Rakennusalan koulutus vetää heikoiten siellä, missä rakennetaan eniten. Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla entistä harvempi peruskoulunsa päättävä nuori on hakeutunut alan opintoihin.
Pääkaupunkiseudun suurimmissa kaupungeissa rakennusalalle hakeutuvien osuus on viime vuosina kuulunut koko maan pienimpiin. Helsingissä vain 6 prosenttia ikäluokasta on valinnut rakennusalan, kun taas joillain pienillä paikkakunnilla osuus on onnistuttu nostamaan jopa 40 prosentin tasolle.
Rakennusalalle opiskelevien ja alan työvoimatarpeen kohtaanto-ongelma on ilmeinen, sillä esimerkiksi talonrakentamiseen liittyvistä töistä enimmillään yli kolmannes on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Helsingin, Tampereen ja Turun seutukuntien yhteenlaskettu osuus on ollut jopa puolet koko maan rakentamismäärästä.
”Jotta rakentajia riittäisi, alan suosiota on onnistuttava nostamaan suurissa kaupungeissa. Nyt lukiokoulutuksen asema on niissä vahva. Meidän on saatava nuoret tietoisiksi siitä, millaisia työtehtäviä ja jatkokoulutusmahdollisuuksia rakennusalan ammatillinen perustutkinto tarjoaisi”, Rakennusteollisuus RT:n koulutus- ja työllisyyspolitiikasta vastaavalle yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen toteaa.
Rakentamisen vetovoima vaihtelee suuresti alueittain
Rakennusteollisuus RT teetti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksella tutkimuksen, jolla selvitettiin rakennusalan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, opintojen keskeyttämistä sekä rakennusalan opiskelijoiden työllistymisodotuksia ja työelämään liittyviä arvostuksia.
Poikkeuksellisen laaja tutkimusaineisto kattaa vuosina 2014–2020 toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai lukiokoulutukseen hakeutuneet sekä opintonsa keskeyttäneet.
Tutkimus paljasti, että rakennusalalle hakeutuminen on ollut vähäisintä ja opintojen keskeyttäminen yleisintä Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Suosituinta rakennusalan koulutus on ollut Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Satakunnassa, Lapissa ja Kymenlaaksossa. Paikkakuntakohtaiset erot ovat suuria.
Rakennusalan suosio on hieman laskenut kaikkien toisen asteen hakijoiden keskuudessa, mutta ammatilliseen koulutukseen hakeutuneiden kesken se on ollut vakaata. Keskimäärin 16 prosenttia kaikista toisen asteen hakijoista on hakenut rakennusalalle, ensisijaisten hakijoiden osuus on ollut noin 6 prosenttia. Rakennusalan perustutkintoihin hakeneista noin kolmanneksella rakennusala oli ensisijainen vaihtoehto. Kehitys on ollut varsin samankaltaista kuin keskimäärin muilla tekniikan ja liikenteen aloilla.
Opiskelijoista keskimäärin kuusi sadasta keskeytti rakennusalan opintonsa, mikä oli vähäisempää kuin yhteensä muilla tekniikan ja liikenteen aloilla. Keskeyttäminen on kuitenkin muiden alojen tapaan lisääntynyt rakennusalalla viime vuosina.
Rakennusalan opiskelijat luottavat keskimääräistä enemmän tulevaisuuteen ja työllistymiseen
Tutkimuksen perusteella rakennusalalle hakeutuu erityisesti liikunnallisia nuoria, joiden yleinen koulumenestys ei olennaisesti poikkea keskimääräisestä. Naisia hakijoista on ollut keskimäärin vain reilu kymmenesosa.
Pääkaupunkiseudulla alan vetovoiman odotetaan kasvavan, kun Myllypuron metroaseman viereen rakennetaan lähivuosina Metropolian Ammattikorkeakoulun yhteyteen kampus Stadin ammatti- ja aikuisopiston rakennus- ja talotekniikan opiskelijoille. Kiinteistö- ja rakennusalan keskittymä yhdistää uudella tavalla eri koulutusasteet ja tarjoaa suoremman näkymän myös toisen asteen opinnoista eteenpäin. Yhteinen kampushanke on lähtenyt liikkeelle RT:n aloitteesta.
Rakennusalan vahvuutena on se, että opiskelijat pitävät muita opiskelijoita todennäköisempänä omalle alalle työllistymistä, mielekkään ja pysyvän työn löytämistä sekä yrittäjyyttä. Vastaavasti he pitävät epätodennäköisempänä pitkiä työttömyysjaksoja ja ulkomailla työskentelyä. Mielekkään työn ja työkavereiden arvostus on rakennusalalla korkeampaa kuin muilla aloilla.
Poimintoja keinoista, joilla rakennusalalle saadaan lisää motivoituneita nuoria
- Rakennusalan suosiota tulee nostaa etenkin suurissa kaupungeissa. Alaa on tuotava entistä enemmän esille myönteisten mielikuvien kautta jo peruskouluissa, jotta rakennusala saadaan pidettyä muita tekniikan ja liikenteen aloja useammin nuoren ensisijaisena vaihtoehtona.
- Rakennusalan koulutus on yhä vahvasti eriytynyt sukupuolen mukaan. Rakennusalan suosiota voitaisiin edistää ja koulutuksen keskeyttämistä ehkäistä kannustamalla enemmän naisia hakeutumaan rakennusalan ja talotekniikan perustutkintoihin sekä toisaalta houkuttelemalla lisää miehiä opiskelemaan pintakäsittelyalaa.
- Alan opiskelijoiden kiinnostuksen ja motivaation ylläpitämiseksi tärkeässä roolissa ovat riittävä tuki ja ohjaus oppilaitoksissa, mielekäs oppimisympäristö sekä oppilaitosten ja työelämän vahva yhteistyö.
- Aloituspaikkojen lisääminen ei näyttäisi olevan ratkaisu suosion kasvattamiseen ja keskeyttämisen vähentämiseen, sillä jo nyt aloituspaikkoja on enemmän kuin ensisijaisia hakijoita tai aloittaneita.
- Rakennusalan koulutuksen valtakunnallisesti kattavasta oppilaitosverkostosta on huolehdittava jatkossakin, sillä peruskoulun päättävät nuoret hakeutuvat suurimmaksi osaksi opiskelemaan kotikuntansa tai naapurikuntansa oppilaitoksiin.
- Opiskelijoiden valmistumisen jälkeistä muuttoa on tuettava, jotta nuoret pystyvät tarvittaessa hakeutumaan lähialuetta kauemmaksi töihin. Suurissa kaupungeissa toimivien työnantajien olisi hyvä keskittää rekrytointikampanjoita pienempien kaupunkien ja erityisesti maaseutumaisten ja taajaan asuttujen kuntien oppilaitoksien oppilaille, joissa kiinnostus alaa kohtaan on suurta.
Katso myös
- Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen, opintojen keskeyttäminen ja työelämänäkemykset rakennusalalla – tutkimusraportti ja tulosdiat
Lisätietoja
- Lauri Pakkanen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, puh. 050 522 7797
- Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, puh. 040 587 2642
sähköpostit etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
