämiseen. Huolestuttavinta suunnitelmassa on kuitenkin riittämätön rahoitustaso ja puutteellinen näkemys liikenneinvestointien merkityksestä Suomelle, arvioivat INFRA ry ja Rakennusteollisuus RT.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan, ja sen tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen.
Suunnitelman luonnosta koskevassa yhteisessä lausunnossaan Rakennusteollisuus RT ja INFRA ry pitävät päämäärää ja sen toteuttamiseksi kaavailtua kolmiportaista mallia erinomaisina. Pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus helpottavat resurssien tehokasta allokointa ja yritystoiminnan pitkän aikavälin suunnittelua.
Tarkoitus on, että Väylävirasto laatii havaittujen tarpeiden pohjalta suunnitteluohjelman liikennehankkeille aina 6–8 vuodeksi kerrallaan. Tämä konkretisoi liikennehankkeiden toteuttamisjärjestyksen ja rahoituksen.
”Suunnitelma viitoittaa selkeästi tien eteenpäin. Jotta reitillä pysytään, se edellyttää yli hallituskausien ulottuvaa vahvaa parlamentaarista sitoutumista myös rahoitukseen”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Investointien tekeminen vain pakon edessä on kestämätön lähtökohta
Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen pyritään kohdentamaan keskimäärin yhtä prosenttia BKT:stä vastaava määräraha vuosittain. Tämä ei toteudu nyt suunnitelmaan kirjatutuissa luvuissa. Heikkona lenkkinä on etenkin tieverkon rahoitus. Erityisen huolestuttava on lisäksi linjaus, jonka mukaan uusia kehittämishankkeita tehdään vasta, kun se on ainut mahdollisuus valtakunnallisesti merkittävien pullonkaulojen ja haasteiden ratkaisemisessa.
”Rahoitukseen tarvitaan merkittävä kunniahimotason nosto ja ymmärrystä kehittämisinvestointien todellisesta luonteesta. Investoinnit ovat välttämättömiä alueiden saavutettavuuden ja kilpailukyvyn sekä elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Kaupungistuvassa Suomessa investoinnit ovat kestävän kasvun edellytys ja ne vivuttavat myös asuntorakentamista ja palveluiden kehittymistä”, Randell toteaa RT:n ja INFRAn yhteisessä mediatiedotteessa.
Suunnitelmassa on tarkoitus lisätä valtion rahoituksen ulkopuolisten rahoituslähteiden käyttöä, käytännössä kuntien, teollisuuden ja EU:n rahoitusosuuksia.
”Periaatteellisella tasolla linjaus on hyvä, mutta se ei saa johtaa tilanteeseen, jossa etenkin kuntien rahat menevät liikenneinvestointeihin, joiden rahoittamisesta valtio on aiemmin vastannut. Kunnilla tulee olla mahdollisuus tehdä omaa pitkäjänteistä investointipolitiikkaansa ja tukea omaa kasvuaan”, Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimialan johtaja Paavo Syrjö sanoo.
RT:N JA INFRAN LAUSUNTO >
